|
Post by Anne on Jul 14, 2012 11:09:27 GMT 2
Seppelettä remontoidaan isommin ja pienemmin heinäkuun lopussa. Remonttitalkoisiin voi osallistua vapaavalintaiselle kuvalla tai tarinalla. (hoit, y-om.) Ansaittavissa merkki: Isommat projektit:- Uusi ajoluiska vintille. - Katsomokatos tallin ja kentän väliin - Maneesin peilitys - Maneesiin kello - Karsinoiden suihkutuspesu Pienemmät hommat:- Aitojen paikkausmaalaukset. - Leirimökkien suursiivous. - Pihaton superputsaus Tervetuloa rehkimään! Mukana: Jeccu Pinja Britta Loviisa Inkeri Daniel Mirri Miira Tarjolla toki talkooevästä!
|
|
|
Post by Britta on Jul 28, 2012 12:28:24 GMT 2
Tarina:
Ilma oli nätti, kun olimme kokoontuneet tallin edustalle odottamaan Annea, ja todennäköisesti myös Jaakkoa, Elliä ja Josefiinaa. Olimme lupautuneet auttamaan Seppeleen remonttitalkoissa, joissa peruskunnostettaisiin ja siivottaisiin Seppelettä. Meihin kuului Jeccu, Pinja, Loviisa, Inkeri, Daniel, Mirri, Miira ja minä. Daniel ja Jeccu juttelivat omia juttujaan, ja me loput omiamme. ”Asento!” kuului Jaakon armeijatyylinen ääni. Käännyimme katsomaan miestä hölmistyneenä tämän kävellessä lähemmäs. ”Mitä minä sanoin? Eikö sana kuulu? Asento!” Maleksimme kaikki riviin, ja Jaakko alkoi kävellä meidän edessämme sivulta sivulle. Luuli nyt olevansa armeijan johtaja tai jokin. ”Te olette minun oma armeijani, jonka olen aina tahtonut!” Jaska selosti kävellen meidän ympärillämme kädet selkänsä takana, ryhti suorassa. ”Ai siivous kautta kunnostusarmeija?” Daniel piikitti virnuillen. ”Hiljaa sotamies!” Jaakko karjaisi päin Danin kasvoja. Mies hiljeni katkerasti. ”Tiedätte jo tehtävänne? Ilmoitustaululla oli vaihtoehdot”, Jaakko kertasi. Nyökkäilimme pienesti. ”Tytöt. Te aloitatte leirimökeistä”, Jaakko kertoi, ”Ja Daniel, tule mun mukaan.” ”Voiko Jeccukin tulla? Se on riuska naisenalku, ja hyvää juttuseuraa?” Däni maanitteli. ”No tulkoot, ainahan sitä naiskauneutta voi ihailla”, Jaakko sanoi ja vinkkasi Jeculle silmää. ”Te muut, aloittakaa leirimökkien siivoamisesta ja tulkaa sitten kysymään lisäinfoa joko minulta tai Annelta.” Jaakko sai vastauksekseen myönteistä mutinaa, ja lähdimme porukalla valumaan kohti mustikansinisiä leirimökkejä.
Mökkien edustalla törötti pari imuria, pari sankkoa täynnä pesuvettä ja luutuja, roskasäkkejä, rikkakihvelit ja harja sekä muuta pientä sälää auttamaan siivoustamme. ”Okei. Jakaudutaan kahtia, kolme ja kolme”, otin ohjat käsiini. Mirri, Miira ja minä olimme toinen kolmikko, Loviisa, Inkeri ja Pinja toinen kolmikko. Aloitimme ensin poimimalla irtoroskat lattioilta, pöydiltä yms. ja laitoimme ne roskasäkkiin. Tämän jälkeen aloitimme imuroimiset ja rikkakihvelöinnit ja paikkojen muun järjestelyn. Pintojen luutuaminen oli seuraavaksi ohjelmassamme, roskakoritkin oli jo tyhjennetty. Luututtuamme pinnat, jäimme ulos istumaan. ”Vielä on suurin homma eessäpäin”, huokaisin. ”Ai mikä?” Pinja kysyi hieman epäröivän kuuloisena. ”Lattioiden luutuaminen”, Loviisa voihkaisi. ”No, käydään töihin sitten, ei oo koko päivää aikaa!” Mirri hoputti, ja lähdimme kumpikin ryhmä omille mökeillemme luuttuamaan lattiaa. Emme siirrelleet tavaroita, vaan luuttusimme niiden ympäriltä. Saunaa meidän ei onneksi tarvinnut pestä.
Mökkien siivoamisen jälkeen saimme hiukopalaa oleskeluhuoneessa, ja tämän jälkeen jatkoimme vielä muissa hommissa auttaen täten omalta osaltamme remontin valmistumista.
Tämmöinen lyhykäinen tarina, yritin typistää ettei tule ihan romaania tällä kertaa.
|
|
|
Post by Loviisa on Jul 31, 2012 14:19:03 GMT 2
TarinamaksuPyöräilin tallille heti jo aamusta. Tänään pitäisimme remonttitalkoot. Jätin pyörän nojaamaan tallin seinää vasten ja lähdin kohti oleskeluhuonetta. Näin aamulla pitäisimme pienen kokouksen mitä kukin teksi. ”Jakaudutaan kahteen ryhmään niin saadaan enemmän aikaiseksi!” Anne komensi. Ekaan ryhmään kuului Mirri, Miira ja Britta ja toiseen minä, Pinja ja Inkeri. Jaakko, Jeccu ja Daniel tekivät oman ryhmän. ”Eka ryhmä voi tulla mun kaa ja toka ryhmä menee Ellin kaa!” Anne kertoi. Ensimmäinen ryhmä lähti Anne perässä omiin askariinsa ja meni lähdimme paikkamaalaamn aitoja. ”Ottakaa tosta valkoset maalipurkit sekä noi pensselit ja lähetään sitten maalamaan” Elli hihkaisi. Otimme pöntöt ja lähdimme ekalle aitaukselle. ”Eli paikataan vaan sellasia kohtia mistä maali on lähtenyt!” Elli kertoi. Menimme jokainen eripaikoille ja aloitimme maalaamaan. ”Toivottavasti ei ala satamaan!” Pinja puuskahti. ”Sitten meidän työ menis ihan hukkaan!” ”Niimpä!” Inkeri sanoi. Edellinen maali olikin jo niin kulunut että saimme melkeimpä maalata aidat kokonaan. ”Maalattiinko näitä jo eilen?” kysyin Elliltä. ”Joo, kyllä niitä joku porukka taisi maalata, meille ei jäänyt niin paljon tekemistä” ”Okei!” Maalaaminen meni rattoisasti mukavassa seurassa. Pinjan, Inkerin ja Ellin jutut olivat niin hauskoja että sain nauraa välillä mahakippurassa. Olimme nopeasti saaneet jo paikattua ekan aitauksen enää oli jäljellä kolme. Vähän ajan jälkeen Jaakko, Daniel ja Jeccu liittyivät seuraan. ”Me saatiinkin jo toi meidän homma tehtyä niin aateltiin sitte tulla auttaa teitä” Jaakko rehvasteli. ”Ei muutaku hommiin! Te voitte ottaa ton viimesen aitauksen” Elli sanoi ja jatkoimme maalaamista. ”Valmista!” sanoimme kaikki yhtä aikaa. ”Nyt mennään ottaa välipalaa ja sitten keksitään jotain muuta hommaa!” Elli sanoi ja lähdimme kaikki syömään oleskeluhuoneeseen. Tästä tuli hiukan kökkö mutta toivottavasti kelpaa maksuksi.
|
|
|
Post by Mirri on Aug 3, 2012 13:15:00 GMT 2
Tarina
Oli kauan odotetun Seppele-remontin aika. Porukan oli tarkoitus puunata ja fiksata paikat kuntoon. Hommaa oli kiitettävästi tarjolla...
- Okei tässä mökissä on vain yksi imuri, Miira saat kunnian aloittaa imuroinnista ja Minä ja Mirri raahaamme matot ulos ja lakaisemme isommat roskat, Britta määräsi ja ryhdyimme kiltisti hommiin.
Siivoaminen sujui sukkelaan, mutta pian eteen osui pieni pulma...
- Joko imuroit kaikkialta?, kysyin virnistäen
- Noh, tässä on kyllä yksi pulma... nimittäin sängyn alusta.
Porukka hiljeni miettimään hetkeksi, kuinka monta tuhatta villakoiraa ja yksinäistä vaatekkappaletta sinne oli mahtanut kesän aikana joutua? Tehtävä arvottiin vetämällä pitkää tikkua ja voitte arvata kuka veti pisimmän korren!
- Jos villakoirat raatelevat minut, lupaattehan hoitaa Tiiaa, huokaisin ja ryömin sängyn alle.
- Me vedämme sinut pois sieltä, jos paha tilanne iskee, Britta naurahti.
- Joko alkaa olla valmista. Toivottavasti mökki kiiltää, Anne huikkasi ovelta
Nostin päätäni katsoessani ovelle ja PAM. Unohdin, että olin vielä puoliksi sängyn alla. Anne suoritti perusteellisen tarkastuksen työmme jäljestä. Sillä välin raahasimme roskat jäteastioihin ja palautimme vesisangot ja imurin paikoilleen. Siivoamisen jälkeen söimme eväitä pahimpaan nälkään ja jatkoimme hommia.
- Mitäs seuraavaksi? Miira kysyi henkäisten ja istahti viereeni leirimökin kuistille.
- Ruvetaanko pihaton putsaukseen?, Britta tokaisi.
- Ei kai tässä ole muitakaan vaihtoehtoja, huokaisin ja lähdin Britan ja Miiran kanssa pihattoa kohti.
Kolmistaan saimme homman hoidettua, jopa ennätys ajassa. Jälki oli kyllä ihailtavaa, vaikka itse sanonkin. Muut porukat olivat saaneet myös maalaus hommat valmiiksi. Loppu päivä kuluikin nopeasti ja paikat saatiin tip top kuntoon. Aurinkokin suostui kunnolla näyttäytymään. Hauskaa oli.
|
|
Pinja
Uusi ja innokas
? Anne
Posts: 91
|
Post by Pinja on Aug 3, 2012 20:30:23 GMT 2
Tarina.
"Herran jumala!" Jeccu sähähti, kun meidän epäonnistunut yritys saada leirimökin lipasto sivuun meinäsi koitua leirimökin lattian kohtaloksi.
Minun ja Jeccun pelle-esitystä ei ollut onneksi katsomassa kukaan, mutta se tuntui silti vähän nololta ja säälittävältä.
"Jos vaan yksinkertasesti kurotellaan sen imurin kanssa, ettei tää lipasto tai lattia saa mitään klommoja." Ehdotin.
"Eikä! Me ei ikinä saada sitä 100% puhtaaks jos täytyy tollee imuroida. Loviisa, Inkeri!" Jeccu sanoi jääräpäisesti ja kutsui apujoikkoja.
Neljän porukassa onnistuimme kahta paremmin. Ja Jeccu pääsi imuroimaan oikein kunnolla lipaston alta, vaikka hänen nähtyään millaisia villakoiria sieltä alta löytyi ilme jo kertoi, että hän olisi mielellään sysännyt homman jollekkin muulle.
"Tääl on varmaa viimevoisienkin karkkei!" Jeccu huusi.
Koko porukka hirnahti nauramaan. Kaikki matot oli raahattu ulos tuulettumaan ja sieltä kuului tamppaamisen ääniä. Miehet olivat häipyneet auttamaan Annea isommissa hommissa, mutta suurinpiirtein kaikki "ei niin vahvat" olivat nyt leirimökkejä siivoilemassa. Seppeleen 5-vuotispäivästä oli ollut kovaa puhetta ja myös siitä mitä tällöin tehtäisiin. Jotkut olivat veikanneet vähän rajumpaa toimintaa jotkut vähän rauhallisempaa. järjestelin hyllyn lehtipinoa. Yritin saada ne julkaisu järjestykseen. Jotkut lehdet oli yllättävän vanhoja.. Varmaan saatuja jostain kirjastosta. Pian Anne oli ilmestynyt mökin ovaelle. Minä melkein säikähdin sitä.
"Kiinnostaisiko välipala?" Anne kysyi
Kaikkien huomio kiinnittyi Anneen. Menimme, etsimään syötävää. Minä litkin mehua ihan kiitettävästi muiden mukana. Saimme leivät joista sitten aloimme kaikki nyrsimään sisältöä jota me emme söisi. Syömisen jälkeen oli vielä jotain pientö tehtävää jota kukaan ei ollut vielä tehnyt.
"Ihana ilma." Loviisa noinoi katsoen silmät kiinni aurinkoon.
"öhöm. Nyt pitäisi tehdä töitä, eikä ottaa aurinkoa siinä." Mirri sanoi hyväntahtoisesti.
"Joskus pitää mys vähän naatiskella." Loviisa vastasi naurahtaen.
Vähän aikaa näytti siltä, ettää työt oli tehty. Sitten porukka muisti kuitenkin ne karsinoiden seinäpesun. Siitä olikin sitten kova kivipaperisakset ottelu ketkä homman tekisivät ja ketkä jäisivät hoitelemaan viimeistelyjä. Kuten kaikki oli alusta asti tienneet. Ketään ei sitä mielellään enää alkaisi tekemään.
|
|
|
Post by Anne on Aug 7, 2012 18:28:44 GMT 2
Tällainen katsomo tuli tallin ja kentän väliin: Osa katoksen alaisesta maasta on laatoitettu, ja siinä on tuoleja ja pöytiä ja kisoja varten voidaan laittaa pitempiä penkkejä katsomoksi. Hevosille tuli kaksi harjauspuomia lisää, joten harjata voi myös katoksen alla tai tallin oven ja katoksen välissä ilman katosta. Ajoluiskan alle rakennettiin pieni lisävarasto työvälineita, esim. kottareita ja lumikolia varten.
|
|
|
Post by Inkeri on Aug 21, 2012 16:23:31 GMT 2
Pyöräilin tallille tuhatta ja sataa, vähän väliä isosti haukotellen. Puhelimestani oli loppunut akku keskellä yötä, eikä se ollut tietenkään herättänyt minua aamulla. Sen seurauksena olin jo pahasti myöhässä "aikataulusta", joka oli laadittu tämänpäiväisille remonttitalkoille aikaisemmin. Kaarsin Jopollani tallin pihaan, ja juoksin etsimään Annea. Tämä löytyi piakkoin toimistosta paperihommien luota. "Öö.. Moi?" sanoin naiselle hieman epävarmasti. "Ja sori myöhästyminen, mutsiis olin tulos niihin remppatalkoisiin." "Joo.. Käy kysymässä Jaakolta jotain hommaa, kun se on näistä jutuista vastuussa", Anne vastasi. "Okei", sanoin, ja painoin oven kiinni.
Olin jo astumassa tallin ovesta ulos, kun kuulin huutoja perimmäiseltä tallikäytävältä. Uteliaisuuttani minun oli tietty pakko katsoa, mitä oli meneillään. "Ai kato, moi Inksu!" Britta tervehti, ja kiljaisi saadessaan vesiletkusta Pinjan toimesta. "Eipä ollu eka kerta kun teikäläinen nukkui pommiin", Loviisa naureskeli. "Noanteeks. Sukuvika", mutisin. "Tarviikste apua?" "Eipä.. IIIKK! Oikeestaan.. PINJA! Mut liity vaan.. prrlpl köh köh! seuraan", Mirri selitti vesiletkun suunnatessa häneen. "Okeii.." nauroin. "Eiks teiän ollu tarkotus putsaa karsinoita eikä leikkii vesisotaa?" "Oli mut tää on noin miljoona kertaa hauskempaa", Pinja hihitti. "Nyt ihan oikeesti suuntaa se letku joskus sitä karsinaakin kohti", Miira komensi.
Puolen tunnin päästä Jaakko tuli katsomaan, miten hommat olivat sujuneet. "Montako karsinaa on putsattu?" hän kysyi vakavana, saaden kaikki hihittämään. Britalla kuitenkin piti pokka ja hän vastasi sotilastyyliin: "Yksi herra kenraali, anteeksi herra kenraali." Ja kaikki repesivät nauramaan. "Notota. Jos te meette vaikka välipalalle tässä välissä niin me jatketaan Jecun ja Dänin kanssa tästä.. Saattaa sujua vähän nopeemmin. Mut menkää vaik putsaan pihatto sen jälkeen, kun ootte syömispuolen hoitanu", Jaakko sanoi. "Käskystä herra kenraali", vastasimme kaikki nauraen.
//Sori kökköys, lyhyys, ja myöhästys. :D
|
|