Post by Mirri on May 6, 2012 10:47:30 GMT 2
Fall in love = frustrated
Talutin Rensua tarhasta. Yritin pitää oriin aisoissa, mutta voimakas tuuli suhisi sen korvissa. Sentti oli ravaillut tarhassa edes takaisin ja Reimarikin oli sitä mieltä, että se ei haluaisi lähteä mihinkään. Satsu aikoi ratsastaa jätkällä tänään.
Aloitin jalkojen huuhtelulla, kenttä näytti kivan kuivalta. Ainoa ongelma oli pahuksen tiivis tuuli, joka pöllytti pölyä ja roskia sinne tänne. Vesisodan jälkeen talutin Rensun käytävään ja harjasin sen päästä kavioihin. Aloitin jo varusteiden laittelemista, kun näin Sastun. Moikkasin tälle suhtkoht kuuluvalla äänellä ja hän nyökkäsi takaisin ja kapusi yläkertaan.
- Koulua vai esteitä, kysäisin tytöltä, joka asetteli kypärää oranssin punertavien hiustensa päälle.
- Aattelin mennä koulua tänään, kentällä voisi varmaan hyvin jo ratsastaa, ei pöllyä tai mitään.
Nyökkäsin ja rupesin, käärimään penteleitä ja laittamaan suojia. Käyttävän päässä talutettiin paria hevosta ja Rensu sai heti kohtauksen. “ Älkää jättäkö minua, Olen ainut järkevä mies talossa ”
Peitin korvani, kun oripoika alkoi kiljua, yksinäisyyttään. Eikä malttanut lopettaa. Vasta sitten kun hevoset olivat hävinneet sen näköpiiristä ja se näki Sastun tulevan suitsien kanssa. Se malttoi lopettaa parkumisen.
Sastu vei Rensun kentälle. Minulla oli mukanani kamera ja puoliksi syöty omena. Tiedän tiedän, mutta olin nälkäinen, säästin toki Rensullekkin pikkuisen palan. Nojailin aitaan ja pureskelin omenaa. Sastun verkatessa oripoikaa. Äijä näytti kuuntelevan tammojen sulokutsuja samaan aikaan, kun sen olisi pitänyt tehdä väistöä. Laukoissa ori näytti menevän asiallisesti. Kerran se näki jonkun pikku ukon nurkassa ja kiihdytteli, mutta ei muuten protestoinut.
Aurinko paistoi lämpimästi, joten saatoin ottaa paksun tuulipuvuntakin pois, samalla kipaisin hakemassa loimen Rensulle. Sastu talutti oriin melkein heti perääni. Laitoimme oriin karsinaan, sillä vastapuolen tammat tuntuivat herättävän liikaakin kiinnostusta, sillä heti Jätkä ähki takapuolensa Riinan karsinan ovelle ja alkoi keikuttelemaan sitä edestakaisin. Riina tosiin katsoi meininkiä vähän “ Fall in love frustrated.” Pojan liehittely siis epäonnistui.
Kun Sastu lähti tarhaan, minä jän vielä mustaamaan karsinan. Kärräsin kottikset lantalaan ja vein harjapakin pois.
Talutin Rensua tarhasta. Yritin pitää oriin aisoissa, mutta voimakas tuuli suhisi sen korvissa. Sentti oli ravaillut tarhassa edes takaisin ja Reimarikin oli sitä mieltä, että se ei haluaisi lähteä mihinkään. Satsu aikoi ratsastaa jätkällä tänään.
Aloitin jalkojen huuhtelulla, kenttä näytti kivan kuivalta. Ainoa ongelma oli pahuksen tiivis tuuli, joka pöllytti pölyä ja roskia sinne tänne. Vesisodan jälkeen talutin Rensun käytävään ja harjasin sen päästä kavioihin. Aloitin jo varusteiden laittelemista, kun näin Sastun. Moikkasin tälle suhtkoht kuuluvalla äänellä ja hän nyökkäsi takaisin ja kapusi yläkertaan.
- Koulua vai esteitä, kysäisin tytöltä, joka asetteli kypärää oranssin punertavien hiustensa päälle.
- Aattelin mennä koulua tänään, kentällä voisi varmaan hyvin jo ratsastaa, ei pöllyä tai mitään.
Nyökkäsin ja rupesin, käärimään penteleitä ja laittamaan suojia. Käyttävän päässä talutettiin paria hevosta ja Rensu sai heti kohtauksen. “ Älkää jättäkö minua, Olen ainut järkevä mies talossa ”
Peitin korvani, kun oripoika alkoi kiljua, yksinäisyyttään. Eikä malttanut lopettaa. Vasta sitten kun hevoset olivat hävinneet sen näköpiiristä ja se näki Sastun tulevan suitsien kanssa. Se malttoi lopettaa parkumisen.
Sastu vei Rensun kentälle. Minulla oli mukanani kamera ja puoliksi syöty omena. Tiedän tiedän, mutta olin nälkäinen, säästin toki Rensullekkin pikkuisen palan. Nojailin aitaan ja pureskelin omenaa. Sastun verkatessa oripoikaa. Äijä näytti kuuntelevan tammojen sulokutsuja samaan aikaan, kun sen olisi pitänyt tehdä väistöä. Laukoissa ori näytti menevän asiallisesti. Kerran se näki jonkun pikku ukon nurkassa ja kiihdytteli, mutta ei muuten protestoinut.
Aurinko paistoi lämpimästi, joten saatoin ottaa paksun tuulipuvuntakin pois, samalla kipaisin hakemassa loimen Rensulle. Sastu talutti oriin melkein heti perääni. Laitoimme oriin karsinaan, sillä vastapuolen tammat tuntuivat herättävän liikaakin kiinnostusta, sillä heti Jätkä ähki takapuolensa Riinan karsinan ovelle ja alkoi keikuttelemaan sitä edestakaisin. Riina tosiin katsoi meininkiä vähän “ Fall in love frustrated.” Pojan liehittely siis epäonnistui.
Kun Sastu lähti tarhaan, minä jän vielä mustaamaan karsinan. Kärräsin kottikset lantalaan ja vein harjapakin pois.