|
Post by wire on Apr 4, 2009 10:20:58 GMT 2
"Moikka! Tuu sitten hakee parin tunnin päästä." Kipitin talliin, kun auto kaarsi tallin pihasta ja näin heti, kuinka Eppu juoksenteli tarhassa kavereidensa kanssa. Elkku olikin ilmeisesti jo käynyt tänään, sillä tullessani karsinalle, se oli aivan puhdas. Menin satulahuoneeseeni ja hain Epun varusteet sen karsinalle. Sitten kävin hakemassa herran sisään. "Moikka, Eppu... Mitä kuuluu?" juttelin sille hymyillen. Eppu heitteli päätään, kun talutin sen karsinaansa. Epun karva kiilteli vielä puhtauttaan harjauksen jäljiltä. Huokaisin hymyillen. Onneksi Eppu ei ollut ehtinyt liata itseään vielä tarhassa. Nappasin Epun suojat ja laitoin ne sille jalkoihin. Sitten nostin satulan telineesti ja sen ollessa hevosen selästä otin suitset ja Eppu otti mielellään kuolaimet.
Taluttaessani Eppua maneesiin se oli ihan tyhjillään. Ilmeisesti osa oli kerhohuoneessa juttelemassa ja osa valmisteli hevosten päiväsyöntiä. Ponnistin Epun selkään ja lähdimme kiertämään maneesia. Epun askeleet olivat pitkiä ja oli tosi kiva ratsastaa sillä, kun en vähään aikaan Epun selkään ollut kavunnut. Alkukäyntien jälkeen ravailimme, tein pysähdyksiä ja temponvaihteluita, taivuttelin Eppua lämmittelyksi. Päätin harjoitella ihan perusasioita, palautella niitä mieleenv Epun kanssa. Väänsimme pohkeenväistöä ja sitten otimme etuosakäännöksiä. Lopuksi annoin Epun laukata omaa vauhtiaan ympyrällä maneesin toisessa päädyssä. Oli kiva tuntea Epun vauhti ja kuinka rento se olikaan. Lopuksi annoin sen kävellä pitkin ohjin. Taluttelin Eppua vielä maneesissa hetkisen, kun olin tullut alas sen selästä.
Taluttaessani Epun talliin, sillä olikin jo ruuat siellä. Hyvä, että sain edes suitset pois, kun Epulla oli niin kiire kaurojensa kimppuun. Otin siltä vielä loputkin varusteet pois ja kävin putsaamassa suojat. Hieraisin otsaani ja vein satulan satulahuoneeseen. Päätin, että olisi hyvä aika putsata suitsetkin. Hain saippuaa ja vesiämpärin ja aloin purkaa suitsia. Kesti jonkin aikaa saada ne puhtaaksi ja kuivattua ja lopuksi vielä koottua. Kun olin valmis, menin vielä katsomaan Eppua. Sillä oli vielä ruokaa jäljellä, joten silitin sitä vain vähän ja keräsin tavarani.
Mennessäni pihalle huomasin jo kyytini tulleen. Vilkutin vielä muille hoitajille ja kiiruhdin sitten autoon.
Wire & Eppu
Laskeskelin tuossa muuten noita hoitokertojani, että niitä olisi kertynyt jo jopa 24 (jos nyt laskin oikein, piirrokset + tarinat).
|
|
|
Post by wire on Apr 18, 2009 11:04:03 GMT 2
"Moi, Eppu! Miten menee?" Halasin isoa hoitsuani ja talutin sen sitten tarhasta talliin. Ulkona oli todella ihana sää, aurinko paistoi, eikä tuulikaan kauheasti haitannut. Pitäisi varmaankin lähteä Epun kanssa kävelylle. Hain Epun harjapakin ja aloin harjata sitä pitkin vedoin. Eppu oli aika pölyinen, joten kesti aika kauan harjatessa, sillä pölyä lähti karvasta erittäin paljon. Putsailin aina välillä harjaa ja viimeistelin vielä pehmeällä harjalla. Lopuksi harjasin Epun pään ja putsasin sen likaiset kaviot. "No, niin! Valmista tuli. Mitäs jos mentäisiin kävelylle, Eppu?" Eppu hörähti ja silittelin sitä hetkisen. Sitten irrotin riimunnarun, jonka olin kiinnittänyt hoitamisen ajaksi seinään ja lähdin kävellen, taluttaen Eppua perässäni.
Kuljimme rauhallista hiippailuvauhtia metsäpoluilla. Siirryimme myöhemmin hiekkatielle, jonne aurinko paistoi paremmin. Nautin tosi paljon tästä pienestä kävelylenkistä Epun kanssa. Tullessamme tallille, päästin Epun takaisin tarhaan ja menin sitten hakemaan lantalasta kottarit ja talikon. Epun karsina ei ollut kovin likainen ja se oli nopeasti putsattu. Hieraisin otsaani ja vilkaisin kelloon. Silmäni laajentuivat, se oli jo ylin sovitun hakemisajan. Vein lannat lantalaan ja keräsin tavarani pois. Sitten kiiruhdin ulos, missä kyytini oli venannut jo jonkin aikaa.
Wire & Eppu
25HM
|
|
|
Post by wire on Apr 24, 2009 11:45:17 GMT 2
Kävelin tallille reppu selässä. Koulu oli loppunut tänään jo aikaisemmin ja olin päässyt heti lähtemään tallille. Tullessani talliin, siellä oli aika hiljaista. Monet hoitajat olivat vielä koulussa. Menin Epun karsinalle, jossa se rouskutti tyytyväisenä heiniään. Annoin sille repustani omenan ja menin sitten kerhohuoneeseen viemään reppuni. Siivosin samalla kerhohuonetta, joka oli päässyt aika räjähtäneeseen kuntoon. Myöhemmin vein Epun tarhaan ja putsasin sen karsinan. Karsinan ollessa siisti, hain Epun ja aloin sitten hoitamaan sitä. Eppu oli ehtinyt jo piehtaroida tarhassa ja se oli aika likainen. Lisäksi talvikarvat olivat lähdössä, joten sain harjata oikein kunnolla. Eppu näytti nukkuvan, kun harjasin lopuksi pehmeällä harjalla. Lopuksi putsasin kaviot, jotka olivatkin aika likaiset. Kun Eppu kiilsi puhtauttaan, hain sen varusteet. Pyöritin etujalkoihin pintelit ja takajalkoihin laitoin suojat. Satulavyötä kiristellessä Eppu heräsi unestaan ja puri ovea. Kiristin kuitenkin ja Eppu lopetti, kun olin saanut vyön kiinni. Suitset Eppu otti kiltisti suuhunsa ja laitoin vielä itselleni kypärän päähän.
Talutin Epun kentälle. Aurinko paistoi ja oli tosi kiva päästä vaihteeksi ulos ratsastamaan. Ponnistin ähkien ja puhkien Epun selkään. Tänään olisi luvassa rentoa menoa, ei mitään hiki otsalla koulutreeniä. Menimme käyntiä lämmittelyksi ja sitten ravailin Epulla pitkin ohjin. Eppu venytteli kaulaansa ja heilautti sitä sitten vasemalle. Teimme paljon ympyröitä ja sitten laukkasimme pari ympyrää. Lämmittelyjen jälkeen otin jalustimet pois ja lähdimme uudestaan raviin. Teimme uudestaan ympyröitä ja sitten kiemurauraa. Laukassa Eppu pukitti pari kertaa, mutta sain kuitenkin sen harjasta kiinni. Lähdimme vielä loppukävelyille maastoon, jolloin laskin jalustimet alas. Aurinko paistoi heikosti puiden välistä, kun teimme pienen lenkin lähimetsässä. Tullessamme tallille hyppäsin alas satulasta.
jatkuu---> <---jatkoa
Talutin Epun talliin, jossa riisuin siltä varusteet. Eppu hörähti ja katseli naapurikarsinassa olevaa hevosta, kun lähdin viemään varusteita satulahuoneeseen. Harjasin lopuksi Epun pikaisesti ja annoin sille yhden porkkanan. Katsoin ikkunasta ulos. Aurinko paistoi, joten Epusta olisi varmasti mukavaa olla ulkona. Laitoin sille riimun ja lähdin viemään Eppua kohti tarhoja. Eppu otti pari ssteppausta, kun huomasi, että pääsisi tarhaan juoksentelemaan. Sain hyvin avattua tarhan portin ja pidättelin Eppua, ettei se heti kauhealla vimmalla rynnistäisi. Otin siltä riimun pois ja katsoin miten Eppu ravasi ystäviensä luokse. Pudotin riimun maahan ja hain reppuni. Katsoin vielä tarhalle päin, kun lähdin kohti kotia.
Wire & Eppu
26HM
|
|
|
Post by brenna on Apr 24, 2009 20:09:30 GMT 2
Ensi tapaaminen
Kävelin jo tutulle tallille, mutta nyt vatsaani kutkutti jännitys, joka oli viimeksi suvainnut esiintyä silloin, kun sain täältä ensimmäisen hoitohevoseni, Mankin jonka nykyään omistin. Astuin sisälle talliin ja sain monta tervehdystä osakseni ja onnitteluja. "Kiva, onnea, sait Eppu-karamellin!" Ilu onnitteli ja hymyilin. Törmäsin matkalla Epun karsinalle Cäpään, joka oli Pikun karsinassa. "Onnea siullekin! Sait tämän pikkuherran hoitsuksesi ja olet kyllä ansainnut!" toivotin tytölle joka hymyili leveästi ja onnitteli minuakin. Jatkoin matkaa Epun karsinalle melkein hyppelehtien ja näinkin ruunan työntävänsä päätään karsinasta ja katselevan käytävän tapahtumia. "Möi Eppu, mitäs kuuluu? Tiesitkö että olen uusi hoitajasi?" tervehdin ruunaa ja tarjosin kättäni haisteltavaksi. Epäluuloisesti ruuna katsoi minuun, mutta haisteli lopulta kättä ja katsoi kysyvästi. "Ei nyt ole makupaloja", naurahdin ja silitin ruunan poskea. "Hei, aiotko sä sitte hylätä Mankin ja mut kokonaan kun saita karamellihevosen hoitsuksi?" kuulin äänen ja näin Vertin pään kurkistavan Mankin karsinasta. "En ihmeessä", naurahdin ja halasin tyttöä, joka oli tullut luokseni. "Kaikki te olette yhtä tärkeitä", vakuutin ja päätin samalla harjata uuden hoitohevoseni.
En sitonut Eppua kiinni, vaan otin harjan ja astuin karsinaan. Ruuna katsoi minua ihmeissään, mutta antoi minun harjata kaulaansa pitkin voimakkain vedoin. Hetken jännittyneisyyden jälkeen suuri hevonen alkoi rentoutua ja katseli uteliaana Mankia, jonka Veronica oli tuonut käytävälle harjattavaksi. "Ihanaa kun miulla on kaksi karkki hevosta", huokaisin, kun vaihdoin puolta ja aloitin harjaamaan uudestaan kaulasta. Kuulin Mankin hirnahtavan ja kolinaa. Katsahdin poniani ja se ravisteli ketjuja ja kuopi tallin lattiaa. "Hei Manki, ei siun tarvitse olla kateellinen, kyllä siullekin jää aikaa!" naurahdin ja kumarruin harjaamaan Epun takasta. Vaihdoin harjan kaviokoukkuun ja palasin ruunan jalkojen puoleen. Liu'uttaessani kättä pitkiä jalkoja pitkin, kokeilin, olivatko ne erityisen turvoksissa tai lämpimät, mutta sellaista ei näkynyt. Putsasin kaviot ja kävin jalat yksitellen läpi, eikä niistä todellakaan löytynyt mitään yllättävää. Suoristauduin jalkojen äärestä ja taputin Epun kaulaa. Ruuna katseli Mankia, joka teki pilaa Veronican kustannuksella nojaamalla tyttöön, kun hän yritti putsata kavioita. "Onneks sie olet viisaampi kun tuo miun ponini", naurahdin ja katselin kahden kinastelua rapsuttaen suuren puoliverisen säkää.
Olin juuri kantamassa harjoja paikalleen kun törmäsin Wireen, Epun toiseen hoitajaan. "Moi, kiva nähdä siuakin", tervehdin tyttöä ja hän hymyili. "Säkin hoidat Eppua. Toivotaan että tullaan toimeen", tyttö sanoi ystävällisesti ja naurahdin. "Kyllä me varmaan", sanoin ja lähdin jatkamaan matkaani, kun Wire lähti omaan suuntaansa. Olin laittanut harjat paikalleen, kun Elkku tuli varustehuoneeseen. "Mooi! Kiva sä hoidat mun ja Wiren kaa Eppua karamelliä!" Tyttö meuhkasi ja naurahdin. "Juu, varmasti tulee monen laisia kokemuksia", sanoin ja suoristauduin pakkini äärestä. "Mut hei, miun täytyy mennä. Täytyisi huomenna siivotakin!" ilmoitin ja sanoin 'moikat' varustehuoneessa oleville. Ennen kuin katosin jo pimeyden valtaamalle pihamaalle. Kävin viemässä yhdet porkkanat kummallekin karkilleni, eli Mankille ja Epulle. Ruunat mässäsivät tyytyväisenä herkkujaan, kun minä livahdin tallista jo viilenneeseen ulkoilmaan. Huomenna luultavasti tulisin taas käymään, ainakin toivoin niin että kerkeisin!
Brenna ja Eppu 1 hm
|
|
|
Post by brenna on Apr 26, 2009 18:47:22 GMT 2
Uusi tuttava?Sama kuva on Mankin päiviksessä. Tosiaan, talutin Mankia tarhaan ja ruunat tutustuivat matkalla, kun herrasemme tuli tervehtimään poniani. Hyvin pojat toimeen tulivat, innokkaita ja kuin veljekset ikään! Brenna ja Eppu
2 hm
|
|
|
Post by brenna on May 1, 2009 19:49:44 GMT 2
Eppu ja porkkanaJuu, meidän karamelliheppa on herkkusuu<3 Brenna ja Eppu
3 hm
|
|
|
Post by Elkku on May 3, 2009 8:48:24 GMT 2
Epun hengenvartiaKävelin talliin bussipysäkiltä ja meinasin mennä moikkaamaan Eppua tarhaan, mutta sillä olikin päiväheinät tarjolla joten en sitä häirinnyt. Olin pirteällä päällä, koska ilma oli lämmin ja kaunis. - Mooooi Brenna! huikkasin hölmöltä kuulostavalta äänellä Brennalle. Voi häntä onnen pekkaa jolla on oma hevonen ja vielä niin ihana hoitohevonen, Eppu! - Moi…? Brenna vastasi ja hän ehkä ihmetteli tapaani tervehtiä. - Eppuukos olet hoitamassa? kysyin. - No tavallaan, hän vastasi. - Ok. Hiippailin talliin ja näin, että Jokerin koira Radda oli pihalla juoksutus narussa kiinni. Se hyppäsi heti vasteni ja antoi paljon suukkoja. Kun olin päässyt yllätys hyökkäyksestä vapaaksi, niin kiiruhdin oleskelutilaan. Minulla oli asiaa Jokerille ja oleskelutila on varma paikka mistä hänet löytää. Sillä välin, Raddan silmillä, hän pureskeli juoksutusnarua, koska halusi päästä Jokerin luokse. Naru napsahti hetken puremisen ja riuhtomisen jälkeen poikki ja Radda oli juuri jolkottamassa kohti paikkaa missä Jokerin haju haisi. Sitten kuului karamellin värisen hevosen hirnahdus, joka sai pikku koiran pään kääntymään ja suunnan vaihtumaan. Radda tepasteli Epun luokse. Täysin vaivattomasti se meni tarhan sähköaidan ali tutkimaan isoa ilmestystä. Eppu taasen laski päänsä ja hengitti lämmintä ilmaa hiemahkon epäluuloisen karvaturrin päälle. Sillä välin taas Elkun, Ilun ja Jokken luokkalaiset pojat hiipivät pensaissa. - Mitä me tääl tehää? kysyi yksi poika heidän jengin vahvimmalta tyypiltä. - Shhh! Mehä sovittiin tää! Sä et kuunnellu yhtää! SÄ hiivit paikalle missä laitetaan sähköt pois tarhasta ja laitat ne pois päältä! Vauhtii! jengin ”kingi” vastasi sähisten. - Okei, okei, vastasi aralla äänellä toinen poika. Hän hiipi tallirakennuksen perille ja katkaisi virran tarhoista. Poika palasi virnistellen tyytyväisyyttään. - Sitten osa b. Elkku kertoi, että hänen hoitsunsa on niin iso, että me pelättäisiin sitä. Ja kuulemma kermakaramellin värinen…? Se kaakki seisoo tossa tarhassa. Mennään päästämään se karkuun, niin Elkku saa syyt niskoilleen, poika sanoi ilkeästi. Pojat avasivat Epun tarhan, mutta yht´äkkiä Radda alkoi räksyttämään kovaan ääneen. Räksytys sai hevoset villiintymään ja hirnumaan kovaan ääneen. - Noihan on ihan hulluja! Ne voi vaikka TAPPAA jos juoksevat päältä! sanoi arempi pojista. Elkku, joka löhösi oleskelutilassa kuuli hevosten äänet. - Mitä tuo on? Mennään äkkiä katsomaan! sanoin ja juoksin ennätys vauhtia kesken limsan juonnin alas talliin. - MITÄ te pojat täällä tallissa teette?! kysyin vihaisesti, koska tiedän, että heillä ei ole ikinä kuin pahat mielessä. - Ovatko he sinun luokallasi? Taidan lähettää sinun opettajallesi viestin, koska kuulin mitä he pensaassa keskustelivat aikeistaan. Opettajasi saa lähettää viestit kotiin heidän vanhemmileen, koska he meinasivat päästää hevoset karkuun, sanoi Anne pitäen nolot pojat hallussaan. - Olisitte voineet iha koulussa kysyy jos haluatte meiät vapaa ajalla nähä! sanoin pissismäisellä äänellä pojille ja pojat irvistivät ja samalla punastuivat. Porukka joka oli paikalle kerääntynyt, hiukan hihitti. - Missä Radda on? Jokeri kysyi huolissaan, kun näki juoksutus hihnan poikki. - Ilman koiraasi, pojat olisivat voineet onnistua pilassaan, joka kyllä olisi voinut osua vaaralliseen loppuun. Radda on Epun koipien välissä, Anne lisäsi ja vinkkasi. - Kivaa! Nyt Epullakin on henkivartia! huusin iloisesti ja sain pienet naurut vielä puristettua. 47HM? tämmöseen tuli inspis.. aika "oahat" rangaistukset pojilla
|
|
|
Post by Elkku on May 6, 2009 17:35:09 GMT 2
Ruusuilla tanssimista -kesälomahan alkaa pian!48HM --- Tost piti tulla iiihan erillainen mut sit mielikuvitus laukkas jaa.. No ens kerral piirrän kuvan jostain este harkoist, eihä tästä Epun liikuttamisest tuu yhtää mitään. : DD Varmaa kunto alentunu katotaan. (:
|
|
|
Post by Elkku on May 9, 2009 18:26:28 GMT 2
Estetunti? Menenpäs tähän lepäämäänsurkee muttttaaaaa ei ollu yhtäkää inspist esteisiin joten.. Kaikki mahdolliset virheet valitettavasti mut täytyy käynnistyy loman jälkee. Eihän auto kiihdy nollasta sataan km tunti vauhtiin... (mullaki on selitykset.. ): )
|
|
|
Post by brenna on May 16, 2009 19:20:20 GMT 2
Maanantain vakiotunnin maksu 11.5
Kiipesin korkean karamellihevosen selkään ja katsahdin alas sieltä korkeuksista. Että maa tuntui olevan kaukana! Ajatus nauratti minua ja virnistin itsekseni lyhennellessäni jalustimia. Tämä ruuna oli aivan toisenlainen, kun omani. Samalla kun kiristin satulavyötä, kuuntelin Veeran puhetta, joka kertoi että tänään ratsastettaisiin perusistunta harjoituksia. Tunti kuulosti mukavalta, ainahan ei erikoista tarvittu!
Kävelimme uralla hetken, ennen kuin keräilimme ohjat ja siirryimme niin mukavaan raviin. Epun liikkeet olivat niin isoja ja laajoja oman ponini Mankin verrattuna, että kesti minuutti jos toista, että totuin keventämään suuressa askeleessa. Eppu oli myös paljon yhteistyön haluisempi ja kuunteli apujani nöyränä, kun vaihdoimme suuntaa ravissa ja jatkoimme verryttelyä toiseenkin suuntaan.
"Nyt sitten koitellaan niitä laukkoja, jonka jälkeen menemme käynnissä ja ravissa näitä puomeja ja kavaletteja. OK?" Veera selitti ja katsoi meihin kysyvästi. "Juuh", tuhahdin Epun selästä, katse ruunan korvienvälistä suunnattuna edellä kulkevan Aksun häntään. Käänsin ruunan ympyrälle ja valmistelin laukannostoa päästessäni uralle. Käynnistä nostettu laukka tuntui niin suurelta, että ensi askeleella heilahdin selässä, mutta Eppu urhoollisesti jatkoi laukkaa ja etenikin korvat pystyssä, kun huomasi minun mukautuvan laukkaan. Vauhti oli reipas, kun etenimme uralla ja sain kääntää suuren ruunan keskiympyrälle, ettemme kolaroisi edellä tököttävään Tiiaan.
Pian siirryimme puomeille ja tehtävänä oli kävellä puomit ja olla kevyessä istunassa. Epusta ei tylsempää harjoitusta voinut keksiä, sen näki ruunan korvista, kun se tajusi tehtävän idean ja lönkötti kohti puomeja. Nousin kevyeeseen istuntaan ja ohjan sekunnin sadasosaksi, jolloin ruuna otti ja lähti ravaamaan innokkaasti puomeja harppoen korvat pystyssä. "Muistakaa esteistunta! Nojaus eteen! Hyvä Sirppa! Ei vielä raviin Eppu! Noin ja sitten vielä muutama kerta. Hyvä! Sitten samat ravissa. Hidasta Eppua Brenna, hidasta! Hyvä! Sitten kaikki vielä perään. Hienostihan tuo Cassu menee Iina! Eikä Aksukaan temppuile. Sitten ravissa noita kavalettejä. Eikä viivytellä käynneillä meillä ei ole paljoa aikaa!" Veeran suu kävi kuin papukaijalla hänen yrittäessä neuvoa kaikkia yhtä aikaa, kunnes kaikki tuntui sujuvan kunnolla.
Seuraavaksi tulimme kavaletteja ravissa ja vaikka kuinka pidätin suurta ruunaa, se tuppasi pistämään laukka-askelia ja Veera sai ohjastaa minua minkä kerkesi, kunnes ruuna alistui ravaamaan tylsistyneenä jalkojaan nostelematta kavalettejen yli. Säälin ruunaa, mutta teki sillekin hyvää oppia kärsivällisyyttä.
Pian tunti olikin jo lopussa ja käänsimme kaikki ratsumme suoraan riviin kaartoon. "Kiitos tunnista!" hihkaisin Veeralle, joka asteli jo tallia kohti, kun hölläsin Epun satulavyötä, ruunan pureskellessani raippani päätä.
Brenna&Episode
4 hm
|
|
|
Post by Elkku on May 17, 2009 10:02:27 GMT 2
Tutustumista Brennaan
Talutin hikisenä hikistä Eppua. Olimme juuri tulleet esteharjoituksista. Eppu oli hypännyt ihan mukavasti, mutta kyllä parempaan pystyisi. Pitäisi saada vain kunto kohoamaan. Myös itseltäni...
Laitoin riimun Epun kaulalle, kun otin suitset pois. Kuolaimet olivat vaahdossa. Riimunnaru oli kiinni riimussa, joka johti harjauspuomiin. Ulkona oli niin mukavaa harjata, kun oli niin lämmin. Avasin satulavyön ja otin satulan pois. Putsasin kuolaimet ja vein varusteet satulahuoneeseen.
Kun palasin, Epun vierellä seisoi Manki "kytkettynä". Rapsuttelin Mankin turpaa, mutta en kauaa, kun Eppu tökki turvallaan selkääni. Aloin harjaamaan Eppua ja karvat vain pöllysi pois kumisukani tieltä. Brenna palasi Mankin luokse ja huomasi minut. - Moi Elkku! Brenna huikkasi. - Moi! Mepäs emme ole paljonkaan tutustuneet, sanoin ja aloimme juttelemaan koulustamme ja Epusta. Kerroin kaikenlaista Epusta ja sen tempuista.
Hetken päästä lähdin viemään Epun tarhaan. Pianhan se pääsisi laitumille. Suljin tarhan portin ja menin talliin omimaan yhdet kottikärryt ja talikon. Kottikärryt olivat viimeiset.
Puhdistin Epun karsinaa, kun Brenna tuli talliin. - Hei Elkku. Voiks sie antaa mun lainaa sun kotsii? Pitäis puhdistaa Mankin karsina, Brenna kysyi. Suostuin ja juttelu alkoi taas.
Karsinat olivat huomaamattomasti tyhjenneet lannasta ja menin hakemaan kaksin kertaisen määrän purua. Lannar tosin vein ensin lantalaan. Kippasin puolet kottikärryjen puruista Mankin karsinaan ja Brenna alkoi heti kasaamaan muita puruja karsinan keskelle. Niin tein minäkin.
Karsinanpuhdistus oli valmis. - Hirvee jano! Brenna sanoi kuivasti. - Mä voin tarjota limsat, ehdotin. Brenna piristyi ja menimme ostamaan limsat.
Litkimme kuin viimistä päivää tarhojen edessä limsaa. Tallin sisällä oli hirveän kuuma ja niin myös ulkonakin. Juttelimme lopuksi vielä hoitopäivistä, mutta... - No mie kyllä käyn hoitamassa vähän milloin sattuu, joten ei varmaan kannata, Brenna sanoi. - Okei. No miun täytyypi mennä kotiin. Kiitti täst päiväst Brenna! huikkasin ja juoksin juuri tulossa olevaan bussiin.
50HM
|
|
|
Post by Elkku on May 23, 2009 16:10:36 GMT 2
Kummituksia Seppeleessä?
Tulin tallille ja menin viivana moikkaamaan Eppua. Se hörähti tarhassa minut nähdessään. Rapsutin sitä samalla turvasta, kun laitoin sille riimun ja talutin sen harjauspuomille. - Hahaa me saadaankin vallata tämä harjauspuomi, lepertelin Epulle.
Kun olin hakenut Epun harjat, aloin harjaamaan kumisualla irtokarvoja ja pölyä pois. Näin pienen porukan lapsia tulevan tallin pihalle. En tiennyt miten reagoida, kun porukka tuli Epun luokse. - Saaks tota heppaa silittää? lapset kysyivät, kun olivat laskeneet kolmeen ääneen. Hah, heitä taisi jännittää. - No saa, sanoin. - Kato Sussu! Toi heppa nuoli mua! Se tykkää musta! yksi kihara tukkainen sanoi. En välittänyt.
Hetken päästä alkoi aika matelemaan. Miksi lapset eivät lähde Epun läheltä? Miksi he kuiskivat ryhmässä? Jatkoin Epun kavion puhdistuksella. Sivu silmällä huomasin pikku tyttöjen kiipeämässä vintille. - Hei älkää menkö sinne! huusin heille, jotta he kuulisivat. - Miksi muka? kysyi tärkeilevänä kihara tukkainen tyttö. En keksinyt mitä vastata. - Ööh.. Siellä voi olla kummituksia! Ne tulevat heinäpaalejen takaa ja ne ulisevat ja jos liian lähelle menee niin... Siitä ei hyvää seuraa! varoitin ja yritin näyttää huolestuneelta. - Kerro meille kaikki! he toistivat samaan ääneen ja suostuin.
Odotin, että kaikki olivat tulleet alas. - Kannattaa istua ja pitää kaverista kiinni, koska tämä on tosi pelottava, sanoin ja yritin pysyä vakavana. Nyt ei saisi revetä. - 11 vuotta sitten täällä oli toinen talli. Sen nimi oli, ööh... Kasino. Kerran tallityttö meni vintille hakemaan heiniä hevosille ja äkkiä tapahtui tapaturma. Monet heinäpaalit kaatuivat tytön päälle ja hän joutui sairaalaan. Tyttö ei enään palannut tallille ja hänen hoitsunsa jäi kaipaamaan tyttöä. Sitten kerran, hänen "tallikaverinsa" houkuttelivat hänet tallille. Oikeasti he halusivat tehdä hänelle pilan. He veivät tytön silmät sidottuna pellolle sateella ja jättivät hänet pellon keskelle. Äkkiä alkoi salamoimaan ja tyttö ei tiennyt olevansa pellolla. Hän luuli olevansa vintillä, kun katto oli sinä aikana rikki. Sitten salama iski ja... No sanotaanko, että hän ei selvinnyt siitä, sanoin koko tarinan pötköön.
Oli hetken hiljaista. Menivätkö tytöt halpaan? Takanani kuului ääni... - Olet Elkku hyvä sepittämään satuja, Ilu sanoi nopeasti. - Eikö toi ollu totta? Se kuulosti niin aidolta, tytöt kysyivät pettyneinä. Sitten he lähtivät. - Siulla on joku lahja patistaa pienet lapset kotiin. Miten teet sen? kysyin. - Se tulee luonnostaa, Ilu vastasi ja virnisti.
Ennenkuin lähdin kotiin, puhdistin Epun karsinat ja likaisen satulan. Suitset aion pestä ensi kerralla, koska pian pitäisi olla kotona saunomassa. Ilu ja minä lähdimme samassa bussissa kotiin ja Ilu kyseli paljon tarinani alusta.
51HM
|
|
|
Post by brenna on May 26, 2009 19:20:26 GMT 2
Kevät hiiltää, varusteet kiiltää
Lukitsin pyöräni vaijerilukolla ja istahdin hetkeksi nauttimaan kauniista päivästä. Nojasin tyytyväisenä tallin seinään ja venyttelin käsiäni nautinnollisesti. Suljin hetkeksi silmäni ja kuuntelin kaunista linnun lauluja, kunnes kuulin hiekan rahisevan Seppeleen kaartavalla tiellä. Avasin toisen silmäni ja näin, miten Cäpä pysäköi pyöränsä minun vanhan romuni viereen. "Mööi!" huikkasin tytölle kättäni heilauttaen ja hän tervehti takaisin. "Aiotko sä koko päivän istua?" Tyttö uteli astellen lähemmäs. Naurahdin lämpimästi ja avasin molemmat silmäni. "En mie. Tuun peseen Epun varusteet", totesin ja ähisten kapusin seisomaan ja katsahdin ympärilleni. Huitaisin silmille valahtaneen kiharan sivuun ja lähdin seuraamaan Cäpää talliin.
Tallissa oli kuuma! Lähes kukaan hevonen ei seissyt tallissa, vaan kirmailivat tarhassa onnensa kukkuloilla, tai sitten vain laidunsivat laiskasti. Astelin hämärässä tallissa varustehuoneeseen ja vilkaisin ylös, Epun satulaan. Kasvoni vääntyivät miettivään ilmeeseen, kun katsoin satulaa, joka oli korkealla pääni yläpuolella. Lopulta hyppäsin korkealle ja sain satulahuovan reunasta kiinni. Siitä alkoi kiskonta, kiskoin satulahuovasta satulan aivan sen pidikkeen reunalle, kunnes se alkoi tippua. Hädissäni kiljaisin ja otin painavan satulan kiinni, sen romahtaessa käsilleni. Huokaisin helpotuksesta ja lähdin kiikuttamaan satulaa harjaustelineille.
Ei kauaakaan, kun satulasaippuan tuoksu leijaili pihamaalla ja pyyhin kostealla sienellä satulaa. Aavistuksen kostea nahka kiilsi auringossa ja vedin viimeisen vedon satulaan. Tarkastelin tyytyväisenä kätteni jälkiä, mutta sitten sain idean. Säntäsin talliin kuin pikajuna, mutta pian palasin tyytyväisenä valjasrasva purkki kädessäni. Sipaisin rasvaa sieneen ja aloitin rasvaamaan satulan siipeä, satulan alkaessa näyttää aivan uudelta.
Satulahuoneen ovi kolahti ja pysäytin yritykseni saada Epun puhdasta satulaa paikalleen. Elkku seisoi oven suussa huvittunut ilme kasvoillaan. "Tarttekko apua?" tyttö kysyi tirskahtaen ja näytin kieltä. "No juu", myönsin lopulta ja Elkku tuli auttamaan ja saimme yhteisvoimin satulan heivattua paikalleen. "Jätä mulle suitset!" Elkku hihkaisi, juuri kun olin tarttumassa Epun ruskeisiin nahkasuitsiin. "No okei, mie meen sitte Manki luo" tuhahdin ja jätin suitset rauhaan ja lähdin suunnistamaan kohti tarhoja, jossa tiesin ruunani viettävän kaunista päivää.
Brenna ja Eppu 5 hm
|
|
|
Post by Elkku on May 28, 2009 13:00:55 GMT 2
Runo...
Kiltti, kaunis Eppu Sillä on hyvä peppu No se nyt oli vitsi Älä kysy miksi
Kaviot aivan kurassa Olivat ne myös murassa Ei siinä muuta voinut Kun säälin sointuja ei soinut
Pian aika häntä selvittää Onneksi kohta hellittää Ensin kamujen kanssa hengaillaan Sitten vasta Epun kanssa svengaillaan Kenttä kutsuu silloin Eppu on aivan "milloin?" Treeneistä armoa antelen Kunhan sinä et Annelle kantele
Kerran kuitenkin Epun taakse menin Olin pian maassa selin Eppu ei tahallaan potkaissut Minä olin sen häntää sotkaissut
Tämän runon lopetus On täysin hyvä opetus
52HM
|
|
|
Post by wire on Jun 2, 2009 14:10:12 GMT 2
Katselin taivaalle. Aurinko pilkotti hieman pilvien välistä, mutta oli kuitenkin aika viileä tuuli. Laitoin vetoketjun kiinni ja katselin kuinka talli jo näkyi puiden lomasta. Kesäloma oli alkanut ja se tarkoitti sitä, että voisi keskittyä välillä johonkin muuhunkin, kuin vain kouluun. Katselin kuinka hevoset kirmailivat ulkona, mutta kävelin suoraan talliin. Vilkuilin hieman ilmoitustaulua, mutta ei siellä ollut juuri mitään minua koskevaa. Vilkaisin Epun karsinaan, joka odotetusti oli tyhjillään. Hain kottarit ja talikon ja siivosin sen huolellisesti heti ensi töikseni. Epun karsinan olessa puhdas ja tuotuani sinne uudet purut, lakaisin vielä pikaisesti tallikäytävän. Hommat hoidettuani nappasin Epun koukusta sen riimunnarun ja tallustelin pihalle.
Näin hevosen juoksemassa muiden kanssa ja katselin niitä hetkisen aidalta. Eppu kuitenkin huomasi minut, avatessani haan ovea ja ravasi luokseni päätän heilutellen. "Terve poju." Eppu hirnahti ja minä pujotin sille riimun päähän. "Mitäs tänään tehtäisiin?" Talutin Eppua kohti ulkona olevia harjauspuomeja ja laitoin sen siihen kiinni. Kipaisin hakemassa harjapakin ja harjasin Epun huolellisesti. Lopuksi puhdistin kaviot ja sitten kävin hakemassa herran suitset. Eppu katseli niitä hetken, mutta suostui sitten, että ne laitettaisiin sille. Epun ollessa valmis, minä laitoin kypärän päähän ja tartuin Epun suitsiin. "Yksi, kaksi, kolme!" Otin vauhtia ja ponnistin Epun selkään. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Puhkuin ja puhisin, kun vasta kolmannella kerralla yritettyäni, olin päässyt Epun selkään. Eppu steppasi hermostuneena, se haluaisi jo liikkeelle. Taputin sitä anteeksipyytäväisesti. "Sori, Eppu. Pitäisi harjoitella sun kanssa tätä ponnistamista joskus useamminkin." Maiskutin ja käänsin Epun maastotielle. Se lähti heti reippaaseen käyntiin ja minä keikuin sen selässä.
Etenimme mukavaa käyntivauhtia, kunnes tuli mukava ravipätkä. Lyhensin ohjat ja painoin pohkeeni Epun kylkiin. Se lähti innoissaan laukaten eteenpäin, mutta minä hidastin sen raviin. Eppu heilautti päätään vastalauseeksi ja hetken ravailtuamme annoin sen siirtyä laukkaan. Hytkyin Epun selässä ja pomppasin Epun mukana, sen tehdessä pari pientä pukkia. Laukkasimme reilun matkaa eteenpäin, kunnes minä huohottaen siirsin Epun raviin. Annoin Epun ravailla pitkän matkaa, vaikka tiesin, etten varmaan pystyisi istumaan viikkoon. Lopuksi siirsin Epun käyntiin ja käänsin sen laitumen vieressä menevälle tielle, joka veisi takaisin Seppeleeseen. Hetken päästä annoin vielä Epun laukata jonkin matkaa, mutta loppumatkan menimme käynnissä. Tallilla heitin kypäräni maahan ja laitoin Epun kiinni harjauspuomiin. Otin Epulta suitset pois ja se hieroi ensitöikseen päätään jalkaansa. Hain märän sienen, jolla pesin hieman Epun kosteaa selkää. Epun ollessa valmis vein sen takaisin ystäviensä luokse. Otettuani Epulta riimun se vilkaisi vielä minua ja laukkasi sitten komeasti hirnuen kavereidensa luokse. "Miten sinulla oikein vielä riittää energiaa?" kummastelin hymyillen suljettuani portin.
Wire & Eppu
27HM
|
|