|
Post by Miina on Nov 14, 2009 15:52:40 GMT 2
Flora and FlooraJokeri ja Floora 86HM
|
|
|
Post by Miina on Nov 17, 2009 20:06:42 GMT 2
Yritin jtn vesivärityötä.. ei mtn ideaa, teki vaan mieli sählätä ja sutasta pensselillä jtn.. (: Jokeri ja Floora 87HM
|
|
|
Post by Miina on Nov 21, 2009 20:17:00 GMT 2
Esteratsu
Lv tamma tanssahteli allani, edessämme oli huikean vaikea esterata, täynnä tiukkoja käännöksiä ja mutkia. Isoja esteitä, jotka pelottivat hieman. Floora tuntui kuitenkin itsevarmalta ja kaaristi kaulansa ja oli valmis aloittamaan. Käänsin tamman voltille ja annoin laukka-avut. Tamma syöksähti laukkaan, heti merkin saatuaan ja lähestyi ensimmäistä estettä. Noin 120cm pystyä.
Havahduin hetkeksi haaveistani ja näin edessämme maapuomin, joka oli asetettu estetolppien väliin, maahan. Floora löntysti laiskasti voltille ravissa ja raskaista laukka-pohkeistani huolimatta ei suostunut laukkaamaan, vaan löntysti ravissa pikku-esteelle.
Este oli aivan hetkessä edessämme, Floora pärskähteli ja otti vauhtia oikein kunnolla, yleisö mylvi ja huusi: "Jokeri ja Floora, hyvähyvä!". Se ponkaisi itsensä vauhtiin ja hyppäsi.
Maapuomi lähestyi uhkaavasti, Floora jatkoi löntystämistään, eikä nopeuttanut tahtiaan yhtään, vaikka este oli ihan pian edessämme. " Jokeri ja Floora! Nyt siihen kaakkiin vauhtia ja HETI! " Karjaisi Josefiina kentältä. Floora ei pohkeenpamautuksistani huolimatta lisännyt vauhtiaan. Se oli juuri astumassa esteen yli.
Floora hyppäsi korkealle ilmaan ja hyppäsi vauhdilla esteen yli. Yleisö mylvi ja hurrasi kovaan ääneen. Floora jatkoi matkaansa peräpäätään muutaman kerran nostaen ilosta.
Floora astui esteen yli laiskasti ja pääsi kuitenkin yli! Jossu ei ollut tyytyväinen ja huusi sarkastisesti muille ratsastajille läpällä: " Ablodit Jokerille ja Flooralle, he PÄÄSIVÄT ESTEEN YLI! ". Muut ratsastajat nauroivat ja taputtivat. Minua nolotti ja läpsäytin tammaa raipalla takamukselle. Floora pukitti vihaisena.
Olimme siis ratsastustunnilla, eikä sujunut hyvin, Floora oli laiska ja yhteistyöhaluton. " Jokeri! Tulepa alas selästä ja vie Floora talliin, ette näköjään kumpikaan pysty keskittymään juuri nyt. "
Käänsin Flooran kaartoon ja laskeuduin apeana selästä. " Joku toinen kerta sitten. " Jossu sanoi ja jatkoi tunninpitämisestä kun talutin Flooran pois maneesista. " Jäähdytä se kunnolla! " Hän huusi vielä peräämme.
Kävelytin Flooraa kentällä ja tamman hengitys höyrysi kirpeässä iltapakkasessa. Floora oli tyytyväinen päästessään pois inhottavalta estetunnilta ja hinkkasi päätään selkääni. " Turha yrittää, käyttäydyit huonosti ja ratsastin huonosti ollaan fifty-fifty! " Floora pärskähti mielenosoituksestani tyytymättömänä ja seurasi perässäni.
Vein tamman talliin ja riisuin varusteet. " Et ole edes hikinen! No et tietenkään kun et tehnyt mitää-n! " Äyskin tammalle suuttumustani.
Hoidettuani tamman lähdin hakemaan Elkkua satulahuoneesta, jotta lähtisimme kotiin.
Jokeri ja Floora 88HM, Joo-o, jtn outoa.
|
|
|
Post by Miina on Nov 25, 2009 16:08:33 GMT 2
Can You Feel The Love Tonight (Joo kuuntelin samalla Leijona kuninkaan "Can You Feel The Love Tonightiä" XDD) Lumisella pellolla kuului vain laukka-askelten kopinaa ja ihastuneita huokaisuja kun Eppu, Tiia ja Floora laukkasivat vierekkäin. Seppeleeseenkin oli satanut lunta ja maa oli valkoisen vaipan alla. Elkku hillitsi innostuneen Epun vauhtia kun ruuna yritti rynnistää keulaan. Rauhallinen Tiia laukkasi kuuliaisesti Ilun alla, eikä sillä ollut kiirettä Flooran viereltä. 89HM
|
|
|
Post by Miina on Nov 26, 2009 19:29:06 GMT 2
Uusia kasvoja
Harjailin Flooraa poikkeuksellisesti yksinäni ja viheltelin hiljaa. Vihellykseni kylläkin hukkui Seppeleen ääniin hoitajien hoidellessa hoidokkejaan. " Mmmm.. Flore du Gite, olisko tämä? " Kuului tytön-ääni Flooran karsinan edestä.
Näin edessäni mustahiuksisen tytön, nopeasti arvioituna n. 15-vuotias. " Öö.. Floora? " Tyttö kysyi hieman hämillään. " Joo, Floora. Hene? " Kysyin Flooran viereltä. " Joo-o, Hene. Niin.. öö.. sain hoitajapaikan.. " Tyttö kangersi ulos suustaan. " Juu, kuulin Jossulta, harjaamaan vaan. " Tokaisin ja tyttö siirtyi harjapakille.
Floora katseli mielenkiinnolla tytön jokaista askelta ja liikettä ja nuuhkaisi varovasti Henen lapasta tytön ojentaessa kättään tammalle haisteltavaksi.
" Oletpa kaunis.. ihan niinkuin kuvissakin. " Hene lepersi tammalle ja varmoista otteista näki, ettei tyttö ollut ensikertaa tekemisissä hevosten kanssa. " Sama hevonen. " Lisäsin väliin ja sain Henen naurahtamaan.
Harjailimme hiljaisuuden vallitessa kunnes katsoin kelloani. " Ääh. Koiran täytyy päästä lenkille! " Ärähdin nähdessäni kellon. Hene katsoi ymmärtäväisesti ja mutisi jtn omista kiireistään ja yhteisvoimin saimme Flooran karsinaan.
" No, moro, me varmaan nähdään vielä! " Huudahdin ja katosin ulos iltaan.
90HM
|
|
Hene
Uusi ihmettelijä
Posts: 8
|
Post by Hene on Nov 27, 2009 1:09:10 GMT 2
26.11.2009 - Ensitapaaminen, kera mudan Vedeksi ja kuraksi sohjuuntunut lumi lätisi kenkieni alla, kun tarvoin aamupäivän koleudessa pitkin hiekkatietä. Joku kiireinen autoilija kaasutti tien mutkasta saaden kuran roiskumaan ja minut mutisemaan närkästyneenä. Ei ollut enää montaa viikkoa jouluun, mutta vain parit valkeat läntit koristivat vihreiden kuusien oksia ja ojanpientareiden kulahtaneita heinämättäitä. Pyyhkäisin siniseen lapaseeni mutakokkareen joka koristi harmaita housujani. Samalla en voinut mitenkään olla huomaamatta tiessä erottuvia jälkiä jotka olivat varmasti peräisin hevosen kavioista, Seppele ei siis ollut enää kaukana.
Eikä kulunut montakaan minuuttia kun pääsin päämäärääni. Pörröharjainen shettis laukkasi ympäri tarhaa harja hulmuten nauttien ulkoilmasta ja ilmeisesti myös hoitajansa ärsyttämisestä, sillä kiharatukkainen blondi tarpoi aidan viertä yksikseen elehtien. Jatkoin matkaani päärakennuksen ohi ja pääsin kuin pääsinkin talliin. Vilkuilin ympärilleni, ulkona oli rauhallista vaikkakin tallin sisältä kantautuva arjen melu väritti hiljaista maisemaa. Keräsin rohkeuttani tovin hypistellen kaulassani retkottavaa kirjavaa huivia. Mutta ennenkuin huomasinkaan olin astunut ovesta sisään lämpimään hevosen tuoksuiseen talliin.
Haahuilin karsinoiden lomassa yksinäni ja sain pari uteliasta katsettakin osakseni. Vaivihkaa hivuttauduin hiukan rauhallisemmalle seinustalle josta en ollut vielä Flooraa etsinytkään. "Flore du Gite... voisiko se olla tämä?" mutisin ja luin oven kylttiä. En ollut aluksi huomannut kauempana käytävällä hääräilevää kaksikkoa. Yhdistin mielessäni tyypillisen lämminverisen siron olemuksen ja kuvien kauniin ruskean tamman. Parilla hassulla askeleella olin päässyt hevosen luokse. Tutkailin varoen punatukkaista tyttöä joka vihellellen suki tamman karvassa sitkeästi nököttävää tahraa. Tämä sen täytyi olla. Yskäisin hiukan ennenkuin astuin vieläkin lähemmäs. "ööö...Floora?" takeltelin, sanani oli kuitenkin tarkoitettu kysyvästi tytölle. Ja Floorahan se olikin. Veikkaisin punatukan olevan Jokeri jonka kanssa jakaisin lämminverisen hoitamisen. Juttelimme hetken ja hämmentyneisyyden sekä ujouteni lomassa sain aikaan pienen naurahduksenkin. Jokeri kehotti minua tulemaan harjaamaan tammaa ja poistuin itse paikalta koirakiireidensä vuoksi. Olimme nyt tamman kanssa kaksin. Tiputin siniset tumppuni lattialle ja tarjosin Flooralle kättäni haisteltavaksi lässyttäen samalla sen söpöydestä. Sirot korvat kääntyilivät uteliaasti kuunnellen puhettani tamman painaessa turpansa kämmeneeni. Huulilleni nousi pakostakin pienoinen hymy kun katsoin suuren puoleista hoitohevostani. Aloitin harjaamisen pitkin vahvoin vedoin ja Floora seurasi pienintäkin liikettäni ja jos neitiä ei tuntunut miellyttävän jokin tietty harjaustapa ilmaisi se sen selvästi ketkuttelemalla niin paljon kun narut antoivat periksi.
Kymmenisen minuuttia ja tamman karva oli niin puhdas kuin vain voi. Suurimmaksi osaksi oli Floora käyttäytynyt hyvin, tokihan sain välillä napakastikkin komentaa kun pyöriminen ja venkoilu alkoi käydä hiukan liiankin rasittavaksi. "Olet nätti ja ihana tyttönen, tiesitkös sitä?" rapsutin tammaa korvien takaa ja aloin keräilemään harjoja. Olin päättänyt että tutustun hoitohevoseeni ensin paremmin ennenkuin kokeilen ratsastamista. Kaappasin harjalaatikon syliini ja lähdin marssimaan käytävää pitkin satulahuoneeseen. Satulahuone oli siisti ja järjästelmällinen, mitä nyt pari pinteliä oli koristaan lattialle levähtänyt ja jonkinsortin varusterasvapurkkikin sotkeutui jalkoihini. Harjalaatikko rämähti ja levitti sisältönsä lattialle kun muksahdin mahalleni tavaroiden joukkoon. Kirotessani en ollut huomannut oven taakse ilmestynyttä virnistelevää hahmoa joka katsoi pyöriskelyäni ilmeisen huvittuneena. "Tuolla yläkerrassa on kyllä ihan sohvatkin loikoiluun" kampesin itseni ylös. Huomasin tuijottavani suunilleen parikymppistä ruskeatukkaista naista joka riiputti kädessään punaista satulahuopaa. "Olet varmaan Hene? Minä olen Anne" nainen ojensi kätensä hymyillen johon vastasin puristamalla kättä. Pienten kuulumisten vaihtojen jälkeen olin hiukan enemmän perillä Seppeleen rutiineista ja kaikesta muusta tarvittavasta. Kello ei ollut vielä paljoakaan, mutta ilta oli jo kerennyt hämärtyä.
Anne lähti toimittamaan omia hommiaan ja minä keräsin harjat takaisin koppaansa. Rivakoin askelin kiiruhdin takaisin sinne minne Floora oli jäänyt kökkimään. Sielä ruunikko viskoi päätään närkästyneenä. "Anteeksi tyttönen kun jouduit odottelemaan. Sinut varmaan laitetaan karsinaan...?" höpisin nostaessani lattialta kumman näköistä hökötystä. No ei se niin kumma ollut ja tunnistin kapineen imppauspannaksi joka olisi varmasti paras laittaa tammalle ennen karsinaan laskemista. Pian olinkin päässyt perille pannan saloista ja pujottanut sen oikeaoppisesti lämminveriselle. Klipsautin riimunnarut irti ja käänsin Flooran käytävällä. Floora oli karsinassaan heinäkasan parissa kun minä porhalsin ovesta ulos hymy huulillani. Kyyti odotti jo.
|
|
Hene
Uusi ihmettelijä
Posts: 8
|
Post by Hene on Nov 29, 2009 16:59:25 GMT 2
29.11.2009Kurjien tietokoneaikojeni johdosta päädyin linkittämään nopeasti raapustamani kuvan josta tarinaa kyhään myöhemmin (:
|
|
|
Post by Miina on Dec 6, 2009 16:44:24 GMT 2
Ihana kuva Hene! <3
Vetäisin juhlavaatteiteni päälle lökärit ja tallitakin ja ryntäsin ulos. Pakko päästä pois siskon yo. juhlista. Juoksin ulkoilmaan ihanaan lumisateeseen ja tanssin lumessa.
Tallustelin yksinäni tallille. Hyvä tekosyy juhlista poissaolemiseen.
Tallipihalla seisoskeli kaksi mustahiuksista tyttöä katselemassa lämminveritammaa, toisen tytön vierellä seisoi rautias poni. " Hene ja Karo! " Huusin tytöille ja toinen kääntyi katsomaan kohti.
Moikkasimme ja siirryin hiljaa katselemaan lumessa temmeltäviä tammoja. Tiia pukitti riemukkaasti ja Floora näykki sen lautasta. " Ilu ei oo ollu katsomassa sitä aikoihin.. liikaa energiaa.. " Karoliina huokaisi " Eikä tuu tänäänkään. Siskon ylppärit. " Tokaisin pyöritellessäni lunta käsissäni.
Hene seisoi hiljaa ja hivuttautui aidan ali tarhaan. Pyöritin lumesta lumipallon ja heitin Karon selkään. Suojauduin heinäpaalin taakse ja nauroin. " HMPHGH, mitä! Täältä tulee! " Tyttö karjaisi ja nousi lumesta pyöritellen lumipalloa.
Hän heitti täysosuman minua naamaan ja sain sylkeä lunta hetken. Hene ja Karo vain nauroivat ja Aksukin näytti vahingoniloiselta.
Näytin kieltäni ja ryntäsin Henen perään Flooran tarhaan ja estin sillä itseäni aloittamasta sotaa. Juoksin tammojen luokse, jotka vain jököttivät lumessa. Otin Flooran ja Hene lupasi viedä Tiian. Kauempana seisoskelevat Riinan ja Myntin ottivat Jutta ja Maiss.
Veimme kaikki tammat sisälle.
köksykkä, nopeesti rustasin kesken siskon yo. juhlien. 91HM
|
|
Hene
Uusi ihmettelijä
Posts: 8
|
Post by Hene on Dec 6, 2009 22:26:38 GMT 2
Kiitoksia, koetan kovasti harjoitella piirtopöydän kanssa (:
5.12.2009 - Tutustumista
Hengitykseni höyrysi talven pakkasessa kun tarvoin viimeisiä mutkia metsätiellä. Kuura ja hilemäinen pakkaslumi olivat kuorruttaneet puut satumaisen näköisiksi saaden maiseman näyttämään satukirjan sivuilta. Havahduin ajatuksistani kuullessani kavionkopsetta takaani. Siirsin mustaa mummohuiviani syrjään ja vilkaisin taakseni, ruunikko tähtipää ravasi tahdikkaasti parisenkymmenen metrin päässä. Ratsastaja taisi huomata minut sillä hän siirsi hevosensa käyntiin, ruunikon tunnistin lähempää Jamboksi. "Moi" huikkasi vaaleatukkainen ratsastaja leveä hymy kasvoillaan. Siirryin keskemmälle kävelemään Jambon tunkiessa ohitseni pientareelle. "Moi, Jambon kanssa maastoilemassa näköjään" vastasin toisen tervehdykseen. Jambo viskoi päätään närkästyneen näköisenä, se olisi ilmeisesti halunnut viilettää tietä vielä jonkinmatkaa. "Oleppas nyt...Seppeleeseen menossa?" tytön kysymykseen vastasin myöntävästi. "Ai ootko joku uus tuntilainen? Ei oo täällä aikoihin uutta porukkaa näkyny, samoja vanhoja vakkareita. Vaikka tokihan täällä innokkaita naperoita näkyy alkeistunneilla ramppaavan" tyttö naurahti ja pidätti hiukan ruunaa. "Flooran uusi hoitajahan minä. Saatte nyt luvan kestää minua kauemman aikaa" virnistin ratsastajalle joka esittäytyi Jennaksi.
Pian Seppeleen rakennuksen jo häämöttivät tien päässä, Jenna huikkasi moikat ja antoi Jambon kävellä omaa tahtiaan tallin pihaan. Tallipihalla oli täysi hyörinä päällä. Ryhmä ratsukoita laukkasi kentällä tunnilla, joukko hoitajia parveili pihalla ja joku koetti päästä epätoivoisesti steppaavan hevosen selkään. Anne huuteli ohjeita kentällä ja taisipa joku tippuakkin pukittavan ponin seurauksena. Hymyilin salaa huiviini ja köpöttelin tallille päin. Astuin sisään tallin lämpimään ja hevosentuoksuiseen ilmaan. Käytävällä seisoi norjanvuononhevostamma yltäpäältä kuran kirjomana. Porhalsin mutamonsterin ohitse ja viskasin kassini satulahuoneen oven pieleen.
Rapsutin ruskean tamman otsaa samalla kun pujotin riimua sen korvien yli. Neiti ei olisi ilmeisesti halunnut vaihtaa viehkeää "kaulakoruaan" tälläiseen häkkyrään joten nosteli se päätään parhaansa mukaan, kun roikuin sen otsaharjassa. Sujautin riimun Flooran päähän ja irroitin imppauspannan sen kaulasta. Kiinnitin Flooran käytävälle ja kiiruhdin varustehuonetta kohden. Tälläkertaa kuljin hiukan varovaisemmin ja katselin tiiviisti jaloihini, edellistä kömmähdystäni en mielelläni toistaisi. Harjalaatikko kainalossani saapastelin takaisin Flooran luokse. "Voi höpsö, miten sä heiniä tännekkin oot saanu?" hymyilin tamman närkästyneelle ilmeelle nyppiessäni heinän pätkiä sen korvakarvoista. Puunasin lämminveristä tarkasti, hinkkasin ja harjasin kunnes karvasta ei löytynyt purun purua. "Noniin, nyt on harjakin nätisti" tapanani oli muutenkin leperrellä eläimille kunhan kukaan ei olisi lähettyvillä, mutta Flooralle minun teki mieleni lässyttää kuin vauvalle. Vielä parisen viikkoa sitten en olisi voinut kuvitellakkaan että minulla vielä joskus olisi oma hoitohevonen, mutta tässä minä seisoin Flooran vierellä harja kädessäni. Pikaisesti puhdistin tamman kaviot ja heivasin harjalaatikon karsinanoven pieleen. "Mitäs sanoisit tyttöseni jos koettaisin ratsastaakkin?" Floora luimisti vastaukseksi kädelleni saaden minut naurahtamaan. Kävelin ulos ja vilkaisin kentälle päin, tunti oli jo loppumaisillaan ja ratsastajat olivat kaarrossa. Josefiina oli ilmeisesti ollut seuraamassa tuntia ja tuli nyt tallia kohden. "Moi, kuule tiijätkö onko kentällä tämän jälkeen tunteja?" Josefiina pysähtyi kohdalleni kuuntelemaan. "Taitaa olla sellainen puolentunnin tauko ennenkuin toiset ratsastajat tulevat. Meinasitko Flooraa testata?" "Juu sitä vähän meinasin" kävelimme kuulumisia vaihdellen tallin ovelle josta Josefiina lähti päärakennukseen ja minä takaisin talliin. Mahani oli täynä perhosia. Millainenhan Floora olisi ratsuna, pärjäisinköhän?
Talutin tammaa kentälle päin. Suitsimisessa oli mennyt aikaa kun tamma ei olisi mielellään suutaan kuolaimille avannut, mutta loppujenlopuksi varustaminen sujui ihan hyvin. Pysäytin tamman kentän keskelle ja laskin jalustimet, laitoin jalkani jalustimeen ja heilautin itseni selkään. Floora oli jo heti menossa, korvat hörössä ja pää valppaasti pystyssä. Keräsin hiukan ohjia ja ohjasin tamman uralle. Sillä oli hiukan tököttävä, mutta pitkä askellus. Yritin saada itseni rauhoittumaan, tallipihalla hyörivät ihmiset hermostuttivat minua. Parin kierroksen jälkeen keräsin hiukan ohjia ja pyysin Flooraa pysähtymään. Epäröiden se hidasti käyntiä ja pysähtyi lopulta. Kehuin tammaa ja annoin sen jälleen kävellä eteen, toistin pysähdyksen parisen kertaa. Aloin tehdä voltteja saadakseni hevosen taipumaan paremmin. Tein puolipidätteen, asetin Flooraa sisäohjalla ja tuin sisäpohkeella. Alku oli hiukan haparoivaa ja volttimme näyttivät enemmänkin kolmioilta, mutta parin toiston jälkeen alkoi Floora jo taipuakkin paremmin. Valmistelin Flooraa raviin ja annoin varovasti pohkeita. Tamma ei reagoinut kummemmin, kunhan nopeutti käyntiä hiukan. Napautin hiukan lujempaa pohkeella maiskutuksen kera jolloin Floora hypähti rentoon, mutta energiseen raviin. Kyyti oli pomputtavaa ja minulla kurjan tasapainoni ansiosta oli vaikeuksia pysytellä kyydissä. Ohjasin Flooran keskiympyrälle jossa koetin saada sen asettumaan oikein ja saada tamman pysymään asettuneena pidemmänaikaa. Aikamme hevosen kanssa venkslasimme, minä asetin ja taivuttelin, Floora oikoi ympyrän poikki ja kaahotti ympäriinsä. Siirsin käyntiin ja kokeilin uudelleen sillä olin menettänyt ratsuni hallinnan ravissa kokonaan. "Ihan hyvinhän tuo menee. Pidätä istunnalla ja kevennä vaikka hiukan hitaammin niin eiköhän tuo ralliautokin kohta hiukan rauhoitu" lähes säpsähdin satulassa, en ollut ollenkaan huomannut Annen tuloa. Nainen nojasi aitaan kahvikuppi kädessään ja tarkkaili ratsastustani silmä kovana. Taivutin Flooraa nyt käynnissä, se puski takapäällään itsepintaisesti ulos ympyrältä kun koetin saada sitä ulkopohkeella hallintaani. Kohta oli Floora nätisti ympyrällä ja kehuin sitä taputuksen kera. Nostin jälleen ravin ja pidin tuntumaa yllä, yllätyksekseni Floora kulki hyvässä temmossa muttei liian lujaa ja homma pysyi hanskassa, Annen ohjeiden ansiosta. Anne huikkasi pientä kehua ja ilmoitti seuraavien ratsastustuntilaisten rupeavan laittamaan kohta hevosiaan valmiiksi. Annoin Flooran kävellä kaula pitkällä ja otin jalustimet kaulalle. Anne lähti haahuamaan jonnekkin tallin suuntaan ja jäimme Flooran kanssa kaksin.
"Hyvä tyttö, nätisti menit" taputin Flooran kaulaa vain hetki aijemmin kun olin saanut sen harjattua. Josefiina kävi huikkaamassa minulle että Flooran voisin viedä samaan tarhaan missä kirjava tamma Tiiakin oleskeli. Floora kulki kiltisti riimunnarussa korvat lörpättäen kun talutin sitä ulos. Laskin Flooran tarhaan ja katselin kuinka se lähti innokkaasti ravaamaan toista tammaa kohtaan. Hevoset haistelivat toisiaan ja kuin yhteistuumin hyppäsivät innokkaaseen pukkilaukkaan. Hymyillen ja kylmissäni lähdin vaappumaan oleskelutiloja kohden jotta voisin vaihtaa vaatteeni joihinkin hiukan lämpimämpiin ja kuivempiin. Eikä kahvikaan olisi nyt pahasta.
Heitin kertakäyttömukin mennessäni roskiin kiskoessani villapaitaa pääni yli. "Hene moi" kuulin vaisu hihkaisu takaani. Noin kuusitoistavuotias mustatukkainen likka seisoi käytävällä rautiasta ponia pidellen. "Etkös sinäkin hoitele Flooraa nykyään? Jokeri ainakin tuossa jotain kertoili" juttelin tytön kanssa hetken. Karoliinaksi esittäytynyt tyttö kertoi hymyillen omasta hoitoponistaan Aksusta sekä siitä kuinka hänkin oli tuntenut olonsa hiukan vieraaksi uutena tullessaan. Karo lähti taluttamaan Aksua maastoon samalla kun menin Flooraa katsomaan. Karoliina kertoi Seppeleen tapahtumisista ja valaisi minua useissa asioissa joihin en vielä vastausta ollut saanut. Pysähdyimme Flooran tarhan portille. Tammat nököttivät portilla toisiaan nätykkimällä ärsyttäen. Jostain kuului hihkaisu. Karoliina kääntyi katsomaan tietä ja ilmoitti Jokerin tarpovan pitkin tietä. Jokeri liittyi seuraamme, hän oli kuulemani mukaan livahtanut siskonsa ylioppilasjuhlista tallille. Pian oli näillä kahdella täysi lumisota käynnissä. Itse ujompana vetäydyin syrjään eli tarhan puolelle Flooran luokse. Pian olivat Jokeri ja karokin rauhoittuneet ja tummatukkainen lähti nopealle maastolenkille poninsa kanssa. Jokeri pyysi minua ottamaan Tiian viedäksemme tammat sisälle ja näyttipä muillekkin hevosille hakijansa juuri nyt tulevan.
Floora uinui karsinassaan korvat lerputtaen ja hymyillen rapsutin sen kaulaa kaltereiden välistä. "pitäis tästä jo varmaan alkaa lähtee. Näkyillään, moro" huikkasin Jokerille joka ahersi harjojen ääressä. Kaappasin kassini lattialta ja lähdin tarpomaan talven kylmyyteen.
|
|
|
Post by Miina on Dec 11, 2009 21:50:40 GMT 2
Seppeleen hevoset on kilttejäJokeri ja Floora 92HM, vuosipäivään on enää viikko aikaa <3 Ainakin panostettu hoito, toivon syvästi että tajuatte outoa.
|
|
|
Post by Miina on Dec 15, 2009 20:06:00 GMT 2
"Jokeri! Laita se Floora nyt seisomaan nätisti, tai tästä kuvasta ei tuu yhtään MITÄÄN!" Karjaisi Yuff digikameransa takaa närkästyneenä, kun Floora steppasi, eikä tahtonut asettua aloilleen. "No, mutku.." "Älä mutkuttele, nyt koni kuriiiin!" Yritin saada tammaa paikoilleen, tamma seisahtui ehkä sekunniksi ja Yuff sai kuin saikin hienon kuvan. "JEEESS!" Yuff kiljaisi kun kameran ruudulla komeili nätti kuva tammasta. Jokeri ja Floora 93HM, 3 päivää vuosipäivään..
|
|
|
Post by Anne on Dec 21, 2009 19:37:04 GMT 2
Vauhdikasta menoaJokeri ja Floora olivat maastossa, kun Floora yhtäkkiä säntäsi peltojen poikki tallille. Onneksi Jokeri pysyi kyydissä. Spessu Jokrulle vuoden jatkuneesta ahkerasta ja positiivisesta hoitamisesta! =)
|
|
|
Post by Miina on Dec 21, 2009 20:42:29 GMT 2
JEE !! <3 Kiitti Anne toi on tosi ihana <3 Kiitti vielä <3 -------------------------------------------------------------------- Vuosi yhdessä, ja yhdessä etiäpäin puksutetaan
Metsä oli täysin hiljainen, vain parin linnun siiveniskut kuuluivat hiljaisessa luonnossa. Flooran kavioniskut löivät hiljakseen tahtia kun tamma käveli eteenpäin. Radda jolkotteli kauempana ja nuuhkutteli jokaisen kuivan, ja pakkesen takia käpristyneen mustikanvarvun.
Pusikossa rasahti. Radda jähmettyi paikoilleen kauhistuneena. En nähnyt mikä pusikossa oli, mutta toivoin syvästi, ettei se ole hirvi. Raddalla on siis hirvittävä hirvikammo ja nyt jos se on vapaana.. en tiedä minne se juoksisi.
Floora ja Radda selvästi näkivät ja lähtivät juoksemaan kuin yhteistuumin pitkin polkua, joka vei pelloille. Yritin hillitä tammaa, joka oli lähtenyt viemään ja vilkaisin olkani yli taaksepäin ja siellä seisoi kauris. "Voi prkl! Eihän tollanen pikku-hauva voi tajuta hirven ja peuran eroa..!" Kirosin kun koira johdatti Flooraa peltoja pitkin.
Toivoin myös, ettei vastaan tulisi autoja. Selässä pysyminen oli pienimpiä murheitani tällä hetkellä. Toinen jalustimeni oli jo irti, mutta rutistauduin satulaan. Nyt oli muiden istuntatunneista hyötyä, vaikka tuntienpitäjiä olin kironnutkin.
Pian huomasin kaksikon juoksevan tuttua polkua. Ne olivat juoksemassa tallille! Hyvä, nyt ne juoksevat kavereiden luokse. Raddan kunto alkoi loppua ja kuulin kuinka narttukoira läähätti. Mutta silti, silkasta pelosta, se jatkoi juoksemista eteenpäin.
Pian tulikin tuttu talli eteemme ja Floora hiljensi. Raddakin pysähtyi tutunhajuiselle parkkipaikalle. "HUH, odottaisitte edes mua." Tuhahdin kun laskeuduin tamman selästä. En halunnut, että äskeinen kokemus toistuisi. Ehkäpä voisi ollakin jtn syytä jättä Radda vastedes kotiin kun menen ratsastamaan ja varsinkin maastoon mennessäni.
Jokeri ja Floora 94HM
|
|
Hene
Uusi ihmettelijä
Posts: 8
|
Post by Hene on Dec 24, 2009 15:36:23 GMT 2
24.12.2009 - Joulu valkoinen Ilta alkoi jo hämärtää, talojen ikkunoissa loistivat värikkäät valot ja minä kirmasin pitkin lumista tietä. Seppeleen pihapiiri oli rauhallinen ja hevosetkin olivat päässeet yöksi karsinoihinsa. "Mitäs sinä vielä tallilla teet? Eikös pitäisi olla jo kotona lahjoja availemassa?" Josefiina pysähtyi hämmästyneenä käytävälle nähdessään minut. Selitin tulleeni vielä toivottamaan Flooralle hyvät joulut. Josefiina naurahti ja jatkoi vesisankojen täyttämistä. "Hyvää joulua kultarakas" kuiskasin ruunikon korvaan ja rapsutin sen kaulaa. Tamma nuokkui kerrankin paikallaan tyytyväisenä eikä minunkaan tarvinnut väistellä sen pyörivää takapäätä. Aika oli kulunut siivillä ja havahduin mietteistäni vasta kun Josefiina tuli ilmoittamaan sulkevansa kohta tallin. Suukotin Flooraa hyvästiksi turvalle ja laskin ruokakaukaloon omenan puolikkaan, sitten hipsin vaivihkaa ulos. Huikkasin vielä Josefiinalle hyvät joulut ja lähdin kiiruhtamaan kotiin lahjakääröjen pariin.
|
|
|
Post by Miina on Dec 25, 2009 12:06:15 GMT 2
Joulu Jokeri ja Floora 95HM
|
|