|
Post by Nana on Jul 13, 2008 14:04:16 GMT 2
13.7 Kumpi juoksuttaa kumpaa?
Saavuin tallille tavalliseen tapaani yhden aikoihin. Oli aikaimoinen helle, mutta ukkospilvet uhkasivat itse kutakin.
Leevi huiskutti laiskasti häntäänsä yrittäessään häätää kärpäsiä, minkä nyt ruohon mässytykseltään ehti.
Vihelsin Leeviä luokseni ja tämä ravasi nopeasti aidan vierelle, tunkien päänsä syliini. ''Tänään saat kunnon puunauksen ja juoksutuksen!''. Rutistin Leeviä yhä kovempaa kaulasta rapsuttaen samalla korvan takaa.
Tartuin Leevin päitsiin ja vein tämän sisään talliin. Leevi rupesi steppaamaan ja yritti peruuttaa mutta minä pidin napakasti kiinni.
Hain harjakorin ja puunasin Leeviä kuin siivousintoinenpölyhuiskufani. Kun Leevi oli puhdas, eikä karvaakaan jäänyt kiillottamatta, oli juoksutuksen aika.
Oli kuuma ilma, joten kentällä Leevi oli kuin sulaa vahaa. Leevi lipui hiitaassa käynnissä ja löysässä ravissa. Löin raipalla maahan ja komensin Leevin laukkaan. Yhtäkkiä laiskalla päällä ollut Leevi piristyi kummasti.
Päätin irtohypyttää Leevin.
Huikkasin apuuni Maikun ja Pipsan ja asetimme yhdessä esteet n. 70cm korkeuteen. Leevi meni todella hienosti irtohypytyksessä, mutta kun Leevi oli juoksuttanut minua ja minä sitä molemmat olivat aivan hiessä.
Vein Leevin sisään ja letkutin tätä n. tunnin, että edes vähän olo paranisi. Laitoin hikiloimen Leevin päälle ja vein ulos.
Tullessani kohti tallia, suuntanani oleskeluhuone kuulin Rosin karjaisun ''Hyökätkää!'' ja pian jo Pipsa, Maikku, Carkki ja sastu hyökkäsivät vesipyssyjen kanssa. Minä kiljuin, nauroin ja juoksin ja huusin. Mahtavaa, sain yhtä kuninkaallisen kohtelun kuin Leevi!
-Nana ja Leevi- Sori, ei ollu oikein aikaa tuli aikas lyhyt. :s Saanko ratsastaa Leevillä taas joskus? (ei pakko) ;D
|
|
|
Post by Nana on Jul 14, 2008 10:30:51 GMT 2
|
|
|
Post by Nana on Jul 15, 2008 10:38:10 GMT 2
15.7 KenttäratsastustaYöllä oli satanut ja joka paikassa oli suhteellisen märkää. Hyytävä tuuli leikki hiuksillani kun pyöräilin tallille. Tallille saavuttuani rapsutin Leevin pehmeää karvaa ja kerroin sille että menisimme kentälle ratsastamaan. Harjasin Leeviä ja tämä nautti perusteellisesta puunauksestaan. Kun hain Leevin suitsia ja satulaa, huomasin että satula oli aivan kurassa ja kuurasin sen puhtaaksi, niin että se melkein kiilsi. Saatuani varusteet puhtaiksi suitsin ja satuloin Leevin, joka luimi satulaa laittaessa. ''Oisitko halunnu mennä ilman satulaa.. mennään nyt eka kentällä sentään!''. Talutin Leevin kentälle, laskin jalustimet, kiristin satulavyön ja laitoin jalustimet sopiviksi. Painoin pohkeeni Leevin kylkeen, ja Leevi lähti tallustamaan hitaassa, pehmeässä käynnissä. Kopsautin uudestaan pohkeilla ja Leevin käynti reipastui. Pari kertaa menimme laittamani puomit, joissa Leevi ei osunut puomiin kertaakaan. Nostin jalustimet kaulalle, mutta Leevi ei pitänyt ajatuksesta joten otin ne kokonaan pois ja annoin aidan takana katselevalle Chaolle. Tein ilman jalustimia voltteja ravissa. Painoin laukkapohkeet Leevin kylkiin, ei mitään. Uudestaan, johan lähti! Laukkailin Leevillä, josta tämä todella nautti. Kun olimme treenanneet niin, että hiki valui itse kultakin, pyysin jalustimet chaolta ja laitoin ne takaisin. Annoin Leeville pitkät ohjat, laskeuduin alas ja talutin sen talliin. Riisuin Leeviltä varusteet, kiitin sitä rapsutuksilla ja porkkanalla ja vein ulos. Tartuin reippaasti talikkoon ja siivosin Leevin karsinaa, ruokakupin ja juomakupin, kunnes moni tyttö tuli kysymään ''saanko auttaa?'' tylsistyneet tytöt eivät enään jaksaneet odottaa hoitsujensa palaamista maastotunnilta. Naurahdin ja annoin talikon Wearille, joka paikan puuhamiehelle. Tää oli tosi lyhyt, niin tein kuvankin. www.munkuvat.org/kuva/113421Ei tullu hyvä.
|
|
|
Post by Nana on Jul 16, 2008 9:59:55 GMT 2
|
|
|
Post by Nana on Jul 17, 2008 20:58:00 GMT 2
SORI, SEURAAVAKS TARINA =)http://www.munkuvat.org/kuva/114146
|
|
|
Post by Nana on Jul 18, 2008 10:34:58 GMT 2
18.7 Kiima-aikaa ja selästälentoja
Kovassa tuulenpuuskassa pinnistin itseäni eteenpäin pyöräni selässä.
Tallilla näin Leevin, tämän päivän ainoan valopilkun. Olihan sumuista, kova tuuli..
Jätin pyöränromuni seinänviereen, kaatuneena ja vein herkullisen täytepatonkini yläkertaan.
Yläkerrassa istui hyväntuulinen Jaakko. ''Näpit irti!'' sanoin Jaakolle, ehkäpä vitsillä, tai tosissaan.
Nappasin mukaani Leevin riimun ja talutin tämän tarhasta sisään. Nähdessään kiimaisen Bladen, Leevi korski ja pörhisteli mutta talutin Leevin reippaasti ohi.
Hain eilen puhtaaksi hinkatut suitset, mutta en satulaa, en tällä kertaa.
Suitsitin Leevin, joka kaikin keinoin yritti päästä Bladen luo.
Talutin Leevin kentälle ja ähkin itseni selkään jakkaran päältä. Aluksi Leevi meni todella rauhallisesti, mutta kun Dreamer päätti kentän ohi lähteä Bladen kanssa niin Leevi nousi pystyyn, ja minä lensin alas.
Pomppasin ylös, nappasin Leevin kiinni. Dreamer ymmärsi jutun ja lähti Bladen kanssa maastoon.
Lopuksi kaikki meni rauhallisesti, aina laukannostoon asti, jolloin Leevi veti komeaa pukkilaukkaa. Minä pidätin Leeviä, rauhoitin ja seuraava laukannosto meni hyvin.
Minä nautin Leevin seurasta, ja minä sen. En huomannutkaan kun aika kului mutta oli lopetettava. Taputin Leeviä ja talutin tämän talliin.
Harjasin ja pesin hiukan hikisen Leevin, jonka jälkeen vein Leevin tarhaan, nappasin talikon ja puhdistin Leevin karsinan.
Kaiken tämän jälkeen, aivan hikisenä, hyppelehdin yläkertaan ja nautin pullollisesta metsämarjafantaa ja täytepatongista.
Silmiini osui HH 9/04 jossa näin idolini, Malinin, haastattelun.
-Nana ja Leevi, todellinen ori.-
|
|
|
Post by Nana on Jul 20, 2008 13:21:03 GMT 2
Olin taluttelemassa Leeviä ja me mentiin virkistäytymään..
|
|
|
Post by Nana on Jul 21, 2008 9:53:46 GMT 2
Ostin Leeville päitset ja letitin sen sitten oikein hienoksi..
|
|
|
Post by Carkki on Jul 21, 2008 11:17:10 GMT 2
Tässä 10 HM:n palkinto. Kuva on aika KÖKKÖ!!!
|
|
|
Post by Nana on Jul 22, 2008 10:13:29 GMT 2
22.7 Puomit
Kerrankin, minun kovanonnen-tuurillani, olin onnistunut puomi-päiväksi saamaan auringonpaisteen.
Pyöräni pyörät pyörivät tuhatta ja sataa, tukkani heiluessa komeassa vastatuulessa.
Kurkkasin maneesiin ja näin siellä Palmin, Taigan ja Rensun. Hieroin silmiäni ja näin myös kolme ratsastajaa, kypärät vinksalleen istuen hiekassa.
Tytöt nauroivat hevosten lähteneen yhtäkkiä laukkaan, heidän ollessaan kyydissä ilman satulaa - mahalleen!
He taluttivat ratsunsa talliin ja ottivat suitset pois. Minä menin tervehtimään kulmakunnan komeinta oria - pientä Leeviäni.
Täytin vesiämpärin ja siinä samassa Carkki tupsahti viereeni. ''Valmiina?'' hän sanoi. ''Jep, niin valmiina kuin voin olla?'' Carkki kantoi satulan ja asetti sen Leeville, minä taas suitset.
''Leevi on yhden naisen mies.. ainakin kerralla!'' nauroimme sillä Leevi heitteli kovasti päätään ja yritti potkia.
Carkki sanoi, että minä voin laittaa Leevin. Oripoju rauhoittui heti ja talutin Leevin kentälle.
Carkki nojaili aitaan ja minä kapusin Leevin selkään. Pyöräytin käsiäni, että olkapääni rentoutuisivat. Kiristin pullistelevan Leevin satulavyön ja lyhensin jalustimia kahdella reiällä.
Rauhassa, pienien pidätteiden avustamana Leevi lähti käyntiin.
Kävelimme muutaman kierroksen, ja minä aloin tehdä voltteja kevyessä ravissa. ''Prr..'' rauhoittelin Leeviä, jota kiinnosti eniten laukka.
Carkki asetti puomit reipas ravi-etääisyydelle ja annoin Leeville pohkeita. Ensimmäiset puomit menivät hyvin.
Menin muutaman kerran ravissa, ja välillä Leevi koitti loikata kaksi kerrallaan - vaan en antanut!
Carkki siirsi puomeja ja menimme ne laukassa. Carkki ihastuksissaan sanoi että voisimme kokeilla hypätä. Hyppäsimme, ja hyppäsimme. Kaikki oli unelmaa.
Lopulta, kun hyppäsimme jo 60cm ratana, sekä minä että Leevi huohotimme. Taputin Leeviä ja annoin pitkät ohjat.
Pomppasin alas selästä ja talutin hikisen Leevin talliin. Carkki hihkui että meillä meni todella hyvin. Olin todella iloinen, oisin voinut hyppiä, mutta pidin kasvoillani viileän ja vaatimattoman ilmeen.
Suihkuttelin Leeviä ja talutin pojan laitumelle. Pussasin sitä viellä turvalle, ja romupyöräkyyti saattoi alkaa.
-Nana ja Leevipoju<3-
|
|
|
Post by Carkki on Jul 22, 2008 11:56:40 GMT 2
Teen itsekin pitkästä aikaa tarinan, joka nyt sijoittuu kisoihin ( freewebs.com/vvcy/EERJ01.html ja luokka number 5) 10.7.2008 Kisapäivä Ori kiljaisi innosta laskeutuessamme ulos autosta. Leevi steppasi ympäriinsä, eikä kisapaikan hälinä jännittänyt sitä pätkääkään. Pidin kaksi kertaa tiukemmin narusta kiinni, jotta herra ei karkaisi, ah, niin ihanien tammojen luokse. Harja oli kerrankin kammattu selväksi ja häntää koristi punainen rusetti. Vaikka aina se ei potkinutkaan, niin poikkeuksia saattoi tapahtua. Uudet ruskeat suitset olivat puettu orille, joka jo tässä vaiheessa hikosi pahemman kerran. Nyppäsin riimunnarusta pomppivaa Leeviä ja kuin salaman iskusta se rauhoittui ja tunki päätänsä syliini. Rapsutin sitä korvien takaa muiden apulaisien riisuessa siltä kuljetussuojat ja loimen pois. Tumma karva kimalsi ja aurinko leikitteli kyljillä, iloisina, vailla toimintaa. Vuorostaan Anne sai pidellä Leeviä, kun minä rupesin varustamaan sitä kilpailukuntoon. Nakkasin ruskean estesatulan selkään ja sen alle olin edellisenä iltana vaihtanut neliöhuovan jossa luki ponin nimi. Kiinnitin suitsiin ohjat ja martingaalin, sekä kiinnitin jalkoihin ruskeat suojat. Jalat polkivat paikoillaan ja pää oli korkealla, kimeään hirnuntaan vastasi usea muu. Vatsassani lenteli perhosia kivutessani orin selkään. Anne piteli oria vielä sen aikaa, että valmistautuisin koitokseen. - Valmista? hän kysäisi irrottaessaan narua, johon vastasin hymyillen; - Ikävä kyllä! Leevi pomppasi käyntiin, melkein jopa raviin, mutta taistelin vastaan. Kauden ensimmäisen metrin luokan osallistujat olivat saapuneet kanssani lämmittely alueelle. Hetken käveltyäni ryhdyin kokoamaan oria, joka totteli kauniisti. Harjoittelustamme oli ollut jotain apua, sen huomasin heti ravissa. Ori kaarsi kaulaansa kauniisti ja taipui joka tehtävään. Nostin laukan ja heti kun se tuntui hyvältä ja rullaavalta, ohjasin sen esteelle. - Este! kiljaisin kimeästi laukatessamme kohti 50cm aita estettä. Suoralla kevensin hiukan istuntaani ja pidätin laukkaa. Myötäsin ohjista hetken ennen estettä ja lensimme sen yli. - Seuraavaksi startaavat Carkki ja Letkajenkka numerolla 8! rätisevä kuulutus kaikui. Ohjasin orin ravissa ympäri kenttää. Vihdoin ollessamme valmiita, kosketin kypärää ja tuomari vihelsi pilliin. Nostin laukan ja ohjasin orin kohti ensimmäistä estettä. Laukkasimme reilua laukkaa kohti oranssia okseria, jonka alla olivat kukkapuskat. Allani oleva Leevi ei epäröinyt, vaan ponkaisi esteen yli kuin vanha tekijä. Jatkoimme samanlaisessa laukassa kohti seuraavaa estettä, joka oli korkea muuri. Leevi epäröi hiukan, mutta kun käskin sitä reippaasti eteenpäin, se hyppäsi reilulla loikalla yli. Jatkoimme loivalla kaarella oikealle ja eteemme tupsahti kolmoissarja. Nyt oli Leevin vuoro pinnistellä. Napautin pohkeilla ennen estettä ja ori ponkaisi sen yli. Pidätin hypyn jälkeen hieman, mutta loppuajan myötäsin ja toivoin ettei tule ruumiita. Leevi teki kaksi hyvin harkittua pomppausta esteiden yli, mutta viimeiseltä tippui puomi harmiksemme. Maiskutin suullani oria kiihdyttämään tahtia ohjatessani sen trippelille. Onneksi olimme olleet kukan pituustunnilla ja hujauksessa olimme esteen toisella puolella, ehjänä. Yleisö kannusti meitä yhä hurjempaa ja Leevi nautti, se korskui innoissaan ja loikki sivuloikkia suorilla. Kuola lenteli rinnuksille ja esteet olivat hujauksessa suoritettu. - Luokan nopein aika mutta parin harmiksi neljä virhepistettä! Seuraavana starttaa Mikko... kuulutin räsähteli. - Me teimme sen kulta, me saimme nopeimman ajan! kuiskasin orin korvaan ja taisi se sen tietää. Se tanssahteli allani pirteänä kuin peipponen. - Luokka viitosen osallistujat, tulkaa palkintojen jakoon, kuulutin sanoi ja pamahti hiljaiseksi. Ratsastin uudelleen Leevin maneesiin ja seisautin sen riviin. Luokan voitti upea puoliverinen ja toiseksi tuli kipakka suokki, isompi kuin omani. Me sijoituimme vasta 21, mutta meidän aikamme oli kaikkein nopein. Tuomari vilkuili minuun ja ratsuuni, sekä päkätti kuuluttajalle jotain. - Öh, tuomari haluaa jakaa kunniapalkinnon tänään. Ja se palkinto on, ööh, erinomaisesta ratsastuksesta, ponin innokkuudesta ja lujasta itseluottamuksesta. Ja se tulee Carkille ja Letkajenkalle! Suuni loksahti auki kun saimme violetin, pienen ja sievän ruusukkeen suitsiin kiinnitettäväksi. Yleisö taputti käsiään kun laukkasimme kaikki kunniakierroksen, mutta jouduin pidättämään oriani, muiden rynnätessä edessämme.
|
|
|
Post by Nana on Jul 23, 2008 9:51:22 GMT 2
Jostakin tuli idea.
|
|
|
Post by Nana on Jul 25, 2008 11:12:54 GMT 2
Pahoittelen kuvan mustavalkoisuutta. Ensikerralla tarina. !
|
|
|
Post by Nana on Jul 26, 2008 9:16:25 GMT 2
26.7 Maastoesteet
Horisontissa näkyi vilkuttava Carkki sekä Palmi, joka oli kiinnitetty pitkään riimunnaruun.
Olimme sopineet, että menisimme hyppäämään maastoesteitä, katsoisimme miten se sujuu minulta ja Leeviltä.
Leevi odotteli, tavalliseen tapaansa orilaitumilla. Tervehdin sitä, ja nappasin tallista riimun.
Otin Leevin sisään, omaan karsinaansa, jossa harjasin sen oikein kunnolla. Kun aloitin hännän siistimisen, Leevi vetäisi korvansa luimuun ja irvisti.
Kysyin Carkilta asiasta, ja hän vastasi sen aina olleen Leevin arka paikka.
Kun Leevi oli oikein siisti, karvaakaan harjaamatta, suitsitin ja satuloin Leevin.
Palmi-tamma odottelikin jo meitä ulkona jä könysimme ratsujemme selkään.
Ensin tie oli niin leveä, että mahduimme kävelemään vierekkäin.
Myöhemmin tie kaventui ja siirryimme järjestykseen Minä-Leevi, Carkki-Palmi.
Otimme pätkän pitkää ja harrasta, reipasta ravia. Palmi laiskotteli vähän, mutta siihen auttoi Carkin raipallanäpäytys.
Maastoesteiden häämöttäessä nostin Leevillä laukan ja annoin pieniä pidetteitä, yrittäen hallita innokasta Leeviä.
Leevi hyppäsi hienosti kaikkien yli komealla ilmavaralla.
Perässä tuli Palmi, vähintään yhtä hienosti.
Annoimme ratsuillemme pitkää ohjaa ja taputtelimme.
Tallilla pesin hieman hikisen Leevin, ja päästin tarhaan.
|
|
|
Post by Karoliina on Jul 26, 2008 19:53:34 GMT 2
26.07.3008. 'Ukkeli, täältä tullaan!'
Marin hoidettuani, suunistin Orilaitumille päin. Kädessäni roikkui Leevin riimunnaru, jonka päässä olisi kohta herra itse. Portille päästyäni, vihelsin ja huudahdin Leeviä nimeltä. Ori kurkisti kavereidensa takaa, epäröi hetken ja lähti laiskasti tarpomaan kohti porttia. Jännittyneenä seisoin siinä, ja katselin hevosen maleksivaa askelta. Pian tummanruunikko hevonen oli jo edessäni, ja näytti epäilevältä. Ojensin käden sitä kohti, jota Leevi ahkerasti nuuhkutteli. Kurotin ottamaan sen riimusta kiinni, johon naksautin narun kiinni. Portin avatessani, Leevi oli vähällä rynnistää ylitseni. Huh miten ori olikaan paljon erillainen kuin Mariseni. Pääsimme kuitenkin sisälle talliin, ilman mitään ongelmia. Nana norkoili tallikäytävällä, ja tarjoutui auttamaan tarpeen tullessa. Vastasin hymyillen myöntävästi, kun sidoin poukkoilevan orin kiinni käytävälle.
- Seisohan siinä, haen sinun harjasi, sanoin kummastuneelle oriille, ennen kuin kiirehdin hakemaan näitä puhdasluontoisia apureitani. Pian palasin jo pärskivän oriin luokse, joka luimisti ensin korvansa nähtyään minut. - Ei hätää. Tästä lähtien hoidan sinua, halusit tai et, naurahdin hevoselle, joka seisoi ryhdikkäästi paikallaan. Leevi ei ollut kovinkaan likainen, sillä Nana oli ori-pojalla jo köpötellytkin lenkin maastossa. Siispä tyydyin vain kaivamaan esille pölyharjan, jolla harjasin rivakkaasti hoidokkini. Kavioiden putsaus oli yhtä taistelua, sillä viikarimainen poika ei antannut helpolla periksi. Selvisin kuitenkin siitäkin haasteesta, ilman mitään ongelmia. Irrotin narun, ja lähdin viemään Leeviä takaisin laitumelle. Bladea taluttava Dreamer käveli juuri meitä vastaan, ja narun päässä oleva Leevi alkoi pörhistelemään.
- Olehan hevosiksi, komensin oria, joka kuunteli minua kummastuneena. Päästyäni portille, alkoi Leevi viikaroida. Ärähdin orille, että rauhoittuu. Avasin portin ja päästin Suomenpienhevosen laitumelle. Se laukkasi kavereidensa luokse, ja alkoi nyhtämään tyytyväisenä ruohoa. Vatsani kurnahti ikävästi - enhän ollut syönnyt mitään koko päivänä. Lähdin nopeasti tarpomaan talliin, viedäkseni Leevin harjat omille paikoilleen.
|
|