Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 22, 2008 14:30:13 GMT 2
Perustin Reimarille tälläisen, en viitsinyt oonan ja Reimarin topiikkia mennä suttailemaan. (: Vietän siis joka toisen viikonlopun Rensun kanssa, voin käydä myös kärkkymässä miestä muutenkin.
aloitusviesti
|
|
|
Post by Reega on Apr 22, 2008 15:58:05 GMT 2
Hyvä hyvä, tälläisenkin sait luotua... Eli voit käydä aina kun haluat taluttelemassa ja hellimässä Reimaria, viikonloppua varten annan ratsastus ohjeet.
Voisit ainakin kerran ennen viikonloppua käydä kattelemassa Rensua, niin hieman tutustutte. Sitten voisit talutella sitä tarhassa (suitset päällä!) niin ettei mitään pääse sattumaan. Ruokinnan hoidan minä (paitsi siis se jokatoinen viikonloppu), karsinan puhdistus ja ruokakuppien puhtaanan pito kuuluu sitten sinun tehtäviisi. Myös harjaus ja jouhien selvittely on sitä hoitajan perusarkea, mahdolliset varsuteiden puhdistukset ja kunnossa pidot sekä toisen heinäannoksen tuonti.
Nuo asiat voisit ainakin 'normihoitotarinaan' tunkea, tietysti voitte ajan myötä siirtyä tarhassa talutuksesta maastoon jne..
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 22, 2008 16:04:29 GMT 2
Totisesti käyn tuijottelemassa Rensua ennen viikonloppua, viimeistään perjantaina, jolloin ei ole menoa.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 23, 2008 14:34:20 GMT 2
Poikaystäväni ajoi minut turvallisesti Seppeleen pihamaalle. Jätin kamani autoon, mutta muistin ottaa vaihtokengät. Nyt minulla oli tallilenkkarit jalassa, niillä varmaan pärjättäisiin mutta aina pitäisi varautua. Keräsin katseellani tarhoja - yhdessä majaili tammoja, toisessa oreja. Muistin samaan aikaan, että Rensu on ori, se varmaan majailisi tarhassa näin kauniilla kelillä. Siirsin itseni talliin, ja minua vastaan sateli uteliaita tervehdyksiä. Tervehdin muillekin lämpimästi, ainekin Seppeleen lämminhenkisyys oli koossa. Napakka, nätti tyttö kiri minut pian hoitajienhuoneessa, jonnet minut oli ohjattu.
- Terve, terve. Tässä mä nyt oon, tyttö hymyili terhakasti. - Joo, siis Oonako? kysyin pontevasti heittäen kamani laatikkooni.
Oona heilautti hiuksiaan, nyökkäsi iloisesti ja tarjosi vasta Annen valmistettua mehua. Maistoin mehua - se oli juuri sellaista, miksikä olin sen kuvitellutkin. Join juoman loppuun, sittenpä Oona tarjosi minulle tilaisuutta, jossa hän esittelisi Reimaria. Hän ohjasi minut tallirakennuksesta pihalle, ja kuin koira kävelin hänen perässään loppumatkan. Kävelimme oritarhoille, jolloin huomasin sen ihmeen. Komeaakin komeampi suomenpuoliverinen kohotti päätänsä, hörähti huoltajalleen ja laski päänsä sitten nyhtäen heinäpaalista ruohoa. Oona avasi portin, ja päästi minut sisään. Hän jäi suosiolla ulkopuolelle, jotta näkisi, ettei hän minun holhoojani ollut. Annoin Reimarin haistaa kättäni - se teki sen oikein mieluusti, mutta tuhahti sitten havaitsemalla, ettei herkkuja ollut saatavilla. Painoin käteni Reimarin kaulaa vasten, se oli lämmin kuin mikä. Reimarilla ei ollut riimua, joten Oona varovasti ojensi sen minulle, ja käski Rensun tuimasti olla kunnolla. Nostin Rensun pään vaivalloisesti heinäpaalista, mutta ori vänkytteli vastaan. Minä puolestani osasin näyttää, kuka oli pomo, joten sitten Rensu antoi minun pujottaa riimun sen päähän. Oona avasi meille portin, ja sanoi että se meni hienosti.
- Minustakin, jos ottaa huomioon, että Rensu on jääräpäinen ori, tirskahdin ylväälle tuttavuudelle, Reimarille.
Oona ohjasi minut sisälle uudenaikaiseen aittarakennukseen, jolloin talutin Reimarin sisälle. Se alkoi heti syödä, kun olin ottanut riimun pois.
Hetken kuluttua Oona oli livistänyt, ja minä seisoin turpeella harja kädessäni Rensun vierellä. Katselin orin ilmeitä, ja sitten aloitin harjauksen. Harjasin mahdollisimman hellävaraisesti - mutta kuitenkin niin, ettei poika saisi sätkyä kutittelusta. Selvittelin jouhet, harjan ja hännän toki myös - kunnes Reimari oli täydessä kukoistuksessaan. Reimari ei ollut muistanut pelleillä, kun heinä oli vain niin hyvää. Vain hieman se oli luimistellut korviaan, mutta nyt tiesin, mihin ei saanut lujaa harjalla koskea. Hain riimun takaisin itselleni, ja pujotin sen ärhäkkään orin päähän. Ensin se vastusteli, mutta onnistuihan se kuitenkin.
Kun olin vienyt orin takaisin tarhaansa, aloin jynssäämään tiskiharjalla sen ruokakippoja. Pesin viimeisetkin jyvät ja muruset - kunnes nekin olivat täydessä kukoistuksessaan. Katsahdin kelloani - Oona oli lupautunut hakemaan Reimarin vasta illalla tarhasta, joten voisin vielä hinkata satulasaippualla Rensun satulaa. Kastoin sienen ja pyyhin ensin varovasti pölyt pois - sitten aloin narskuttaa muuta likaa.
Tänään olin tehnytkin jo paljon, vaikka olikin vain tutustumiskerta. Kävelin Reimarin tarhoille, ja katselin hetken, kun se söi. Vaihdoin samalla kengät, ja sitten äitini vuorostaan jo hakikin minut. Lähetin Reimarille vielä lentopusun, ja vilkutin terhakkaasti.
Ei ollut parhaimmistoani, sitä tulee virallisilla kerroilla varmasti. (;
|
|
|
Post by Reega on Apr 23, 2008 15:50:31 GMT 2
Tosi hyvä minusta, jatka samaan tahtiin. Olet saanut Rensun luonteen oikein hyvin esille, hyvä hyvä. Totisesti Reni käyttää isoa kokoaan pomottamiseen ja nostaa päänsä aina ylös kun pitäisi sen päätä harjata, pistää sille suitset tai riimu Silloin auttaa jos vedät sitä harjan tyvestä napakasti, mutta rauhallisesti niin ettei oria satu taikka sen jouhia irtoa. Kirjoittaisitko vielä yhden tarinan ennen viikonloppua, niin voisin hieman jouksuttaa sinua ja Rensua liinassa? Se olisi hyvä ennen kuin sillä olat yksinesi ratsastaa. Kukaan muu kuin minä ei Rensulla ole ratsastanut, joten se saattaa oudoksua uutta ihmistä.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 23, 2008 15:56:23 GMT 2
Tottamaar, kunhan vain aika lipsuu otteestaan. (: Yritän viimeistään huomenna, tai viimeistään pe. jotain väsäillä. (:
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 26, 2008 13:43:57 GMT 2
Muistin vuoroviikonloppuni, joten tahti tallille oli jäätävä. Juoksin minkä nahkani luovutti, kunnes pysähdyin Seppeleen pihalle. Huohotin niin, että olin käydä kumoon. Nojasin tammojen tarhan porttiin, ja säikähdin, kun pörröinen poni tuuppi kättäni. Silittelin ponia otsaharjan alta, kunnes muistin velvollisuuteni. Enhän pettäisi oonaa, en ikinä. Hiki virtasi otsaani pitkin, sillä ulkona oli 24.9 astetta lämmintä, kyllä siinä hiki tulisi pikemminkin. Tarkastin oritarhan - ei, hemulini ei ollut siellä höseltämässä. Tungin itseni aittatalliin, kävelin siellä ympäriinsä ja sitten vasta tutkin Rensun karsinan. Siellä se nökötti, miksiköhän herraa ei ollut päästetty ulos?
Silittelin allapäin olevaa Reimaria kaulalta, kunnes poikamies näytti tahtonsa - se nappasi minua hihasta ja riepotteli kuin pikkumyytä konsanaan. Kun Reimari hellitti ja päästi irti, huomasin että se oli kuitenkin vain hassulla ja leikkisällä päällä. Katsoin vesiastiaan, ja huomasin sen olevan vielä puhdas. Samoin ruokakippo, mitä nyt siellä sijaitsi pari murua jyvää. Rensun mömmöt olivat valmiina satulahuoneessa. Kärräsin ne Reimarin karsinalle ja kaadoin ruokakippoon. Reimari alkoi ahneena ahmia ruokaansa, ja minä hymyillen jäin karsinan toiselle puolelle vilkuilemaan sitä.
Satulahuoneessa aloitin suitsien kiillotuksen. Kiillotin ja puhdistin -kunnes viimein ne olivat puhtaat ja olin koonnut ne. Menin katsomaan, josko hemuliseni olisi syönyt. Siltä näytti, joten vein ruokakipon pois ja aloin hinkata sitäkin. Kiilloittelun jälkeen menin suitsien kanssa Rensuhemulin karsinalle. Irrotin ne ristityksestä ja aloin työntää hellästi kuolaimia Reimarin suuhun. Reimari viskoi päätänsä ja yritti näykkiä, mutta kovalla työllä suitsien laitto onnistui. Kiinnitin remmit, ja lähdin varovasti taluttamaan Rensua sen laitumelle.
Tarhassa ei ollut ketään - ei edes yhtä ponipollea. Lähdin taluttelemaan kummastelevaa hevosta, se ei ollut tottunut laiduntalutuksiin. Sillä ei ollut aikaa pomotella, kun se haisteli luonnon ihmeitä. Sillä oli selvästi hauskaa kanssani ja pian pyysinkin sen ravaamaan vierelläni. Ravasimme reippaassa tahdissa, ja se oli mukavaa. Kuitenkin Reimari oli joskus haluton, mutta suostui yhteistyöhön.
Takaisin tallilla otin harjat käteen, selvitin Reimarin jouhet ja putsailin kaviot. Mietin samalla kulunutta päivää, kun putsasin viimeistä etukaviota. Reimari näykkäsi minua pehvaan, joka tuntui kipeältä. Kuitenkin vain nauroin, ja painauduin Reimarin kaulaa vasten. Se oli ihanin, suloisin - ennenkaikkea pikkuinen muumipappani.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 26, 2008 13:46:44 GMT 2
En älyä - muokkasin tuota sanaa ruokakippo, mutta se pysyy ruokakipthingynä. Ei siis oma mokani, tai ehkä on.
|
|
|
Post by Reega on Apr 28, 2008 16:28:02 GMT 2
Sunnuntai kuuluu myös hoitopäiviisi, onhan se viikonloppua.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 30, 2008 7:31:51 GMT 2
Anteeksi, unohdin kokonaan. Yritän pitää tapani ja kiireeni kurissa, sori sorii.. ):
|
|
|
Post by Reega on May 11, 2008 10:18:59 GMT 2
Eli joudun nyt valitettavasti erottamaan sinut, et ole käyny hoitamassa kahteen viikkoon, edes sovittuina päivinä.
|
|