|
Post by Nana on Sept 13, 2008 14:06:41 GMT 2
Hassusti tein, mutta oli tällästä hauska kokeilla.
|
|
|
Post by Nana on Sept 14, 2008 11:14:55 GMT 2
Kisat piti olla vasta huomenna, mutta kun on tuloksetkin tulleet niin tulee tarinakin.
Päivään huomiselle, koska kisat todella ovat silloin. --------------------------------------------------------------------------------- 15.9 Kisavierailu allu expresissä
Argh! miksi aina herätyskellostani loppuu patterit, kun on tärkeä päivä.. ei taas!
Anne painaa kaasun pohjaan, kun olemme autossa. Mukana kisoissa, Seppeleen jättimäisessä trailerissa ovat kisakonimme Risto, Blade, Sentti, Siiri ja tietenkin Tiia.
Mustassa, maastokuvioidussa repussa tärisee puhelin. ''Kuka kehtaa häiritä!'' huokaisen ja laiskasti sanon jotain tervehdykseksi.
''Mirjami Kuusi täällä, päivää.'' sanoo puhelimesta kuulopuheella arvioitu 50-vuotias nainen.
''Öö.. moi?'' minä vastaan haukotellen. ''Tahtoisitteko tilata super-edullisen 'me jotka vihaamme hevosia.'- lehden?''
''MITÄ!'' karjaisen puhelimeen ja meinaan suutuksissani rikkoa ikkunat, mutta jatkan puhelua nälväisten vastaukseksi: ''Anteeksi, mutta täällä autokyydissä on viisi hevosta, ja takapenkillä muutama hevoshullu tyttö!''
Tämän jälkeen lopetan puhelun, lyöden töykeästi luurin korvaan. Takapenkiltä näkyy kummastuneita katseita Adalta ja Elliltä, jotka ovat tulleet katsomaan.
Pian Anne jarruttaa Expresin pihaan. Minä pomppaan ulos napaten mukaani ihanan esteraippani.
Talutan ulos lehmänkirjavan tamman, shetlanninponin ja tällä kertaa myös suomenpienhevosruunan, Riston.
Jaloittelemme hevosia ja tietenkin Ada hoitaa pikkuisen vauvansa, Siirin.
Omana huolenani on Tiia ja Risto, sillä aikaa kun Anne hoitaa Sentin ja Elli Bladen.
Tarkistamme ja näpräämme paremmiksi konejen lettejä, ja kävelytimme ympäri ämpäri traileria.
''Luokka 50cm osallistujat verryttelyyn!'' huutaa mies kaiuttimeen. Talutan Siirin maneesille käsieni hiotessa ja Adan, Siirin hoitajan, tuijottaessa meitä.
''Lamina ja RÖK:n Tarinapoika!'' huutaa joku taas mikkiin. ''Voi ei, ei paniikkia, ei, PANIC!!'' minä kuiskutan Siirille.
''Nana ja Ilolan eliksiiri!'' huokaisen syvään, ja tyhjennän keuhkoni täysin. Päästän ponin laukkaamaan ja otan kasvoilleni viileän pokerinaaman.
''Jesh! Hyvää!'' kuuluu katsomosta Adan ja Ellin äänet.
Hymyilen, koska olen tehnyt tamman kanssa parhaimpani. Olen aivan varma, että sijoitumme kymmenen parhaan joukkoon ja että Lamina voittaa hevosensa Unskin kanssa.
''Kolmannella sijalla on Winky hevosellaan Wan's Shayla!'' hymyilen iloisesti, ja vaikka ei meidän nimet sieltä tullutkaan, taputan Siiriä. ''Toisena Lamina ja Laumourin uinujainen'' tuosta olen hiukan hämmästyneempi, mutta silti, tiedän että monet ratsukot olivat todella nopeita.
''Ensimmäisen sijan sai tällä kertaa.. Nana ja Ilolan eliksiiri!'' huutaa mies mikkiin niin että kaiutin rätisee ja hevosetkin tulevat hermoheikoiksi. ''Mitä, siis häh?'' puhun Annelle ja tämä puukkaa minut matkaan kunniakierrokselle.
Hymy leviää kasvoilleni. ''Rock'n roll, Siiri!'' huudahdan ja laukkaan istuen ponin oranssin loimen päällä.
Pian Siirin suitsissa on hieno ruusuke, mutta päiväni ei pääty tähän - Tiian ja minun luokka alkaisikin kohta.
Olemme lehmänkirjavan tamman kanssa ensimmäisiä, ja silmäni kiiluvat taas - tavoitteena ruusuke!
Nostan laukan ja Tiia hirnahtaa innostuneesti. Kiidämme esteiden yli tiputtamatta yhtäkään.
Taputan suurempaa ratsuani ja astun alas selästä. Tiia saa selkäänsä sinisen loimen.
''Mitkä pohjat!'' joku kuuluttaa mikkiin ja tunnen valtavaa ylpeyttä puoliverisestä, jota hoidan.
Pian kaikki suoritukset kymmenestä ovat ohi.
Taas sijoituksia aletaan kuuluttaa, ja hymy leviää kasvoilleni pakostakin - mitä jos me saamme ruusukkeen?!
''Toinen sija - Nana ja Venetia de grand!'' tällä kertaa luulen tätä taas aprillipilaksi, vaikka tuo päivä ei ole lähelläkään.
Kunniakierrokselle kuitenkin menen pää pystyssä ja ylpeänä, katsellen meitä valokuvaavia 10-vuotiaita tyttöjä ja poseeraavaa Tiiaa.
On vuorossa kouluratsastus, meidän korjailtuamme letit ja minun saatua kupillisen järkytys-kaakaota.
Kohta olemme kouluradalla minä ja Siiri. Tervehdin ystävällisesti tuomaria ja lähdemme matkaan.
Siiri tuntuu tahmealta ja jäykältä, eikä poni ymmärrä pohjeapuani. Kun pääsen kidutuksesta pois, haluan vain nukkua.. en itsekkään vauhdikkaiden esteiden jälkeen ole hyvä ratsastaja.
Tulokset myöhästyvät tuomareiden vertaillessa kahta mahtavaa ratsastajaa - he ovat vähintää kärkikaksikossa.
Ensin minun siis täytyy ratsastaa Tiia, ja päätän skarpata itseni. Istun loistavassa ryhdissä, mutta Tiia haluaa vauhtia, pienellä pohjeavullani tamma päättää laukata!
Suorituksien jälkeen saan tietää sijani: yhdestoista ja seitsämästoista, viimeinen ja toisiksi viimeinen. Halaan tammoja, rutistan ja kehun. ''Voih, ketkä olisikaan parempia kisakoneja kun te!'' huudahdan.
''Kerran esteratsastaja, aina esteratsastaja. Miehän oon aina sanonut et oon aina rakastanu esteitä..'' sanon Annelle, ennenkuin nukahdan autoon Adan tavoin.
- Nana ja Tiia<3 (myös Sirpa<3) -
|
|
|
Post by Nana on Sept 15, 2008 20:17:04 GMT 2
|
|
|
Post by Nana on Sept 16, 2008 14:22:39 GMT 2
16.9 Ken on meistä kaikkein kaunein?
Puhallan pallon omenapurkastani, mutta purkka puhkeaa ja pläsähtää kasvoilleni.
''Miss purkkanaama!'' Jaakko huutaa ollessaan kippaamassa kottikärryjen sisältöä lantalaan. ''Turpa kiinni, mulla on muutenkin huono päivä. Historian kokeesta sain kutosen.''
Jaakko nauroi itsensä kipeäksi, mutta minä nappasin riimunnarun jonka kohde olisi Tiian päitset.
Tamma katseli minua kummissaan korvat höröllä kun piilouduin hupparini uumeniin.
''Tuus nyt, alkaa varmaan kohta sataakkin.'' hiljaisesti örähdän ennen yskänpuuskaani.
Anne pyyhältää talliin kertoen kaikille hoitajille kaakkejen tunnit. ''Anttu kahelle tunnille, Pampula tolle alkeiselle, samoin Palmi ja Hensu.. Pikkukin alkeiselle. Esteille Siiri ja Pella, Jambo ja Aksu.''
''Tiia on sun tänään.'' Anne huikkaa minulle, minun vastaamatta mitään.
Harjaan Tiian joka kolkan, olematta kovin iloinen. ''Ajatuskartta; hissa penkin alle, huudot, rangaistus..''
''Mut sua multa ei viedä.'' sanon topakasti tamman katsoessa minua kummissaan.
Ilmastoitu kypäräni on nyt päässäni ja istun keikkumaan Tiian satulattomaan selkään.
Tamma hörisee olemattomille tienposkessa oleville kävyille, enkä välitä vaikka puoliverinen maistelee kesän viimeisiä ruohonkorsia.
''Ravi..'' komennan hiljaa ja kahdesti ei tarvitse käskeä. Innokkaasti puoliverinen ravaa minun yrittäessä pysyä mahdollisimman lähellä lehmänkirjavaa selkää, joka on vaikeaa minun ollessa tottunut pieneen poniraviin.
Pian annan Tiian nostaa laukan, ja yritän unohtaa kaiken muun.
Hymy kohoaa kasvoilleni pala palalta, ja pian painan pohkeeni tamman kylkiin. ''Ei lueta historiaa, vaan tehdään sitä!'' karjun niin että se kuuluu naapurikylälle asti.
Pian kiidämme kiitolaukassa pitkin pusikkoja.
|
|
|
Post by Nana on Sept 17, 2008 12:51:47 GMT 2
|
|
|
Post by Nana on Sept 19, 2008 17:13:46 GMT 2
19.9 Hakuna matata
''Ei huolen häivää, päivä on huoleton....'' laulamme Pipsan ja Chaon kanssa kuorossa maastolenkillämme.
Tiia tarpoo reippaasti eteenpäin, kuin höyryveturi. ''Phyh, ja siekö hitain, että jouduttiin viimesiksi?'' minä nauran ja Pipsa liittyy naurukerhoon.
''Chaoo??'' huutelemme edellä huitelevalle nykyään täysi-ikäiselle naiselle.
Annan leikilläni pohkeita ja ohitan Bertin ja Epun. ''Kuka eka liekkikalliolla?'' huudan ja samantien päästän lehmänkirjavan tamman laukkaamaan. ''Vauhtia, hoppp!'' huudan ja nousen jalustimille seisomaan.
Tiian harja viuhahtaa vain kun olemme kalliolla, mutta suuri ruuna, Eppu, ehtii silti ensin.
Puhallan syvään ulos ja kehun Tiiaa. Päästän jalustimet jaloistani ja tungen keskelle jonoa, Bertin eteen.
''Ravataanko? Bert on sen mestari..'' Pipsa kehuu virnistäen. ''Katotaan!'' sanoo Chao ja patistaa ratsunsa ravaamaan. Tiia seuraa 'isoveljeä' ja lähtee ravaamaan reippaasti eteenpäin kohti kallion huippua.
Pian katselemme huikeita näköaloja ylhäältä. ''Vouh..'' Pipsa sanoo näyttäen melkein merisairaalta.
Tartun Tiian harjasta ja ponkaisen takaisin selkään. ''Taas sun kaa oli kivaa.. mut ei anneta sen loppua viellä.. laukataan!'' kiljaisen antaen laukkapohkeet ja ohittaen samalla molemmat pojat.
|
|
|
Post by Nana on Sept 19, 2008 18:46:56 GMT 2
Pidän tästä tosi paljon, vaikka jpg sumensi kauheesti -,-
|
|
|
Post by Nana on Sept 21, 2008 8:54:23 GMT 2
Jotkut tytöt tuli Tiian karsinaan laittamaan neitiä ja esittämään hoitajaa.. 15hm, oli kaksi niin lyhyttä pätkää.
|
|
|
Post by Nana on Sept 24, 2008 16:07:40 GMT 2
24.9 Surun päivä
Kyynel valuu pitkin nenävarttani minun ajatellessani Saarta, joka oli tehnyt saman tempun kuin Auvinen viime vuonna.
Syksyn merkit näkyivät hiljalleen, punaisia ja oransseja lehtiä oli joka paikassa ja kylmä pakkastuuli puhalsi.
Huhuilin lehmänkirjavaa tammaa karsinastaan, jossa tämä makoili unisena.
''Voi rakas..'' silmäni tulvivat vettä jo niin, että kaikki sumeni. En nähnyt mitään, tiesin vain nojaavani Tiian untuvaiseen karvaan.
Nielaisin kuuluvasti ja painauduin yhä syvemmälle karvan uumeniin. Lempeästi tamma tökki minua, osottaen myötätuntonsa.
''Mun täytyy ryhdistäytyä, oon ihan itkupilli!'' tokaisin ja siltä istumalta hain Tiian punaisen harjapakin karsinan eteen. Tamma tuijotti uurastustani taukoamatta, - kyllä eläinkin ymmärtää jos joku on vialla.
Tartuin tammaa talutusnarusta kiinni, ajatuksissani pieni rauhallinen maastolenkki. Ratsastuskunnossa en ollut henkisesti enkä fyysisesti.
Niiskutin vähän väliä, antamatta itkun purkautua uudelleen. ''Tiia?'' kysyin puoliveriseltä tämän käännettyä päänsä minua kohti ja tuijotettua minua hetken intensiivisesti. ''Sie oot miulle todella tärkee tuki ja turva. Sua ei saa kukaan multa viedä.''
Saarnani kuunneltua Tiia reippaili taas korvat hörössä pitkin hiekkaista polkua.
Toinen seuraten toista kappaleet vaihtuivat Ipodissani tiuhaan tahtiin.
''Show must go ooooooonnn..'' kuului kaiuttimesta. Riuhtaisin kuulokkeet pois korviltani kun ajatuksiini kohosi kaunis valkoinen hevonen. ''Mari, merryhoof, söpöläinen..'' kuiskin syksytuulelle.
Istahdin hetkeksi huurussa olevalle pellolle, ja rutistin Tiiaa. ''Mari oli hieno hevonen. Sillä on paikka mun sydämessä, sun suuren paikan vieressä.'' sanoin hevoselle, tiedostamalla sen, että en saisi vastausta.
Muutamien kymmenien matelevien metrejen päästä olimme Seppeleellä, muistojen tallilla, lähinnä iloisten. Saatuani Tiian karsinaan hyppäsin iloisesti Annen kaulaan. ''Kiitos... sä annoit mulle taivaan lahjan, tämän neidin.'' osoitin Tiian karsinalle, josta kurkki kaunis tamma.
16hm
|
|
|
Post by Nana on Sept 27, 2008 8:59:52 GMT 2
27.9 Unelmaa Olipa kerran kaunis kuningatar joka eleli Seppeleessä omalla, ihanalla karsinapaikallaan.
Hänellä oli myös hoitaja, pieni ja pippurinen, sotkuiset otsahiukset omistava noin 150cm pitkä lyhyt tyttö.
Tytöllä on päällään oranssi takki, ja outo musta potta, jossa on hopea osa.
Hän riistää kuningattaren vapauden yllättäen, ja kiinnittää tämän kiinni narulla! Hyi, mikä häpeä!
Hän pesee pois ihanan neitomme kauniin virka-asun, ruskean kuoren.
Ei, miten kuningatar on onnellinen, vaikka tyttö vain kiduttaa häntä ja häpäisee hänet?
Nyt hän tekee armaastani ritarin, tuollainen musta paino selkään ja suuhunkin vetokoneet.
Nyt hän vie kuningattaren.. seurataan!
''Kulta.'' tyttö lepertelee, vaikka yrittää tappaa kauniin, arvostetun tamman.
Nyt hän meni selkään. He kävelevät ihme aitausta ympäri, mitä pilaa tämä nyt on?
Kuningatar joutuu tottelemaan laukka-apuja! Hetkinen, onko hän innoissaan?
Kääk, varo, joku tyttö liiskaa meidät! ''Laitan teille nää esteet!'' huutaa vierestäni joku Mariel-nainen. Hrr, kun hän kävelee, maa tärisee.
''Ei hätää, alamaiseni, menkäähän nyt!'' huutaa kuningatar. Näin poissa on kiusankappaleet.
''Hyyyvä, ota porkkana.'' tyttö sanoo otettuaan varusteet tammalta pois.
''En tiedä susta, mut mie lopetan kertojan hommat ja lähden porkkanavarastolle!''
- Nana - Sori, mie oon vähän erikoinen mut oli pakko kokeilla tällästä.
|
|
|
Post by Nana on Sept 28, 2008 8:52:14 GMT 2
28.9 Taas yksi päivä täynnä kisastressiä
|
|
|
Post by Nana on Sept 29, 2008 15:23:01 GMT 2
Kisahulinaa!
Käteni tärisevät, polveni tutisevat, aivoni sulavat ja hampaani kalisevat - olemme odottamassa vuoroamme radan toisessa päässä.
''Nana ja Venetia de grand!''
''Annetaan mennä, tää me osataan.'' yleisö huutaa kuin jääkiekon finaalissa, ja me ampaisemme matkaan. Punavalkoinen este on vaarassa pudota, mutta Tiia selviää siitäkin loistavasti.
''Älä kiellä nyt!'' kannustan tammaa pohkeillani eteenpäin kun neiti hidasta vauhtiaan.
''Ja yli!'' halaan tammaa täydestä sydämmestäni ja köpöttelen pois radalta.
Menemme kävelemään maastoon Alinan kanssa, jolla on allaan innokas Pella-poni.
Itsekkin kaipaan huokailevasti ponihoitsua, niihin olen tottunut ja niitä rakastan, mutta Tiia on poikkeus - kultani aina ja ikuisesti.
''Tää käy ihan kuumana.'' sanon viimein sietämättömään hiljaisuuteen. Tiia puree kuolaintansa ja annamme konejen ravata.
(Sori pikatarina, kiire.)
|
|
|
Post by Anne on Sept 29, 2008 20:01:01 GMT 2
15hm. Myrskyn enteilyä...
|
|
|
Post by Nana on Sept 30, 2008 14:25:18 GMT 2
Vouh.. Aivan mahtava kuva jossa kaikki on niin hienoa! ---------------------------------------------------------------------------------- 30.9 Aavemaista
''Hiiiiioopp.'' Jaakko äheltää puntatessaan minua selkään.
Kaviot kopisevat illan pimeydessä, ja on aivan hiljaista. Vain minä ja puoliverinen ystäväni.
Tiian kompastellessa kiviin yritän istua varmasti karvan päällä - vaikka myönnän että minua pelottaa. Hetki hetkeltä yhä enemmän.
Istun pehmeään raviin ja pian nostan laukan. Tuntuu mukavalta lämmitellä Tiian karvassa ilman hikistä satulaa.
Hurjassa tuulessa oksat raapivat toisiaan ja Tiia säikähtää toden teolla hypäten pystyyn ja laukaten pois minun läsähtäessä hiekkatielle.
Tuuli ulvoo ja pelkään yhä enemmän sillä nyt minulla ei ole ritaria vierelläni, ei ketään.
''T-tt-tiiaa?'' kutsun hiljaa yrittäen samalla olla mahdollisimman hiljaa.
Painun syvemmälle hupparini uumeniin.. Olisipa minulla vain laserkatse jolla löytäisin Tiian. Heijastimethan tammalla on.
Kuulen uudestaan kavion kopsetta ja ryntään tämän hevosen kaulaan epäleimättä hetkeäkään etteikö koni olisi Tiia.
Suuri hevonen pomppaa pystyyn selässään mustatukkainen ratsastaja. ''Iikk! Ei, olen nuori kuolemaan! Ei sua oo olemassa!'' minä kiljun, minkä nyt paniikistani pystyn.
''Hei, en mä sua syö.'' Chao sanoo rennosti kun katsahdan takana jolkottelevaa tammaa. ''Mutta mä.. mä luulin..'' Chao näyttää pieniä hymyn merkkejä ja ymmärrän että asia on pihvi.
Ponkaisen takaisin selkään ja laukkaamme aavemetsästä tallille.
19hm
|
|
|
Post by Nana on Oct 6, 2008 15:57:30 GMT 2
6.10 Jipii, talvi!
Hoitajien huoneessa yhden jos toisenkin hampaat kalisevat yhteen. ''Äh.. miksi koko ajan ei voisi olla kesä?'' Dreamer huokaa. Itse virnistän, sillä monet eivät tiedä että talvi on lempi vuodenaikani.
''Ou nou.. kolmen tunnin verran meet, kulta.'' sanon ja halaan tammaa. Ensin on perusryhmä, joka menee ensimmäistä kertaa ilman satulaa - tämä on nähtävä!
Autettuani muuan Mikaelan selkään tämä istuu epävarmasti mutta ryhdikkäästi Tiian selässä.
Anne myhäilee tyytyväisenä sillä tunnilla ovat itse rauhallisuudet - Palmi, Pampu, Tiia, Taiga, Pella ja muutama muu.
Muutaman vältetyn tippumisen jälkeen, ravipätkien ja muiden temppujen aikaan Anne kysyy minulta: ''Tuutko juoksutusnarun kanssa tänne, ottaisit yks kerrallaan ja kokeilisivat laukkaa.'' hymyilen ja laskeudun alas maneesin reunalta.
Ensin Sara ohjaa Pellan eteeni ja naksautan liinan kiinni. ''Hyvä. Valmistele.. ja laukka!'' ohjaan ryhmän ehdottomasti taitavinta tyttöä.
Muut on saatu pois alta ja on Tiian vuoro. Samalla tavalla aloitan, mutta ohjaan erityisesti - selvähän se. Vaistonvaraisesti huomauttelen pikkuasioista.
Toinen porukka menee maastoon, ja sillä aikaa minä nautin kuumaa kaakaota. Tiian tullessa maastosta se saa vain omenan ja suuret rapsutukset.
|
|