|
Post by Karoliina on Aug 11, 2008 11:52:52 GMT 2
11.08.2008. Maanantai. Tein taas kuvan, kun pitäisi löytää inspis vielä Aksun ja Marin hoitokertomuksiin Kuva on aivan kökkö, kun väsäsin sitä uudestaan ja uudestaan...
|
|
|
Post by Nana on Aug 11, 2008 13:58:17 GMT 2
Sainpas toimimaan. =)
|
|
|
Post by Nana on Aug 12, 2008 15:48:48 GMT 2
12.8 Estetreeniä
Viimeiset vedet tippuivat hiljalleen puista, kun lähenin Seppeleen pihaa.
Viimeinkin olin perillä. Nappasin riimun ja kutsuin ruohoa rouskuttavaa Leeviä. Bert ravasi luokseni ensimmäisenä, johtuen siitä että minussa ja Pipsassa oli yhdennäköisyyttä.
Lopulta jouduin hakemaan Leevin, oreista ovelimman, jolla oli meneillään 'olen välinpitämätön'-viikko.
Kiinnitin Leevin harjauspuomiin ja suin sitä pitkin vedoin. Leevi tarvitsi vain lyhyen pintaharjauksen, sillä se oli harjattu jo hyvin.
''Hyvä, eipä tarvitse juuriharjalla puhdistaa!'' tokaisin ja hain satulahuoneesta satulan ja suitset.
Leevi kuopi etusellaan kun kiristin satulavyön ja laitoin suojat.
Talutin ponin kentälle jossa Jaakko jo huhki esteiden kanssa. ''Laitanko samantien kolmeen metriin?'' mies vitsaili.
''Kyllä se 80cm saa riittää'' vastasin topakasti ja ponkaisin selkään. Kiristin satulavyön ja lyhensin eiliseltä jalustimia kaksi reikää.
Halasin ponia ja kulki reippaasti ja kuunteli jokaista pysähdys- voltti- ja pohjeapuani.
Lämmittelimme 30cm esteillä, mutta kun Leevi oli lämmin, esteet kipusivat miltei metriin. Leevi teki työn, minä sinnittelin kyydissä. Täytyy kehaista, yhteistyömme toimii!
Tunnin harjoituksien jälkeen, jotka olivat muuten täydelliset, Jaakko purkaa esteet ja minä kiitän ja taputan Leeviä. ''Kulta, huomenna lähden leirille!''
Talutan Leevin talliin, puran varusteet ja päästän pihalle. ''Huoh, unelmaratsastus on ohi, nyt alkaa arki!'' huokaisen nähdessäni kakasta täyden karsinan.
-Nana ja Leevipoju-
Carkki: Huomenna lähden sitten leirille Siirillä, en hoida (tosin Leevi tulee mukaan).
|
|
|
Post by Nana on Aug 18, 2008 14:40:37 GMT 2
Okei. Syvimmät pahoitteluni viellä Marin puolesta, onnea Aksun kanssa! ----------------------------------------------------------------------------------- 18.8 Muistelun maastolenkki
Nielaisin ja huokaisin syvään huomatessani Tiian Marin ex-karsinassa.
Annekin tuntui olevan epätoivoinen ja jakoi nenäliinoja nyyhkyttäville tallitytöille.
''Noh, kaikki kääntyy paremmaksi.'' Anne kaappasi minut ja Karon syliinsä kun lysähdimme maahan.
Kävelin ulos ja annoin tuulen heiluttaa hiuksiani, kun tuijotin tammatarhaa; erityisesti Marin vakiopaikkaa. ''Kiitos..'' kuiskasin tuulelle, siinä toivossa että viesti menisi Marille.
Riimunnaru kädessä kaappasin syleilyyni Leevin, joka katsoi minua kummasti. Ette usko, kuinka helpottaa kun ottaa tummanruunikon Leevi-herrasmiehen syliinsä.
Nappasin varustehuoneesta satulan ja suitset, minun oli päästävä maastoon miettimään ajatukseni selviksi.
Harjasin vain vähän aikaa ja laitoin satulan ja suitset.
Pomppasin selkään ja suunnistin kauas, vain pois Seppeleen pihasta!
Leevi katsoi minua kummasti: en hymyillyt, ilosta ei ollut pilkahdustakaan.
Nostin äkkiä laukan ja pyyhin hihallani kyyneleitä jotka tunkivat ulos silmistäni.
Pitkien, raastavien ja kivuliaiden ajatustulvien jälkeen olin lopulta valmis keskittymään vain Leeviin. Pienenpieni hymyn pilkahdus löysi viimein tilaa kasvoiltani.
Ennenkuin huomasinkaan, laukkasin kohti seppelettä ihanalla ponilla, Leevillä. ''Yhdessä tästä selvitään'' kuiskasin tummanruunikon korvaan.
|
|
|
Post by Nana on Aug 18, 2008 15:59:27 GMT 2
Hyvää nimipäivää leevi!
|
|
|
Post by Nana on Aug 20, 2008 12:47:04 GMT 2
|
|
|
Post by Nana on Aug 22, 2008 14:17:03 GMT 2
22.8 Hetki lyö, kestänyt ei satulavyö!
Harjasin sisälle hakemaani tummanruunikkoa sille jutellen. ''Maastoreissu tiedossa.'' sanoin lempeästi lisäten harjauksen tempoa.
Pian pomppasin jo Leevin satuloituun selkään ja tallustelin eteenpäin.
Komensin Leeviä ravaamaan ja katselin epätoivoisesti satulavyötä. ''Kyllä tää muutaman reissun kestää.'' sanoin keventäen samalla.
''Ja laukka!'' komensin oria ja läpsäytin raipalla. Kun olimme hyppäämässä ensimmäistä maastoestettä, satulavyö petti ja minä kumahdin puun juureen. Ori jatkoi iloisesti satula miltei maassa roikkuen juoksuaan.
Pian kuitenkin vastaan tuli vastustamaton ruohotupsu ja Leevi pysähtyi. Onneksi Leevillä oli kaksi satulavyötä olemassa.
Talutin loppumatkan, ja kiitän onneani, ettemme olleet pitkällä. Juuri kun lähdin kävelemään puhkesi rankkasade.
|
|
|
Post by Nana on Aug 23, 2008 9:43:46 GMT 2
Tein Leevin paintin ellipseillä ja yhdistin sitten värillä =)
|
|
|
Post by Nana on Aug 27, 2008 12:42:43 GMT 2
27.8 Flunssa-aalto
Kävelin tallille ja viheltelin iloisempia sävelmiä, joka ei yleensä ole tapani. Monethan tietävät, että olen raskaamman musiikin ystävä.
Ohi vilisti eri-ikäisiä, kokoisia ja näköisiä aikuisia ja lapsia mutta kaikilla oli jotain yhteistä; karmea yskä ja punainen nenä.
Tallille päästyäni astuin reippaasti sisään. ''Hahaa, taidan olla ainut joka tänään pääsee ratsastamaan!'' inahdin flunssaisille tytöille. Oli hetken hiljaista kunnes Karoliina vetäisi nenästä ulos tunkevan rää'än takaisin sisään.
Ellilläkin oli pitkä, punainen villapaita ja villasukat. ''Heh, ehkä en oo kipeä koska miulla onkin mummon superlämpimät villasukat!''
Hain tarhasta loimi päällä olevan Leevin, ja kuulin lähistöllä Jossun lepertelevän Riinalle. Heh, kuka ei olisikaan eilen kuullut että Riina hörähti Jossulle!
Talutin sisään reippaasti tallustavan Leevin ja päästin sen karsinaansa. Riisuin loimen ja vein paikalleen. Harjasin pitkin vedoin oria joka nautti lämpimästä sisäilmasta. Päätinkin laittaa loimen takaisin, sillä lähtisimme maastoon ilman satulaa.
Pian köpöttelin vihreä loimi allani pitkin pitkää, hiekkaista polkua.
Näin tiellä tallille hoippuvan Karon, jonka naama oli lakananvalkoinen ja nenä ja posket punaiset. ''Kaikki ok?'' kysyin tytöltä, joka ei vastannut, lysähti vain maahan. ''Pakko.. hoitaa.. Aksu.. poni.. ei jää.. vaille.. hoitoa.'' Karoliina sopersi, tunnollinen hoitaja kun oli.
''Eiköhän se vekkuli-welsh päivän ilman siun hoitoa pärjää.''
''Ei.. ja taisin unohtaa avaimet kotiin. Äiti tulee neljältä. Tallilla on lämmin..'' Karo sopersi taas ja nappasin tytön taakseni istumaan.
Köpöttelimme tallille nopeasti, sillä kaukana emme olleet. Leevi nautti viileästä ilmasta ja lupasin sille että menisimme kovempaa kun Karo olisi saatu kaakaokupin ääreen.
Elli hoiti sen puolen, oleskeluhuone oli täynnä vilttejä, lämmintä juotavaa ja pullaa.
Rauhallisin mielin kapusin takaisin oriin selkään. ''Ravi!'' komensin ponia jonka kengät kolahtelivat pieniin kiviin.
Vedin keuhkoni täyteen ilmaa ja hengitin kaiken ulos. Katselin syksyisen kaunista luontoa, joka oli täynnä kauniita värejä.
Pyysin Leeviä pieneen syksy-spurtti-laukkaan joka ei aivan lyhyeksi jäänytkään.
Tallille päästyämme kapusin alas ja päästin pojan syömään viimeisiä kertoja tuoretta, syksy-kesäistä ruohoa.
-Nana ja Leeviman<3-
|
|
|
Post by Nana on Aug 27, 2008 14:04:56 GMT 2
Halusin tehdä tulevasta varsusta. <3 Luin sun kehun, tanke.
|
|
|
Post by Nana on Aug 30, 2008 9:57:25 GMT 2
35hoitomerkintä. En pyydä palkintoa, vaan se on paljon niin sanon vaan<3. ----------------------------------------------------------------------------------- 30.8 Rauhallinen lenkki maastossa
Haukottelin makeasti haukatessani myslipatukkaa oleskeluhuoneessa.
''Mullekkii!'' Sastu vinkui. ''Oke, tää on surupatukka.'' Tokaisin, koska tiesin että Rensulle oli otettu toinen hoitaja. Oma suruni oli Rontin lähtö.
Sastu oli ajatuksissaan ja huomamattaan puristi myslipatukkaa niin kovasti, että siitä tuli littana. ''Älä tapa myslipatukkaa!'' huusi wear kipristellen naurusta lattialla. ''Joo.. sori.. en mä tarvii tätä patukkaa kun mie ajattelen Rensua..''
''Anyway, kuka lähtee maastoon!'' minä huudahdin piristykseksi ja meitä olikin pieni joukkio; Sastu, Wear, Pipsa ja Jossu.
''Vedetään pitkää tikkua, kuka menee ekaksi!''
Pipsa veti pisimmän tikun ja kaikki alkoivat nauraa kovaan ääneen. ''Pa-pampula johtajana!''
Uuden tikunvedon jälkeen selivisi että Anttu olisi ensimmäinen, toinen Leevi, sitten Riina, Taiga ja Pampula.
Jokainen päätti ottaa satulan, koska päätimme kiitää kuin formulat.
Leevi oli haettu tarhasta ja harjasin sen puhtaaksi. Pian komeili jo satula selässä, täysin ongelmitta, kuten yleensä. Suitsetkin olivat päässä, ja seisoimme pihalla täysin valmiina. ''Jossu haloo!'' Wear kurkkasi talliin ja huhuili Jossua joka oli sovitusta ajasta kymmenisen minuuttia myöhässä.
Viimein pääsimme lähtemään, ja epätasaisen maastotienpätkän ajalla kaikki hevoset temppuilivat, jokainen halusi lujempaa!
Ravasimme tietä, ja minunkin oli pakko antaa Leeville hetki hetkeltä nopeita, pieniä pidätteitä. ''Laukataan!'' huutaa Sastu kärjestä. Sastu saa antun laukkaan, mutta minä en joudu tekemään muuta kuin jarruttamaan hiukan.
Pampula laukkaa Wearin ohi, pampula kiitää. ''Vauhtia! huutaa Pipsa virne kasvoillaan!'' Myötään Leevin ohjista, ja tämä kiitää täyttä vauhtia.
Muutkin ovat saaneet hevosensa todella reippaaseen laukkaan.
Loviisa kävelee vihellellen, ilman kypärää, puiden takaa marjaämpärinsä kanssa. ''JARRUTTAKAAA!'' minä kiljun.
Leevi ei jarruta, mutta onnistuu väistämään sivuloikalla Loviisan.
''Pampulaaa!!'' Pampulan kaviot kopsahtavat Loviisan jalkaan.
Kuulen itkua ja paniikkikiljahduksia.
Talutan juosten Leevin takaisin. Loviisalla on Pampulan kaviosta pitkä, verinen piirto josta on lähtenyt nahkat. ''Sastu, äkkiä ensiapua, Jossu rauhota sitä se on sun siskos! Wear hae lehtiä ja muita verta tyrehdyttäviä juttuja! Pipsa, huolehdi hevosista!''
Minä laukkaan tallille niin kovaa kun jaloistani pääsen. Näen siellä Sentillä ratsastavan Ellin, ja kiljun jotain epämääräistä. Elli laukkaa päättäväisesti perässäni.
Pian olemme tapahtumapaikalla, jossa Loviisa nyyhkyttää. ''Tämä paranee pian.'' Elli tokaisee. ''Onneksi sei ollut Antun, Riinan tai Leevin kavio.''
Loviisan posket punottavat, kun hänet autetaan Taigan selkään.
Wear taluttaa taigaa vierestä ja me muut etenemme hitaasti heidän vierellään.
Tallilla huokaisemme helpotuksesta, että meillä on sastu, joka osaa ensiaputaitoja, sekä toisemme, piiri jossa jokainen osaa jotain.
|
|
|
Post by Nana on Aug 31, 2008 16:47:47 GMT 2
Eli tässä olin Leevin kanssa siellä koulutunnilla
|
|
|
Post by Nana on Sept 1, 2008 8:37:18 GMT 2
1.9 Väännetään, käännetään
Yskin kovaan ääneen tallipihalla ja yritin piipittää edes muutaman sananparren.
Mp3-soittimessani jauhoi sama laulu, jonka painoin käyntiin aina uudelleen ja uudelleen.
Saapuessani oleskeluhuoneeseen valtasin muhkean, hiukan risaisen nojatuolin.
Tytöt keskustelivat kahvipöydässä siitä, minkälainen Rontista tulisi huomaamatta tuloani.
Nielaisin kuuluvasti. Johannan posket alkoivat punottaa mutta minä piipitin, sen verran kun pystyin; ''Antaa olla.''
Sain pienen tekohymyn aikaiseksi ja kiirehdin Leevin karsinalle. ''Moi poika!'' huudahdin ja ryhäisin kurkkuani.
''Monilla tulee kohta vuosipäivä täällä, mut mä oon käyny sun luona yli 30 kertaa. Se on mun saavutus.'' rapsutin Leeviä pään alueelta ja kieritin harjaa pikkusormeni ympärille.
''Mennään vähän säätämään jotain kentälle'' sanoin orille, jolla ei tänään näyttänyt juuri energiaa olevan.
Harjasin reippaasti ja tarmokkaasti orin, vaikka minulla ei olisikaan juuri kiirettä.
Kun päällä olivat satula, suitset ja muut tarpeelliset talutin Leevin kentälle ja kapusin selkään.
Maiskautin Leeviä liikkeelle ja tämä laahusti. Annoin vähän raippaa ja pian ravasimme ympäri kenttää tehden voltteja ja muita ympyröitä.
Taputin poikaa ja vedin syvään henkeä, niin että Leevi rauhoittui käyntiin.
Pysäytin tummanruunikon ja aloimme tehdä peruutuksia. Kun olimme niitä tehneet monia kertoja eri kohdissa kenttää niin oli aika laukata vähän. Siirsin toisen jalkani satulavyön taakse ja ori nosti laukan.
Hiljensin Leevin ravin kautta käyntiin ja annoin pitkää ohjaa.
Halasin Leeviä ja nousin alas selästä. Tuuli tuiversi ja hiukseni hulmusivat. Kakistelin kurkkuani ja talutin orin karsinalleen.
Tein pienen, nopean harjauksen ja laitoin loimen päälle. Päästin Leevin ulos, katsellen Bertin luokse laukkaavaa oria.
|
|
|
Post by Nana on Sept 2, 2008 14:00:09 GMT 2
Syksyisellä maastoretkellä luonnon helmassa. Tämä onnistu //minusta// hyvin.
|
|
|
Post by Nana on Sept 3, 2008 13:15:17 GMT 2
3.9 Keskiviikko
''Elämä on ihanaa..'' huokaisen harjatessani tummanruunikon karvaa. Tämä hamuaa viimeisiä heinänkorsiaan maasta.
Kaviot ori nostaa ylös moitteettomasti, olemmehan tunteneet jo muutaman kuukauden.
Perusteellisen harjauksen jälkeen jätän orin karsinaansa, ja sujautan kuppiin omenanlohkon.
Carkki ratsastaisi tänään itse Leevillään, enkä vastustelisi ollenkaan, olihan karmivan kova kaatosade.
Hoitajien huoneessa on meneillään bingo, panoksena sipsipussi. ''Mä tuun mukaan!'' huudan ja saan kuin saankin ängättyä itseni pöydän luokse, Juulin viereen.
''Bingo!'' huutaa lähelläni istuva piikkitukka, alias Ros.
Juoksen maneesille, jossa Carkki ratsastaa Leevillään.
Vuoroansa esteradalle lähdössä odottaa Anne, joka hyppelee mukana Sentillä.
Huokaisen katsellessani orin kauniita liikkeitä. Hetkessä kuljen unien maailmaan..
|
|