|
Post by Anne on Jul 30, 2008 12:36:37 GMT 2
|
|
|
Post by iana on Aug 2, 2008 22:35:16 GMT 2
Ensimmäinen hoitoPyöräilin tallille aamulla pienessä tihku sateessa, tosin se ei haitannut kun asun niin lähelläkin. Matkalla mietin millainen hoitohevoseni Tiia olisi. Jätin pyöräni tallin viereen ja vedin muovipussin satulan päälle lisääntyvän sateen varalta. Astuin talliin joka tuoksui heinältä ja hevosilta. Hetken kuluttua minua tervehti mies joka lakaisi käytävää. Punastuin hieman mutta esittäydyin kuitenkin. Mies esittäytyi Jaakoksi, hän opasti minut Tiian luo ja lähti jatkamaan hommiaan. Pian karsinasta pilkisti kirjava tamman pää. Annoin Tiian haistella sormiani rauhassa samalla kun silitin sen otsaa kevyesti. Astuin karsinaan rapsuttamaan hoitohevostani joka alkoi tuuppia minua päällään niin että melkein kaaduin. Suljin oven ja lähdin kävelemään satula huoneeseen. Siellä ei ollut ketään joten nappasin vain Tiian harjapussin ja lähdin takaisin karsinalle. Otin Tiian riimun karsinan ovesta ja pujahdin karsinaan. Laitoin riimun sen päähän ja kiinnitin sen karsinan kaltereihin. Otin harjapussista kovan harjan ja aloin harjata pitkin tasaisin vedoin sen silkkistä karvaa. Tiia seisoi rauhassa paikallaan ja lähes ummisti silmänsä minun jo alkaessa pölyharja käsittelyn. Siirryin kavioiden puhdistukseen joka sujui ihan mukavasti ottamatta huomioon sitä että Tiia yritti välillä potkaista ne kädestäni. Harjasin pään pehmeällä harjalla ja putsasin silmät sienellä. Ajattelin lähteä taluttelemaan Tiiaa maastoon jos sää olisi parempi, kun sadepisarat eivät enää rummuttaneet kattoa. Talutin Tiian karsinasta tallin käytävälle jossa pysähdyin hetkeksi tarkkailemaan sen rakennetta. Pian jatkoimme matkaa ovelle jonka avattuani talliin tulvahti auringon valoa. Ihastelin pihaa joka kylpi auringon valossa ja näpsäisin pari kuvaa. Otin myös jonkin verran kuvia Tiiasta. Astelimme rennosti tallin pihasta maastoreitille. Tiia kulki nätisti vierelläni ja tarkkaili ympäristöä korvat hörössä. Välillä se nuuhki hiuksiani ja tunki turpansa taskuuni. Välillä juoksin Tiian rinnalla kun päästin sen ravaamaan. Jälleen hiljentelimme käyntiin reippaasta ravista kun pusikosta hyppäsi rusakko suoraan Tiian jalkojen eteen. Tiia hyppäsi pystyyn ja siitä tien sivuun. Rauhoittelin sitä rusakon mentyä huojentuneena. Lähdimme kävelemään Seppeleeseen takaisin toista reittiä. Reitin varrella tuli vastaan matalapohjainen lampi joten ajattelin hieman viilentää oloamme nyt kun aurinkokin paistoi kauniisti. Vedin kengät pois jaloista ja käärin housun lahkeeni. Kävelin veteen edeltä ja kutsuin Tiiaa ja hieman maiskutin että se tulisi. Se vastusteli hieman mutta hyppäsi sitten veteen joka ylsi sitä jalkojen puoliväliin. Tiia polki vettä niin paljon jaloillaan että olin lopulta aivan märkä. Tulimme pois vedestä jolloin Tiia ravisteli itseään ja minä kävin ruohikolle istumaan. Jatkoimme matkaa kummankin ollessa kuivanut auringon lämmöstä. Loppumatka sujui ilman kommelluksia tallille asti. Tallilla harjasin Tiian ja annoin sille pari porkkanan palaa. Vein sen vielä laitumelle, jossa se alkoi heti ahmia suuhunsa ruohoa. Minun oli vielä pakko ottaa siitä kuvia ennen kuin lähdin. Kävelin tallin luokse otin pyöräni ja lähdin ajamaan pitkin hiekkatietä josta olin aamulla tullutkin. Kiihdytin vauhtia sillä nälkä kurni jo vatsassa. The end of that story. Että tällaista
|
|
|
Post by iana on Aug 3, 2008 18:06:56 GMT 2
Tässäpä kuvanen Tiiasta.
|
|
|
Post by iana on Aug 4, 2008 12:29:26 GMT 2
Pientä treeniäTänään kävelin tallille auringon paisteen saattelemana toisin kuin viimeksi. Minulla oli ratsastus varusteet mukana josko hieman ratsastamaan pääsisi. Avasin oven raolleen ja pujahdin sisään. Huomasin Josefiinan joka harjasi Riinaa karsinassa, moikkasin häntä ja jatkoin matkaa Tiian luo. Kun en heti nähnyt sitä katsoin kaltereiden välistä ja huomasin että neiti oli käynyt makuulleen ja oli korvia myöten turpeessa. Pian tamma nousi ylös nolostuneena minut huomattuaan. Astuin karsinaan ja puhdistelin hieman Tiian päätä ennen kuin lähdin hakemaan harjoja. Kipaisin hakemassa harjapussin ja sitten alkoikin teho puunaus. Harjasin Tiian kauttaaltaan läpi ja selvitin jouhet jotka olivat yhtä takkupesää. Kavioita putsatessani pidin huolta siitä ettei Tiia saanut niitä potkaistua pois. Lähdin hakemaan varusteita ja vein samalla harjat pois. Onneksi Tiian kamat olivat alhaalla sillä olen niin pätkä. Karsinalla ripustin suitset oveen ja astuin satulan kanssa sisään. Tiia laittoi korvansa luimuun satulan nähdessään, mutta en välittänyt sen pelotteluista. Asetin satulan selkään varovasti ja liu`utin omalle paikalleen. Kiinnitin satulavyön ensimmäisiin reikiin ja nappasin suitset ovesta. Vedin ohjat kaulalle ja ujutin kuolaimet suuhun. Kiinnittelin kaikki remmit Tiian seistessä rauhassa paikoillaan. Kieritin ohjat niin ettei Tiia niihin sotkeutuisi sillavälin kun hain raipan, hanskat ja kypärän. Kamat haettuani lähdin taluttamaan Tiiaa ulkokentälle. Kentällä kiristin satula vyön ja säädin jalustimet. Nousin selkään ja lähdin kävelemään oikeaan kierrokseen pitkin ohjin. Kävelin noin 5 minuuttia ja vaihdoin suuntaa täyskaarrolla. Tiialla oli mukavan pitkä askel jossa oli kiva istua. Jonkin aikaa vielä käveltyäni aloin ottaa kevyttä ravia ympäri kenttää. Tiian ravissa oli helppo keventää koska askel oli selkeä. Olin ajatellut että menisimme C-merkin koulu ohjelmaa kun se ei ole erityisen haastava. Aloitin ohjelman, ensin alkutervehdykseen ravissa jossa Tiia pysähtyi heti tasajaloin. Sitten oikealle ravissa ja kokorata leikkaa lisätyssä ravissa, itse tie meni hyvin mutta olisin saanut antaa enemmän pohjetta. Seuraavalta pitkältä sivulta taas kokorata leikkaa ja keskellä neljä askelta käynti askelta, täsmälliset siirtymiset mutta tie ei mikään maailman paras. Käyntiin ja lyhyen sivun keskeltä kaksi laukka ympyrää, laukka jatkuu pitkän sivun keskelle asti. Ympyrät olisivat saaneet olla isompia, laukasta raviin siirtyminen oli täsmällinen. Seuraavaksi oli täyskaarto harjoitus ravissa, siirtyminen käyntiin päädystä taas kaksi laukka ympyrää. Ympyrät menivät paremmin mutta siirtyminen olisi saanut olla hieman myöhemmin. Laukka jatkuu puoleen väliin kenttää, siirtyminen raviin täyskaarto, jatketaan uraa pitkin seuraavan pitkänsivun puoleen väliin, käännetään keskihalkaisijalle ja keskellä pysähdys. Laukasta raviin siirtyminen venyi hieman mutta täyskaarto oli tasainen, ravi oli ehkä hieman liian temmokasta. Pysähdys oli lähes tasajaloin ja juuri neljä sekuntia. Sitten pysähdyksestä uralle ja käännytään vasemmalle lyhyen sivun keskeltä lopputervehdykseen. Lopputervehdys oli tasajaloin mutta liian aikaisin. Radan jälkeen harjoittelin laukka ympyröitä, siirtymisiä ja pysähdyksiä. Tiia oli ihana ratsastaa sillä se ei toistanut samaa virhettä kahdesti ja taipui hyvin. Loppu verryttelin kevyessä ravissa ja 10 minuuttia kävelemällä pitkin ohjin. Ratsastuksen jälkeen vein Tiian talliin otin kamat pois ja vedin hikiset kohdat märällä sienellä. Tämän tehtyäni vein sen laitumelle jotta pääsisin putsaamaan karsinaa. Puhdistin karsinan ja ruoka ja juomakupin. Ahmin evääni ja lähdin vielä laitumen reunalle katsomaan Tiiaa joka söi ruohoa minkä kerkesi. Laitumelta lähdin suoraan kotiin. tämmöistä tänään (jos C-merkin kouluhjelma kiinnostaa tässä on -> www.ratsastustalli.com/Cmerkohj.htm) Iana & TiiaIana: 3HM
|
|
|
Post by iana on Aug 5, 2008 17:18:22 GMT 2
Tässä taas kuvaista tarjoan laatu surkea I know (nou skanneri).
|
|
|
Post by iana on Aug 5, 2008 19:00:35 GMT 2
Muah piirtovimma Iana: 5HM
|
|
|
Post by iana on Aug 16, 2008 19:33:36 GMT 2
En ole päässyt hoitamaan kun kone uhittelee mutta tässä tämmöstä . Iana: 6HM
|
|
|
Post by Nana on Sept 1, 2008 18:21:57 GMT 2
1.9 Hei, kaunis lehmänkirjava tamma
Hoidettuani Leevin ja hyvästeltyä Rontin olin saanut Annelta tekstiviestin. Olisin Tiialla koeajalla, enkä malttanut millään odottaa huomiseen!
Pureskelin jännittyneesti harmaan hupparini roikkuvia naruja. Oli jo aika myöhä, joten hevoset oli haettu sisälle.
Jaakko mulkaisi minua ''mitä sie täällä teet''-ilmeellään, mutta hymähdin hiljaa ja kävelin reippaasti kohti Marin entistä karsinaa. Rapsutin otsasti innokkaasti tulijalle hörähtävää Tiiaa.
Astuin karsinaan kun Tiia puski minua lehmänkirjavalla päällään.
''Hei tyttö. Haluatko namin?'' kaivoin taskustani sokerinpalan, joka oli ollut siellä jo muutaman päivän.
Jaakko hoputteli minua jo lähtemään, mutta minä tunnollisena hoitajana päätin harjata Tiian.
''Et saa minua elävänä!'' naurahdin ja nappasin käteeni Tiian kumisuan.
''Hyh, sulla on likaiset kaviot!'' huomasin tamman kovettunutta hiekkaa täynnä olevat kaviot, jotka puhdistin ajan kanssa.
Kun harjaus tuli valmiiksi, Jaakko oli jo miltei verikoirien kanssa perässäni. Halasin tammaa kaulasta ja lähdin kotiin päin. Kun astuin ulos, katulamput syttyivät.
''Huomiseen, Tiia, huomiseen.'' huokaisin onnellisena.
|
|
|
Post by Nana on Sept 2, 2008 13:58:35 GMT 2
Väänneltiin koulua kentällä, kun harjoiteltiin kisoihin Neiti ei ois millään jaksanu aluksi tehdä koulukiemuroita, mutta siitä se lähti sujumaan.
|
|
|
Post by Nana on Sept 2, 2008 15:30:29 GMT 2
Väännämpä tarinankin, kuva kun ei ollut oikein hyvää laatua ja tekee mieli tehdä tarina. --------------------------------------------------------------------------------- 2.9 Nipottajia joka lähtöön ''Iskä, kaasua! Ajattelin päästä perille viellä tänään!'' huusin autossa puhelimessa lörpöttävälle, kuuttakymppiä matelevalle isälleni.
''Mikä siellä nyt on, siehän olit tänään jo tallilla!'' Isäni karjaisi, koska ei vaan jaksanut kritisointia ajamisensa hitaudesta.
''Yks nätti tamma.. ja mie olin vaan ratsastuksen verran!''
Tulee hiljaista. Isä vetää avaimet virtalukosta ja katsahtaa rannekelloonsa. ''Okei, tuun kaheksaks.'' puhisen ja läimäytän farmariauton oven kiinni.
Repustani pursuaa ulos raippa. Ei, en ole lähdössä ratsastamaan. Tiian toki voisi juoksuttaa.. haaveilen katselevani vierestä puoliverisen upeita liikkeitä.
Anne puhkaisee ajatuskuplani astumalla sisään huoneeseen. ''Tiia menee aikuisalkeiselle, mutta sen jälkeen voit käydä maastossa jäähdyttelemässä sen. Riimunnarun kanssa.''
Ymmärrän, että Anne ei tarkoita ratsastusta. Sitä en kuitenkaan enään tänään tarvitse, sillä olen jo maastoillut Leevi-orilla ja tehnyt koulurääkin Tiialle.
''Meneppä vaan laittamaan Tiiuli. Huomenna voitte muuten hypätä, sillä kisathan ovat kohta?'' nyökkään ja annan Annen nähdä säteilevän hymyn ja hiukan kellertävät hampaani.
Jätän tamman ruokakuppiin omenan sillä aikaa kun itse pyyhällän hakemaan harjoja.
Tiia on jo hotkaissut pikkuisen herkkupalan, kun pääsen asiaan, rouvan harjaamiseen.
''Olen Roosa-maria. Etsin Tiia-hevosta.'' eräs pitkä, nutturapäinen keski-ikäinen nainen sanoo. ''Taisitte löytää.'' huikkaan kävellessäni varustehuoneeseen.
''Ai onko se tollanen puoliverinen?!'' kohautan olkiani Palmikon varusteita putsaavalle Magnetille kun ajatuksissani pyörii vain yksi asia; nainen varmaan odotti pitkäjalkaista, nuorta tummanruskeaa pv:tä.
Vetäisen satulavyön toiseen reikään. Sen jälkeen nainen kaappaa ohjat käsistäni ja kävelee kentälle.
Kävelen viimeisen hevosen, Jambon, perästä kentälle katsomaan josko joku tarvitsisi apua.
Huomattuani kasan auttajia maneesissa istun suosiolla maneesin penkille ja pyöräytän auki Fantani korkin.
Kaikki ovat nyt liikkeellä.
Naisella on ainakin puolentoista metrin juoksutusraippa, vaikka Tiia näyttää todella reippaalta.
Tunti menee kuitenkin ihan hyvin, Tiia tottelee apuja ymmärtäessään että saisi todella vihat niskoillensa jos ei tottelisi.
Roosa-Maria pomppaa volkkarinsa kyytiin ja saan taluttaa Tiian talliin. Puran tamman ja tilalle laitan päitset ja riimun.
Soraista tietä kävellessämme näemme useita heijastinliivisiä naisia ja miehiä, jotka tutkailevat maaperää. ''Tämä hiekka ei sovi hevosille, ei ollenkaan!'' eräs mies kuuluttaa.
Näille nipottaville kanankauloille päätän antaa pienen opetuksen, sillä painelen ravaten Tiian kanssa ohi ja puhun kovaan ääneen; ''Tässä on erinomaista ravata sinulle. Missään ei ole koskaan ollut näin hyvää maapohjaa..''
Pidättelen nauruani huomatessani luonnontutkijoiden kummastuneet kulmakarvojen liikutusreaktiot.
''Laitetaampa pillit pussiin!'' nainen, ilmeisesti johtaja, huutaa.
Katsahdan kelloani ja huomaan sen olevan puoli kahdeksan. Käännymme takaisin, onhan Tiiallakin ollut raskas päivä.
Olen hiukan aikataulusta myöhässä, mutta näen sinä iltana todella ihanan näyn; puoliveri-tamman joka kuopii kuivikkeitaan ja käpertyy nukkumaan.
|
|
|
Post by Nana on Sept 3, 2008 12:42:40 GMT 2
|
|
|
Post by Nana on Sept 4, 2008 7:01:59 GMT 2
4.9 Kisaharjoittelua osa I
Kaksi pientä mutapalleroa tallusti luokseni ponitarhasta. ''Siiri ja pampula! Kas kas, teidän hoitajat joutuvat töihin.''
Itse koin valtavan järkytyksen huomatessani oman hoidokkini; kuravellissä olevan 'rouvan'. ''On taittu piehtaroida, vai?'' rapsutin otsasta tammaa.
''Ja viellä noi valkoset osat..'' sihisin hampaitteni välistä taluttaessani Tiia talliin.
Suosiolla päätän käyttää pesukarsinaa.
Tiia hörisee, kun rapsutan siltä ilmeisesti kovinkin kutittavia kuria pois. Myös lämmin vesi tuntuu mukavalle - ja sen uskon, sillä en haluaisi olla hevonen joka seisoo monta tuntia sateessa ulkona.
''Valmista tuli!'' naurahdan voitonriemuisesti.
Päitsistä talutan tamman karsinaansa. ''Esteillä sit lennetään, okei? Ne on sulle piäniä!''
Kun Tiia on kuivunut, nappaan mukaani satulan ja suitset. Sitten viellä suojat, koska olemme menossa esteille.
Esteet ovat valmiiksi kuudenkymmenen senttimetrin korkeudessa, monen esteen ratana. Pieni kaistale kentästä meille on lämmittelyä varten. Siellä on yksi alle neljänkymmenen senttimetrin este, ja puomeja.
Kiristän satulavyön kieltäni purren, mutta puoliverinenhän ei siitä pidä. Tiia potkii talloo jalkojaan maahan ja yrittää kääntyillä.
Pääsen kuitenkin omilla avuillani, vahingoitta selkään.
''Rock'n roll!'' kannustan Tiiaa ja ravikierroksien jälkeen nostan laukan.
Se tuntuu hyvältä. Keikun keinuhevosen selässä.
Tiia kompastelee vähän kiviin, mutta tsekattuani edessä olevaa estereittiä läpi, nostan laukan uudestaan.
Tiia pomppaa hienolla ilmavaralla kaikki esteet yli.
''Uudestaan!'' huudan tammalle ja tämä pyrkiikin lähtemään niin kovaa kuin pääsee. Minun ei tarvitse muuta tehdä, kuin nousta kevyeeseen istuntaa ja myödätä.
Nostan esteitä hiukan, ja ylitämme nekin kuin huomaamatta.
Kun päätän lopettaa estetreenit tältä kertaa, ja pysäytän Tiian puoliverinen steppailee hurjasti ja yrittää ryöstää.
''Lopetappa.'' tokaisen ja nostan toisen jalkani yli satulan, laskeutuen alas.
Tiia katselee kaihoisasti esteitä, jotka viellä ovat kentällä.
Uusi pesu odottaa Tiiaa, tällä kertaa hien takia, eikä tamma pane pahakseen. Nappaapa tämä hevonen jopa letkun suuhunsa ja alkaa roiskia minua. En minä voi muuta kuin nauraa, ompa reilu hevonen. Tekee vastapalveluksen, joka ei minuakaan haittaa, olen aivan hikinen.
Tämän jälkeen en päästä Tiia likaamaan itseänsä, vaan nautin työni hedelmästä ja tämä pääsee lämpimään karsinaansa.
Sanotko sitten, jos oon suorittanu koe-ajan kun oon ihan täpinöissä >D?
|
|
|
Post by Nana on Sept 5, 2008 11:46:26 GMT 2
|
|
|
Post by Nana on Sept 7, 2008 8:23:45 GMT 2
Jee, it's hard to be a tuntikoni (Otsikointi ''matkittu'' eräästä jouluna tulevasta sarjasta)
Istuin maneesin katsomossa katsellen hikistä Tiiaa, jonka suusta tuli kuolaa - miltei tukehtumiseen asti.
Pieni tyttö, jopa niin pieni, etteivät jalat ylettäneet edes yli satulavyön, rehki puoliverisen selässä.
Anne painoi mikrofooninsa pois päältä ja käveli luokseni. Heiluttelin jalkojani tuolilla.
''Esteitä tänään, vai?'' Anne sanoi, ja rääkäisi jotain epämääräistä Iitalle, Jambon ratsastajalle.
''Jep.'' vastasin tapani mukaisesti, lyhyesti mutta ytimekkäästi.
''JA KAARTOON!'' Anne huusi, sillä mikki ei ollut enään päällä.
Itse kipaisin auttamaan ratsastajan alas ja viemään Tiian talliin. Pipsa oli jo 60cm esteillä pampulalla, joten päätin vain liittyä seuraan.
Kiristin satulavyön ja annoin Tiian talsia rauhallisesti allani, minun myödätessä ohjista.
Maiskautin ja tänään reippaan tuntuinen tamma nosti pehmeän ravinsa.
Kohta tulimme puomeille ja ylitimme ne kevyesti.
Nostin laukan ja lähestyin estettä. Nousin kevyeeseen istuntaan ja tarrasin harjasta.
Myötäsin joka esteellä ohjista, ja Tiia todella piti siitä - ehkä joku oli hypännyt sillä myötäämättä..?
Arvellessani harjoituksien jälkeen esteiden menevän hyvin, päätän myös rauhallisin sieluin ajatella meidän kouluakin vääntävän. Eilenhän niin teimme.
Jätän itseni jännitykseen purettuani Tiian, huomenna kisapäivä koittaa!
|
|
|
Post by Nana on Sept 8, 2008 7:47:38 GMT 2
8.9 Kisapäivä
Salamannopeasti hyppäsin autosta, ajattelematta yhtään onko mukana kaikki. Ei kukaan täysijärkinen pystykkään, jos herätyskello on pirissyt kuudelta.
Nopeasti talutin talliin Tiian, ja pienen shetlanninponi Siirin.
Hirvittävä harjaus- ja letitysurakka oli edessä. Ensin oli Siirin vuoro. Tamma polki jalkaansa maahan ja yritti kaikin keinoin esittää 'Mrs. bigiä'.
Lopulta kuitenkin edessäni seisoi tyytyväinen lopputulos - pieni, puhdas kisakelpoinen shetlanninponi.
Pian Tiia oli valmis ja talutin kisatammat ulos, jotta ne voisi pian varustaa ja lähteä lämmittelemään esteosuutta varten.
''Luokka 50cm- ratsastajat lämmittelemään!'' huutaa ilmeisesti Elli kaiuttimesta.
Nappaan varustetun Siirin, ja kentällä hyppään selkään. Tutkailen radan selästä, yrittäen samalla rentoutua. ''Tätä on harjoiteltu.. hyvin tää menee..''
''Nana Nieminen(huom. ei oikea sukunimi) ja Ilolan Eliksiiri!'' kuuluttaa naispuolinen henkilö kaiuttimesta, taas kerran.
Taputan Siiriä kaulalle huokaisten ''se on menoa nyt.''
Kun päästän shettiksen laukkaamaan, tämä ampaisee todella kovaa. En aijo pidätellä, vaan myötään ohjista.
Huikealla ilmavaralla ylitämme kaikki esteet, paitsi yhden. Siirin takakavio koskettaa valko-vihreää okseria liian aikaisen ponnistuksen seurauksena. Saamme kuitenkin hyvän ajan, ja olen todellaylpeä ponineidistä.
Kun paljastuu, että olemme kahdeksansia, pomppaan melkein Annen syliin ja nainenkin myhäilee iloisesti.
Viellä on Tiian vuoro, ja odotammekin tässä hetkessä lähtömerkkiämme.
Tiia ampaisee matkaan, tosin ei läheskään samalla vauhdilla kun Siiri. Me kuitenkin liitelemme esteet toisensa jälkeen yli helposti.
Taputan suorituksen päätyttyä Tiiaa.
Kun saan kuulla, että emme jääneet tälläkään kertaa kymmenen parhaan ulkopuolelle, aijon leijua koko päivän.
Pienen lepotauon saan, ja hevosetkin odottaessaan loimissaan kouluosuuden alkua.
''Lämmittelyyn koululuokan helppo C osallistujat!'' huutaa tällä kertaa mies mikkiinsä, joka rätisee kaiuttimesta.
Nappaan Siirin mukaani, ja uudestaan ponkaisen selkään. Kun on vuoromme, tamma puree jo kuolaintansa ja on valmis lähtöön. Tervehdimme tuomareita, - ja kun vuoromme koittaa vedämme tyylillä ratamme loppuun asti.
''JEE!'' hihkaisen minua kummasti tuijottavalle shettikselle.
Tungen ohjat katsomaan tulleelle Magnetille ja itse otan Tiian, jonka kanssa alkaa lämmittely. Hiki valuu jo otsaltani ja stressaan. Tiia ottaa rennosti, ja luotan tammaan.
Koulurata menee mielestäni täydellisesti, tai ei ihan, mutta ei kaikkien sitä tarvitse tietää?
Kuullessani tulokset en voi muuta kuin änkyttää; ''Mä, Tiia.. viidensiä?''
Taputan ja halailen kisakonejani, eikä siitä tule loppua, ennenkuin Jaakko kehottaa jättämään heposet lepäämään.
Hurautan isäni kyydissä autolla kotiin, eikä kasvoiltani paista muu kuin hymy.
|
|