Post by Jusu on Feb 6, 2009 22:08:41 GMT 2
26.2.-1.3. järjestetään neljän päivän mittainen kouluratsastuskurssi, jonka tavoitteena on harjoitella kouluratsastusohjelma ja esittää se viimeisenä päivänä loppukisoissa. Jokainen kouluratsastuksesta kiinnostunut on tervetullut, oli sitten hoitaja, hengailija tai yksityisen omistaja, jos on varma pystyvänsä suorittamaan maksun kurssista ihan perille asti. Mukaan otetaan kahdeksan ratsastajaa, joten jos mukaan mielit, kannattaa olla vikkelä!
Kurssin sisältö ja tarjonta on seuraavanlainen:
- Kurssilla ratsastetaan tunti päivässä kurssihevosella neljän hengen pienryhmissä
- Kurssilaisille annetaan ensimmäisenä päivänä kouluratsastusohjelma, joka tulee opetella ulkoa ennen sunnuntaita. Rataa käydään läpi kohta kerrallaan perjantaina ja kokonaisena ratana rataharjoituksissa lauantaina.
- Sunnuntaina kurssilaiset esittävät ohjelmansa vaativan tuomariston - elikkä Lynnin - sekä kenties jopa yleisön edessä, jos sellaista saadaan paikalle lahjottua. Radasta saa kirjallisen palautteen ja sijoituksen - tämä on siis loppukilpailu, jota voimme kutsua kisaharjoitukseksi. Lisäksi kisan jälkeen on tarjolla herkullista (nojaa, päättäkää itse kun olette maistaneet) purtavaa - jauhopeukalo Lynn saa varmasti valvoa yömyöhään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä valmistaessaan seuraavalle päivälle leipomuksiaan (salaistakin salaisempien ohjeidensa mukaan)...
- Torstain tunti on tehokasta istuntaharjoitusta. Jokainen saa varmasti tästä tunnista jotakin irti, sillä perusratsastusta ei voi koskaan harjoitella liikaa!
- Käymme lauantaina rataharjoituksen jälkeen vähän maastoretkeilemässä ja tuulettamassa ajatuksia seuraavan päivän suoritusta varten... Pieni rentoutuminen ei tee pahaa varmasti kenellekään!
Omasta kurssihevosesta huolehditaan hyvin. Laitatte ja puratte hevoset itse tunnille ja tunnilta ja pidätte huolen, että jokainen hevonen on hengissä vielä neljän päivän jälkeen.
Tunnit ratsastetaan neljän hengen ryhmissä, eli ryhmiä on kaksi. Pyritään siihen, että suunnilleen puolet ja puolet ratsastaa helpon ceen ja helpon been, mutta jos näin ei käy, ei haittaa... helpottaisi vain ryhmäjakoa jakaa suunnilleen niin että ykkösryhmä ratsastaisi helppoa ceetä ja kakkosryhmä helppoa beetä loppukisoissa. Se, että ratsastaa helpon ceen radan, ei poissulje sitä, ettemmekö tunneilla kävisi vaativampia asioita.
Osallistuessasi kurssille, kerrothan seuraavat tiedot:
Toivehevosesi (mainitse vähintään kaksi siltä varalta että ensisijainen toiveesi ei toteudukaan)
Kokemuksesi (kuinka kauan olet ratsastanut, ratsastatko loppukisassa mieluummin helpon ceen vai helpon been radan)
Kyllä, ratavaihtoehdot ovat siis helppo cee ja helppo bee. Tarkemmat ohjelmat annetaan myöhemmässä vaiheessa.
HEVOSET JA RYHMÄT
Ryhmä 1.
Jokeri - Palmikko (C)
Liinak - Aksu (C)
Sini - Anttu (C)
ellady - Tiia (C)
Ryhmä 2.
Carkki - Blade (B)
Shinqua - Jambo (B)
Veronica - Eppu (B)
Henni - Sentti (C)
Näin siis, toivottavasti kaikki ovat tyytyväisiä kurssihevosiinsa! Pyrin jakamaan mahdollisimman hyvin toiveiden mukaan, pahoittelen jos kaikki eivät saaneet ihan sitä toivomaansa.
Maksuista: Toivoisin, että jokainen kirjoittaa vähintään yhden tarinan. Kuvia saa piirrellä, mutta toivon saavani jokaiselta vähintään yhden tarinan. Jokaiselta pitää tulla kokonaisuudessaan kolme tekelettä, saatte vapaavalintaisesti valita yhden päivän jolta ei tarvitse kirjoitella/piirrellä (ellei välttämättä halua ;D).
Maksut
Jokeri 1/3
Liinak 1/3
Sini 1/3
ellady 0/3
Carkki 1/3
Shinqua 0/3
Veronica 1/3
Henni 0/3
Hienoja maksuja tullut, kiitoksia niistä
Tokaa päivää pukkaa jahka pääsen omalle koneelle lopettelemaan sen tarinan 
TORSTAI
Tervetulotoivotukset
- Onko kaikki paikalla? huikkasin astuessani ylös oleskelutilaan.
- Ee-i, Carkki puuttuu… paitsi että sieltähän se tuleekin, Shinqua virnisti.
Oli aika aloittaa neljän päivän tehokas (tai vähemmän tehokas) kouluratsastuskurssi. Käsillä oli pienimuotoinen alkupalaveri, jonka aikana ilmoittaisin jokaiselle oman kurssiratsun sekä kertoisin muuta tärkeää tietoa kurssista. Syynäsin innokkaita kurssilaisiani, jotka änkeytyivät kaikki yhdelle sohvalle. Kaikki kahdeksan olivat paikalla, ja hyvä niin – olisi ikävä aloittaa ilman jotakuta.
- Ookkei, eli kun kerta ootte kaikki ehtineet tänne, niin aloitellaas sitten reipasta tahtia, että saadaan tän päivän tunnit ratsasteltua! aloitin reippaasti. – Jospa me aloitetaan niillä kurssihevosilla…
- Joo! hihkaisi Jokeri.
- … tai ei sittenkään, koska teitä on kiva pitää jännityksessä, jatkoin lauseeni loppuun ja virnistin ilkikurisesti.
- Hööh, tosi ilkeetä, marisi Henni.
- Totta. Mutta mun on pakko olla ilkeä tai te ette kunnioita mua, totesin hymyäni pidätellen.
- Njää, eikä oo, kyllähän me nyt Lynniä kunnioitetaan, Carkki lupasi totisena.
- Joo, tietty kunnioitetaan, myöntyi Liina. – Mutta voitasko me alottaa?
- Alotetaan ihmeessä. Eli, ekaks… tervetuloa kouluratsastuskurssille! Toivottavasti viihdytte kaikki. Tai ei, ette te tänne viihtymään tulleet, vaan tekemään töitä. Siis toivottavasti saatte kaikki raataa oikein olan takaa orjapiiskuriopettajanne valvovan silmän alla, aloitin.
Tytöt vilkuilivat toisiaan, toiset jopa hieman huolestuneina. Meinaako se kiusata meitä, näytti Shinqua viestittävän leikillään muille.
- No niin, siispä… Nää tulevat neljä päivää te saatte ratsastaa paremmin ku ootte elämässänne ratsastaneet, ettäs tiedätte. Meillä on käytettävissämme kolme tuntia ennen ratasuoritusta, ja ne ratsastetaan sitten tehokkaasti, että ootte kaikki huippukunnossa rataa ratsastaessanne. Ja juu, kyseessähän ei ole hengenvakava kisa, vaan pikemminkin harjoitus, muistutin. – Ekalla tunnilla me käydään ihan perusasioita, jotka on kuitenkin mielettömän tärkeitä ratsastaessa. Korjaamme vähän teidän istuntojanne ja panostamme hyvään perusratsastukseen. Annan teille tuntien jälkeen myös kouluratsastusohjelmat, joita harjoittelemme kaksi seuraavaa päivää. Ja sunnuntaina ne ohjelmat sitten suoritetaan maneesissa kokonaan. Onko jollakulla kysyttävää?
Tytöt pudistelivat päitään.
- Hyvä. Sitten lopulta ne hevoset!
Toteamukseni sai aikaan äkillisen piristymisen tyttörivissä. Kaikki kohottautuivat hieman ja odottivat malttamattomina, minkä hevosen saisivat.
- Eli, ykkösryhmään kuuluvat seuraavat ratsukot: Jokeri ja Palmikko…
- Jee, Palmikko! Kiva juttu, Jokeri hymyili.
- Hitsit… Onnee Jokeri, Carkki onnitteli selvästi hieman pettyneenä Palmikon mentyä sivu suun.
- … Liina ja Aksu, jatkoin, - Sini ja Anttu sekä viimeisinä muttei vähäisimpinä ellady ja pikku-lehmämme alias Tiia.
Tytöt supattelivat jotakin ja kakkosryhmään jääneet tytöt odottivat yhä jännittyneempinä.
- Kakkosryhmä siis… Carkki ja Blade…
- Jes, kiva päästä meneen Bladella! Carkki hihkaisi ja mulkaisin häntä niin murhaavasti kuin osasin. Tyttö vaikeni ja hymyili leveästi.
- Shinqua menee Jambolla.
- Ou jee, Jamppa-boy! kuului Shinquan ilahtunut hihkaisu.
- Veronica saa kaahotella Epulla ja Sentti on sitten Hennin ratsu tällä kertaa.
- Jee, sain Sentin! hihkaisi Henni.
Hymyilin itsekseni. Hyvä että hevoset olivat tytöille mieleen, tuumin. Toivottavasti kenellekään ei jäänyt mitään hampaankoloon tästä hevosjaosta. Vilkaisin kelloa, nousin ja taputin käsiäni yhteen.
- Okei, ykkösryhmän tunti alkaa puolen tunnin päästä. Kakkosryhmä ratsastaa sitten sen jälkeen. Nyt laittamaan hevosia kuntoon, hopi hopi!
1. Ryhmän eka tunti
- Noniin tyttöset, tulkaahan sieltä sitten reippaasti ja nouskaa vauhdilla selkään, hop hop, huikkasin maneesin ovelle saapuneille ratsukoille.
- Joo joo, me ollaan tulossa, vastasi Palmikkoa taluttava Jokeri.
Pian hevoset olivat kaarrossa ja ratsastajat nousivat selkään. Kiikaroin ratsukoita, jotka lähtivät yksitellen kävelemään pitkin ohjin.
- Sini, pidennä jalustinta reiällä, kehotin Antulla ratsastavaa tyttöä, joka teki työtä käskettyä.
- Ookoo, päästään sitten aloittelemaan kun hevoset on vähän kävelleet! Elikkä siis, ohjat käteen ja ruvetkaa ratsastamaan vapaasti voltteja ja pysähdyksiä, ohjeistin.
Katselin kuinka ratsastajat keräilivät ohjia ja ryhtyivät työskentelemään käynnissä. Olin hetken aikaa vaiti ja aloitin sitten armottoman kommenttitulituksen.
- Liina, taivuta Aksua siinä voltilla, muuten se kävelee ihan kyljet ja kaula suorina! Se ei nyt kuuntele yhtään sun sisäpohjetta. Noni, mitä mä sanoin, se puski ton voltin lopun tosi voimakkaasti sisälle. Uus voltti heti perään ja nyt ratsastat kunnolla. Älä anna sen laiskotella yhtään, Aksu on kuule tosi hieno ratsu ja tekee varmasti mitä pyydät jos vaan pyydät! Katso mihin oot menossa ja taivuta! Tosi hyvä käynti siinä. Hieno pysähdys!
- Kantapäät alas ja kanna kädet, ellady. Tiiakin oikoo kulmissa nyt, herätys ja alahan ratsastaa sitä hevosta. Siinä on aika kiva käynti, mutta yritä saada se vähän terävämmäksi vielä. Se ei saa laahata yhtään. Hei, muista pitää kulma kyynerpäässä! Noin on hyvä, jatka tolla tavalla. Ja sisäpohje käyttöön! Nyt Tiia taipuu ihan kivasti siinä ympyrällä, tee pyöreämpi tie, toi oli enempi soikio.
- Hohhoi, Anttuhan ihan nuokkuu, Sini! Nyt vähän tehoa moottoreihin, jos se jatkaa tolla tavalla niin sä et saa sitä mitenkään pysymään ravissa tai laukassa. Tosi nätti tie voltilla, Anttu taipukin ihan kivasti. Siirrä jalkaa vähän taaksepäin, noin. Nätti pysähdys, se seisahtu ihan tasajalkaa! Terävämpi käyntisiirtyminen, toi oli aika laiskan näkönen siirtyminen.
- Jokeri, selkä suoraksi ja katse menosuuntaan. Palmikon käynti on nyt aika tahditonta hosumista, pidätä sitä vähän ja ratsasta se tasasempaan tempoon. Hyvä ja tarkka kulma, teepä voltti siinä lyhyen sivun keskellä. Aseta ja taivuta... Nyt Palmikko kulkee nätisti ja tasasesti. Älä päästä sitä kiihdyttämään kun tuutte uralle. Hyyvä... tee vielä yks pysähdys niin että mä nään sen. Oho, valmistele pysähdys huolellisemmin ettei tule tuollaista töksähdystä! Hyvä käyntisiirtyminen.
- Okei kaikki, Liinan ja Aksun perässä kokorataleikkaa ja suunnanmuutos. Kun pääsette oikeaan kierrokseen, nostakaa ravi ja jatkakaa hetki kevyessä ravissa verrytellen! Sitten aloitetaan kunnon työskentely, huusin niin että kaikki kuulivat.
Pian kaikki ratsukot ravasivat oikeaan kierrokseen. Huomauttelin ratsukoille muutamasta pikkuasiasta, kuten käsien paikoillapitämisestä ja oikeasta temposta, mutta muuten kaikki näytti sujuvan oikein hyvin.
- Okei sitten, ottakaa käyntiin ja jalustimet ristiin kaulalle! ilmoitin tytöille.
Hevoset siirtyivät käyntiin ja ratsastajat kumartuivat nostamaan jalustimet kaulalle.
- Menkääpä joka iitu ja iikka keskiympyrälle niin, että kaikilla on tasaiset etäisyydet ja sitten harjoitusravia ympyrällä!
Ravailutin tyttöjä ympyrällä ja etsin korjattavaa jokaisen istunnasta. Sivaltelin korjauskäskyjä ja tytöt tottelivat parhaansa mukaan. Nyt kaikki hevoset olivat hereillä ja ravasivat reippaasti eteenpäin. Jokeri oli saanut Palmikon rauhoittumaan ja Sinin alla kulkeva Anttu oli viimeinkin havahtunut unelmoinnistaan. Vaihdatutin suuntaa ja katselin jokaisen työskentelyä tähänkin suuntaan.
- Okei, hyvin näyttää sujuvan! Jatkakaa elladyn ja Tiian perässä uraa pitkin edelleen harjoitusravissa. C-päädystä kolmikaarinen kiemuraura! A-kirjaimen kohdalla vasemman laukan nosto ja uraa seuraten eteenpäin. Pitkän sivun keskellä noin viidentoista metrin voltti laukassa, C-kirjaimessa takaisin raviin ja pitkän sivun keskellä siirrytte käyntiin. Pitäkää silmät auki, jottei tule törmäyksiä ja kukaan ei ratsasta sitten jonossa, huutelin tehtävää. - ellady voikin aloittaa.
ellady käänsi Tiian C-kirjaimelta kolmikaariselle kiemurauralle, joka sujui oikein mallikkaasti. Laukannosto sen sijaan ei ottanut onnistuakseen.
- Ohjat tuntumalle, muistutin elladya. - Sitten napakka sisäpohje ja laukkaa! Näpäytä raipalla, nyt Tiian olisi pitänyt laukata jo parikymmentä metriä. Noniin, ja laukka säilyy!
Liina oli saapunut laukannostopaikalle ja sinkauttikin Aksun oikein hallitusti laukkaan.
- Hyvä Liina! Tosi hyvä kontrolli siellä, suorista selkä ja kanna kädet! Nätti tasainen laukka, kehaisin.
Jokeri ratsasti viimeistä kaarta, mutta Palmikko oikoi pahasti.
- Jokeri, ulko-ohjasi roikkuu. Ota ulko-ohja tuntumalle ja käytä sisäpohjetta, jottei Palmikko oio noin pahasti. Korjaa laukka, Palmikko nosti väärän laukan koska sä et ollut ihan tilanteen tasalla. Nosta ravin kautta vasen laukka, pidä molemmat ohjat tuntumalla ja käytä sisäpohjetta. Nyt se on oikein, jatka laukkaa ja ratsasta se voltti tarkasti, ettei Palmikko oikase taas.
Anttu ravasi reippaasti ja kauniisti viimeisen kaaren ja nosti Sinin merkistä tahdikkaan laukan.
- Hyvä Sini, Anttu kuuntelee sua nyt hienosti, upeeta! Jatka... Kaikki seis! komensin yhtäkkiä Antun ratsastajan tipahdettua kyydistä ruunan kompuroinnin seurauksena.
Sini kömpi välittömästi pystyyn ja lähti tavoittelemaan Anttua, joka oli siirtynyt raviin ja ravasi nyt hämmästyneenä pitkin poikin kenttää. Hetken kuluttua ruuna seisahtui ja Sini tarttui sen ohjiin heti päästyään sen luokse. Harpoin ratsukon luo.
- Hui, ootko sä kunnossa? kysyin Siniltä.
- Joo, oon, ei siinä kuinkaan käynyt. Kunhan nyt vaan horjahdin, hän virnisti. - Askelta lähempänä sataa pudotusta!
Nauroin tytön positiiviselle asenteelle ja uskoin tämän olevan kunnossa. Autoin Sinin takaisin Antun selkään ja tunti saattoi jatkua.
- Tee uudestaan laukannosto ja jatka voltille laukassa. Muut kävelkää sen aikaa hetki uran sisäpuolella pitkin ohjin ja pysykää poissa Antun tieltä, ohjeistin.
Tällä kertaa Sinin ja Antun laukkaosuus sujui ilman kompurointeja ja hekin pääsivät kävelemään hetkeksi. Sillä välin kun ratsukot kävelivät, selostin seuraavaa tehtävää.
- Elikkäs, aloitin. - Seuraava tehtävä kuuluu näin: Tulette yksitellen käynnissä oikeassa kierroksessa ja siirrytte raviin aassa. Jatkatte harjoitusravia ja teette loivan kiemurauran pitkällä sivulla. C-kirjaimen kohdalla nostatte oikean laukan ja teette ison pääty-ympyrän. Kun palaatte uralle, siirrytte takaisin raviin ja ratsastatte kokorataleikkaa temponlisäyksen kanssa. Onko selvä?
Tytöt nyökkäilivät.
- Muut kävelevät vuoroaan odotellessa ja pitävät huolen, etteivät asetu tehtävänsuorittajan eteen. Jokeri, aloita sä.
Katselin kuinka Jokeri suoriutui tehtävästä oikein nätisti ja hallitusti ja kehuin tyttöä hienosta suorituksesta. Hymyilin itsekseni - kyllä tytöt ratsastaa osasivat, kun vain keskittyivät.
- Liina, tuu sä seuraavaksi.
Liina ja Aksu selvisivät hyvin laukannostoon saakka. Laukka kyllä nousi, mutta väärä sellainen - Liina kyllä korjasi asian kiitettävän nopeasti, mistä kehuin tyttöä. Temponlisäyksessä Aksu sortui laukalle, mutta tämänkin erheen Liina sai korjattua hyvin nopeasti.
- Hyvä, kiitin tyttöä. - Sini seuraavaksi!
Sinin ja Antun työskentely oli nyt tasaisen varmaa eikä suurempia virheitä tullut. Ainoa läheltä liippaa -tilanne oli, kun Anttu ei meinannut siirtyä laukasta raviin. Muuten tämä kierros oli ratsukolta oikein hyvä.
- Ja vielä ellady ja Tiia!
ellady kannusti suloisen lehmätamman raviin aassa ja jatkoi tehtävää oikeaoppisesti. Laukkaa Tiia ei taaskaan meinannut nostaa, mutta kun ellady sitä napakasti muistutti, nosti Tiia lopulta laukan suurempia mutisematta. Temponlisäys ei näyttänyt oikein pääsevän alkamaan, mutta viimein ellady sai Tiiasta irti liikettä.
- Hyvin tehty! kehuin kaikkia vielä lopuksi. - Ravailkaa hetki kevyttä ravia ja sitten voitte mennä maastoon kävelemään loppukäyntejä.
Kun avasin maneesin ovea ykkösryhmälle, jotta nämä pääsisivät ulos, näin kakkosryhmän tulla viipottavan jonossa kohti maneesia. Lähetin ykkösryhmän matkaan ja toivotin kakkosryhmän tervetulleeksi - ja niin pääsin seuraavien uhrieni kimppuun.
2. ryhmän eka tunti
Kakkosryhmäläiset nousivat ripeästi hevostensa selkään. Katselin hevosia - Blade, Jambo, Eppu ja Sentti. Tästä tunnista tulisi varmasti yhtä hauska kuin edellisestäkin, sillä myös nämä ratsastajat olivat kokeneita ja hevoset kukin erilaisia. Herkkä Blade, vauhdikas Jambo, suuriliikkeinen Eppu ja kiltti ja reipas Sentti. Ratsukot kävelivät pitkin ohjin samalla kun harkitsin vielä tunnin tehtäviä mielessäni. Lopulta rykäisin kevyesti ja kohotin ääneni kaikkien kuultavaksi.
- Okei! Tervetuloa vaan sitten ratsastelun pariin, hymähdin. - Tänään on siis luvassa kaikenlaista perustyöskentelyä, kuten jo mainitsin alkupalaverissa. Jospa me nyt sitten aloteltaisiin. Ohjat käteen ja verryttely alkakoon!
Pian ratsukot verryttelivät ympäri maneesia käynnissä. Annoin näillekin ohjeeksi tehdä pysähdyksiä ja paljon voltteja. Lisäksi takerruin jokaiseen pikkuseikkaan, joka ansaitsi tulla korjatuksi.
- Carkki, jousta kädellä enemmän ja anna Bladelle vähän ohjaa. Blade on herkkä tamma. Pidä kädet hiljaa ja häiritsemättä mutta jousta ja anna Bladelle tilaa. Älä kuitenkaan päästä ohjastuntumaa katoamaan. Bladen käynti on tosi nättiä ja tahdikasta ja se taipuu kivasti volteilla, hyvä. Suorista vähän omaa selkääsi äläkä painu kumaraan. Katse menosuuntaan!
- Henni, Sentillekin pitää antaa enemmän ohjaa. Se heittelee päätään koska tuntumasi on liian tiukka, eikä se myöskään ajattele riittävästi eteen. Pidä pohkeet kiinni ja pehmeä ohjastuntuma. Istut nyt vähän takakenossa, suoristaudu vähän eteenpäin. Oikein hyvä pysähdys, muista myödätä kun Sentti pysähtyy!
- Jarruja Jambolle, Shinqua! Se kaahottaa nyt menemään kuin viimeistä päivää. Istu alas niin kuin painaisit 500 kiloa ja pidätä sitä vähän. Teepä kuule pysähdys siihen c-kirjaimeen, Shinqua, ja peruuta kolme askelta. Ei, älä anna sen kävellä ohi, pidätä ja hellitä ja istu alas niin kauan että se pysähtyy. No niin, ja peruuta! Aina kun se kiihdyttelee, sen kun pysäytät sen.
- Veronica, Eppu kulkee aika kivasti. Yritä saada vähän lisää potkua takaosaan, että se polkisi kunnolla alleen. Tee voltti r-kirjaimelta. Muistapa kantaa kädet ja pitää ulko-ohja tuntumalla. Nyt kun Eppu yrittää tukeutua kuolaimelle, älä työnnä kuolaintukea pois vaan pidä käsi vakaana ja tarjoa sille kuolaintukea. Aja sitä vähän pohkeella eteen, ettei sen eteenpäinpyrkimys katoa, neuvoin vielä Veronicaa.
- Vaihtakaa suuntaa itsenäisesti, komentoni kajahti hallissa ja ratsastajat ohjasivat hevoset uuteen kierrstamalla.ka täyskaarrolla, kuka radan poikki ratsastamalla.
- Kevyttä ravia ja vapaasti voltteja, käyntisiirtymisiä ja pysähdyksiä, temponmuutoksia ja askelepituudenmuutoksia!
Ratsukot lähtivät tasaisin etäisyyksin raviin. Shinqua jatkoi käyntiä ohjille painavan Jambon kanssa odottaen, että ruuna rauhoittuisi.
- Kylläpä Jampalla on tänään energiaa, päivittelin ihmeissäni.
- Shinqua, kävele hetki uran sisäpuolella ja tee pari pysähdystä ja peruutusta, ennen kuin ravaat, jatkoin, ja huomasin että Shinqualla oli ollut sama suunnitelma.
Muutaman pysähdyksen jälkeen Jambo alkoi hieman rauhoittumaan ja kehotin Shinquan jatkaamaan ravissa, ennen kuin ruuna turhautuisi. Ratsukko siirtyi muiden kanssa uralle ravailemaan.
- Kuulkaas kaikki, yrittäkäähän saada vähän poweria niihin heppoihin. Jamppa on tällä hetkellä ainoa jolla näkyy olevan virtaa liiankin kanssa, muut vähän laahustaa menemään! Nyt me tehään silleesti, että jokainen tekee pitkällä sivulla temponlisäyksen. Lisäyksen pitää näkyä, ei vaan semmosta puolihuolimatonta "no juokseppa vähän lujempaa heppa" -huitelua. Tahti pitää olla tasainen, tempo lisääntyy. Shinqua, saat sen Jambon kanssa tehdä sitten päin vastoin, vähennä sen tempoa pitkällä sivulla. Sitten kun susta tuntuu, että se menee rauhassa, voit siirtyä sitten temponlisäyksiin. Nyt se pitää vaan saada keskittymään ja kuuntelemaan, kajautin ohjeet ilmoille.
Hennin ja Sentin temponlisäyksestä ei tullut mitään, kun ori oli hämillään eikä keskittynyt tehtävään. Blade ponkaisi laukalle ja Carkki näytti yllätetyltä. Epun temponlisäys näkyi lopahtavan kesken kaiken. Mihin katosi alkutunnin hyvä työskentely? pohdiskelin. Ja Jambo painoi ohjia vasten kuin viimeistä päivää. Pudistelin päätäni. Mikä tällä sakilla nyt oikein oli?
- Halloo, eihän tästä näytä tulevan yhtään mitään, huudahdin. - Keskittykää siihen mitä ootte tekemässä. Mä tahdon nähdä jokaiselta kaks onnistunutta pitkää sivua, sitä ennen me ei ruveta tekemään yhtään mitään.
Tytöt näyttivät siltä, että uhkaus oli tehnyt tehtävänsä. Katselin ja autoin parhaani mukaan, kunnes jokainen onnistui ratsastamaan kaksi hyvää pitkää sivua. Lopulta annoin ratsukoiden hengähtää hetken. Blade ei pomppinut laukalle, Eppu oli löytänyt tehoa liikkeisiinsä, Henni oli saanut Sentin keskittymään ja jopa Jambo ravasi nyt tasaista tahtia ilman turhia kiihdytyksiä.
- Käyntiin ja pitkät ohjat hetkeksi! huusin.
Tytöt tottelivat helpottuneina.
Annoin hevosten kävellä jonkin aikaa ja käskin ratsastajia nappaamaan sitten jalustimet kaulalle ja ottamaan ohjat käteen.
- Vaihetaanpas taas suuntaa, Hennin ja Sentin perässä rata pituussuuntaan leikkaa! Kun pääsette oikeaan kierrokseen, lähtekää harjotusraviin ja menkää keskiympyrälle, kuulutin.
Pian kaikki ehtivät ympyrälle. Kävelin ringin keskelle ja keskityin tyttöjen istuntaan.
- Shinqua, älä kellahda etunojalle - sä olet ratsastaja etkä mäkihyppääjä! Sun on helpompi hallita Jambon vauhtiakin jos oot suorassa. Carkki, rentouta jalkoja, jännität taas reisiä. Katse eteen! Istu suorana ja rentona, Bladella on kiva ravi. Veronica, suorista omia kylkiäs. Oot kallellaan sisälle, sun pitäis istua suoremmassa. Kantapää alas ja jalkaa taaksepäin. Henni, älä vispaa käsillä vaan pidä kädet ihan vakaina, ettet vahingossakaan nyppää Senttiä suusta.
Jaoin ohjeita kuin kenraali ikään ja tytöt tekivät parhaansa. Kun homma näytti sujuvan ratsastajien osalta, ryhdyin jälleen tarkkailemaan hevosten liikehdintää.
- Veronica, tee puolipidäte ja aja Eppua sitten vähän pohkeella tehokkaammaksi. Yritä kuvitella millainen hevonen on jos se on sun pohkeen edessä. Nyt Eppu jää vähän laahaamaan jälkijunaan, se pitää saada taas kulkemaan terävämmin. Sentti menee nyt aika kivasti, mut senkin pitäis ajatella enempi eteen, Henni! Eikä se saa oikasta noin. Se on tosi kiva ja kevyt ratsastaa, mutta se tarttee silti ohjausta ratsastajaltaan. Sentti ei oo automaatti, muistutin painokkaasti.
- Hyvä Shinqua, loistavaa! kehuin hikistä tyttöä. - Sä olet tehnyt paljon työtä Jambon kanssa, sehän menee nyt tosi nätisti! Se uhkaa yhä painua vähän etupainoseks, mutta se on selvästi rauhottunut alkutunnista. Nojaa omaa painoas taaksepäin ja tee pieniä pidätteitä, jos se meinaa taas kiihdytellä. Carkki, Blade tikuttaa nyt menemään tommosta lyhyttä poniravia, yritäpä saada sitä vähän rentoutumaan ja polkemaan takaosalla vähän enemmän. Älä anna sen vilkuilla ulos ympyrältä, katse menosuuntaan.
- Ja nostetaan tasaisin etäisyyksin oikea laukka!
Lähes yhtäaikaisesti neljä hevosta ponkaisi laukkaan ratsastajiensa merkeistä.
- Carkki, väärä laukka, ota ravia ja korjaa. Se nosti vasemman laukan, koska se katto ulos. No niin, nyt on oikea laukka. Älä katso Bladen niskaa vaan katso eteenpäin. Kädet hiljaa ja joustaa! Käytä ulkopohjetta, kun Blade painaa ulospäin.
- Jambolla on siinä vähän turhan reipas laukka, se ottaa kohta Sentin kiinni, hidasta vauhtia, Shinqua! Vau, aika pientä pidätettä se kuunteli, vai mitä? Nojaa taaksepäin ja kanna kädet! Hyvä.
- Sentti reippaampaa laukkaa, kavenna etäisyyttäsi Eppuun tai muut ei mahdu laukkaamaan sun takana, Henni. Sentti pääsee kyllä paljon kovempaa, toi on nyt tommosta sunnuntailaukkailemista... Pidä jalka kiinni ja kädet hiljaa.
- Vau, Eppu menee tosi nätisti, hyvä Veronica! Yritähän pitää itsesi kyydissä, virnistin, kun Epun ratsastaja horjahti hieman. - Nyt Eppu polkee hyvin ja se on kuolaintuntumalla koko ajan. Se on löytänyt eteenpäinpyrkimyksen ja muoto alkaa pyöristyä kivasti.
- Hyvä tytöt! Siirrytään harjotusraviin ja vaihdetaan suuntaa Epun perässä ympyräleikkaalla.
Suunta vaihtui ja kehotin ottamaan vielä vasemman laukan. Kun laukat oli laukkailtu, vilkaisin kelloa ja huomasin että oli aika lopetella - kello oli jo kymmentä yli.
- Ravailkaa hetki loppuraveja, me ollaan jo yliajalla! Siinä alun säätämisessä ja säheltämisessä meni sen verta paljon aikaa, että me ei nyt ehitä muuta. Kun ootte ravailleet vähän aikaa, lähtekää maastoon loppukäynneille. Varttia vaille jokainen hevonen on karsinassaan hoidettuna ja te ootte ylhäällä hakemassa rataohjelmapapereita, vouhotin.
- Kyllä, kenraali, irvaili Carkki, joka käveli Bladen kanssa kohti maneesin ovea, jossa Shinqua jo odotti Jambon kanssa että ehdin avaamaan oven.
Avasin oven ratsukkonelikolle ja katselin näiden perään, kun he talsivat yhdessä pihan poikki. Tässä oli reilu puoli tuntia aikaa, ehtisin yhyttää ykkösryhmän tytöt ja komentaa heidätkin varttia vailleksi ylös. Myös Sentin karsina tuli puhdistaa. Itsekseni hyräillen suljin maneesin oven ja lähdin talliin.
Olipahan melkoinen kurssinaloituspäivä!
Oleskelutilassa jälleen
Kello lähestyi määräämääni aikaa, mutta paikalla oli vain kuusi kahdeksasta tytöstä.
- Missähän ne kaksi eksynyttä lammasta viipyvät? murahdin itsekseni.
- Kyl ne varmaan kohta tulee, Liina rauhoitteli.
Samassa portaista kuului äänekästä kolinaa ja puheensorinaa, kun Sini ja Veronica ilmestyivät noloina paikalle.
- Sori että me ollaan myöhässä, Sini hihkaisi.
- Joo, mulla meni vähän aikaa Epun kanssa kun sen satulavyö ei meinannu aueta, sopersi Veronica.
- Tulkaa nyt istumaan sieltä älkääkä selitelkö, huudahti Jokeri ja teki tilaa sohvalla.
- Uh, älkää nyt änkekö, puhisi porukan alimmaiseksi jäänyt Henni.
Katselin tyttöjen toimia virnistellen - itselläni oli tietysti tilaa mielin määrin, kun olin käskenyt tytöt yhdelle sohvalle ja pidätin yhden itselläni ja papereillani.
- Noni, istuuko kaikki nyt tukevasti takamuksillaan? ehdin aloittamaan, kun huoneeseen pyyhälsi pienimuotoinen hoitajaporukka - Josefiina, Kat, Wear ja Pipsa.
- Öh, häiritäänkö me jotenkin? kysäisi Pipsa.
- Ette, tokaisin ja nelikko jäi mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta. - No niin, siis... istuitte tukevasti tai ette istuneet, niin jakelenpa nyt niitä ratapapereita. Elikkä, ykkösryhmälle valitsin ohjelman helppo c:1 2000. Tulkaas hakemaan paperinne (http://www.ratsastus.fi/uploads/Helppo_C1_2000%20sh.pdf).
Nostin vierestäni sohvalta pinkan papereita ja heilautin niitä. Ykkösryhmä nousi ja huomasin Henninkin nousevan hieman epävarmana.
- Henni, meinasit että menisit helpon ceen ja voit ihan hyvin mennä sen. Voisit kuitenkin Sentillä mennä ihan hyvin helpon beenkin, jos haluat. Valitse itse, totesin tytölle.
Henni mietti hetken ja tuli sitten ottamaan helppo c -ohjelman.
- Ehkä mä kokeilen nyt ceetä, kun alun perinki niin aateltiin, hän sanoi.
- Ihan miten vaan. Kakkosryhmä, teijän ohjelma on helppo b:1 2009. Paperit on tässä (http://www.ratsastus.fi/uploads/Helppo_B1_2009_1.pdf), ilmoitin ja heilautin jälleen yhtä paperipinkkaa.
Tytöt ottivat omansa ja palasivat ahtaalle sohvalle istuen kuka kenenkin sylissä.
- Saatte vielä yhden paperin kukin, eli radan kirjaimet. Kumpikin ohjelma ratsastetaan lyhyellä b-radalla, eli 20 kertaa 40 metriä. Ottakaapa tästä pinkasta itsellenne kirjaimet (http://www.ratsastus.fi/uploads/RataB_pohja_20_40.pdf).
- Miks ihmeessä sä juoksutat meitä, nurisi Carkki.
Naurahdin ja vastasin yksioikoisesti:
- Koska teitä on kiva juoksuttaa. Kun ootte ottanut paprunne, voitte mennä. Huomenna alotetaan tunnit heti vakiotuntien jälkeen, kakkosryhmä saa mennä huomenna ekana. Tulkaa ajoissa paikalle, vannotin vielä.
Hetken päästä kaikki olivat lähteneet omille teilleen tai jääneet ylös. Itse nappasin loput paperit mukaani ja lähdin alas Senttiä katsomaan.
Tuntitarinoita tulee sitä mukaa kun saan niitä valmiiksi.
Kurssin sisältö ja tarjonta on seuraavanlainen:
- Kurssilla ratsastetaan tunti päivässä kurssihevosella neljän hengen pienryhmissä
- Kurssilaisille annetaan ensimmäisenä päivänä kouluratsastusohjelma, joka tulee opetella ulkoa ennen sunnuntaita. Rataa käydään läpi kohta kerrallaan perjantaina ja kokonaisena ratana rataharjoituksissa lauantaina.
- Sunnuntaina kurssilaiset esittävät ohjelmansa vaativan tuomariston - elikkä Lynnin - sekä kenties jopa yleisön edessä, jos sellaista saadaan paikalle lahjottua. Radasta saa kirjallisen palautteen ja sijoituksen - tämä on siis loppukilpailu, jota voimme kutsua kisaharjoitukseksi. Lisäksi kisan jälkeen on tarjolla herkullista (nojaa, päättäkää itse kun olette maistaneet) purtavaa - jauhopeukalo Lynn saa varmasti valvoa yömyöhään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä valmistaessaan seuraavalle päivälle leipomuksiaan (salaistakin salaisempien ohjeidensa mukaan)...
- Torstain tunti on tehokasta istuntaharjoitusta. Jokainen saa varmasti tästä tunnista jotakin irti, sillä perusratsastusta ei voi koskaan harjoitella liikaa!
- Käymme lauantaina rataharjoituksen jälkeen vähän maastoretkeilemässä ja tuulettamassa ajatuksia seuraavan päivän suoritusta varten... Pieni rentoutuminen ei tee pahaa varmasti kenellekään!
Omasta kurssihevosesta huolehditaan hyvin. Laitatte ja puratte hevoset itse tunnille ja tunnilta ja pidätte huolen, että jokainen hevonen on hengissä vielä neljän päivän jälkeen.
Tunnit ratsastetaan neljän hengen ryhmissä, eli ryhmiä on kaksi. Pyritään siihen, että suunnilleen puolet ja puolet ratsastaa helpon ceen ja helpon been, mutta jos näin ei käy, ei haittaa... helpottaisi vain ryhmäjakoa jakaa suunnilleen niin että ykkösryhmä ratsastaisi helppoa ceetä ja kakkosryhmä helppoa beetä loppukisoissa. Se, että ratsastaa helpon ceen radan, ei poissulje sitä, ettemmekö tunneilla kävisi vaativampia asioita.
Osallistuessasi kurssille, kerrothan seuraavat tiedot:
Toivehevosesi (mainitse vähintään kaksi siltä varalta että ensisijainen toiveesi ei toteudukaan)
Kokemuksesi (kuinka kauan olet ratsastanut, ratsastatko loppukisassa mieluummin helpon ceen vai helpon been radan)
Kyllä, ratavaihtoehdot ovat siis helppo cee ja helppo bee. Tarkemmat ohjelmat annetaan myöhemmässä vaiheessa.
HEVOSET JA RYHMÄT
Ryhmä 1.
Jokeri - Palmikko (C)
Liinak - Aksu (C)
Sini - Anttu (C)
ellady - Tiia (C)
Ryhmä 2.
Carkki - Blade (B)
Shinqua - Jambo (B)
Veronica - Eppu (B)
Henni - Sentti (C)
Näin siis, toivottavasti kaikki ovat tyytyväisiä kurssihevosiinsa! Pyrin jakamaan mahdollisimman hyvin toiveiden mukaan, pahoittelen jos kaikki eivät saaneet ihan sitä toivomaansa.
Maksuista: Toivoisin, että jokainen kirjoittaa vähintään yhden tarinan. Kuvia saa piirrellä, mutta toivon saavani jokaiselta vähintään yhden tarinan. Jokaiselta pitää tulla kokonaisuudessaan kolme tekelettä, saatte vapaavalintaisesti valita yhden päivän jolta ei tarvitse kirjoitella/piirrellä (ellei välttämättä halua ;D).
Maksut
Jokeri 1/3
Liinak 1/3
Sini 1/3
ellady 0/3
Carkki 1/3
Shinqua 0/3
Veronica 1/3
Henni 0/3
Hienoja maksuja tullut, kiitoksia niistä
Tokaa päivää pukkaa jahka pääsen omalle koneelle lopettelemaan sen tarinan 
TORSTAI
Tervetulotoivotukset
- Onko kaikki paikalla? huikkasin astuessani ylös oleskelutilaan.
- Ee-i, Carkki puuttuu… paitsi että sieltähän se tuleekin, Shinqua virnisti.
Oli aika aloittaa neljän päivän tehokas (tai vähemmän tehokas) kouluratsastuskurssi. Käsillä oli pienimuotoinen alkupalaveri, jonka aikana ilmoittaisin jokaiselle oman kurssiratsun sekä kertoisin muuta tärkeää tietoa kurssista. Syynäsin innokkaita kurssilaisiani, jotka änkeytyivät kaikki yhdelle sohvalle. Kaikki kahdeksan olivat paikalla, ja hyvä niin – olisi ikävä aloittaa ilman jotakuta.
- Ookkei, eli kun kerta ootte kaikki ehtineet tänne, niin aloitellaas sitten reipasta tahtia, että saadaan tän päivän tunnit ratsasteltua! aloitin reippaasti. – Jospa me aloitetaan niillä kurssihevosilla…
- Joo! hihkaisi Jokeri.
- … tai ei sittenkään, koska teitä on kiva pitää jännityksessä, jatkoin lauseeni loppuun ja virnistin ilkikurisesti.
- Hööh, tosi ilkeetä, marisi Henni.
- Totta. Mutta mun on pakko olla ilkeä tai te ette kunnioita mua, totesin hymyäni pidätellen.
- Njää, eikä oo, kyllähän me nyt Lynniä kunnioitetaan, Carkki lupasi totisena.
- Joo, tietty kunnioitetaan, myöntyi Liina. – Mutta voitasko me alottaa?
- Alotetaan ihmeessä. Eli, ekaks… tervetuloa kouluratsastuskurssille! Toivottavasti viihdytte kaikki. Tai ei, ette te tänne viihtymään tulleet, vaan tekemään töitä. Siis toivottavasti saatte kaikki raataa oikein olan takaa orjapiiskuriopettajanne valvovan silmän alla, aloitin.
Tytöt vilkuilivat toisiaan, toiset jopa hieman huolestuneina. Meinaako se kiusata meitä, näytti Shinqua viestittävän leikillään muille.
- No niin, siispä… Nää tulevat neljä päivää te saatte ratsastaa paremmin ku ootte elämässänne ratsastaneet, ettäs tiedätte. Meillä on käytettävissämme kolme tuntia ennen ratasuoritusta, ja ne ratsastetaan sitten tehokkaasti, että ootte kaikki huippukunnossa rataa ratsastaessanne. Ja juu, kyseessähän ei ole hengenvakava kisa, vaan pikemminkin harjoitus, muistutin. – Ekalla tunnilla me käydään ihan perusasioita, jotka on kuitenkin mielettömän tärkeitä ratsastaessa. Korjaamme vähän teidän istuntojanne ja panostamme hyvään perusratsastukseen. Annan teille tuntien jälkeen myös kouluratsastusohjelmat, joita harjoittelemme kaksi seuraavaa päivää. Ja sunnuntaina ne ohjelmat sitten suoritetaan maneesissa kokonaan. Onko jollakulla kysyttävää?
Tytöt pudistelivat päitään.
- Hyvä. Sitten lopulta ne hevoset!
Toteamukseni sai aikaan äkillisen piristymisen tyttörivissä. Kaikki kohottautuivat hieman ja odottivat malttamattomina, minkä hevosen saisivat.
- Eli, ykkösryhmään kuuluvat seuraavat ratsukot: Jokeri ja Palmikko…
- Jee, Palmikko! Kiva juttu, Jokeri hymyili.
- Hitsit… Onnee Jokeri, Carkki onnitteli selvästi hieman pettyneenä Palmikon mentyä sivu suun.
- … Liina ja Aksu, jatkoin, - Sini ja Anttu sekä viimeisinä muttei vähäisimpinä ellady ja pikku-lehmämme alias Tiia.
Tytöt supattelivat jotakin ja kakkosryhmään jääneet tytöt odottivat yhä jännittyneempinä.
- Kakkosryhmä siis… Carkki ja Blade…
- Jes, kiva päästä meneen Bladella! Carkki hihkaisi ja mulkaisin häntä niin murhaavasti kuin osasin. Tyttö vaikeni ja hymyili leveästi.
- Shinqua menee Jambolla.
- Ou jee, Jamppa-boy! kuului Shinquan ilahtunut hihkaisu.
- Veronica saa kaahotella Epulla ja Sentti on sitten Hennin ratsu tällä kertaa.
- Jee, sain Sentin! hihkaisi Henni.
Hymyilin itsekseni. Hyvä että hevoset olivat tytöille mieleen, tuumin. Toivottavasti kenellekään ei jäänyt mitään hampaankoloon tästä hevosjaosta. Vilkaisin kelloa, nousin ja taputin käsiäni yhteen.
- Okei, ykkösryhmän tunti alkaa puolen tunnin päästä. Kakkosryhmä ratsastaa sitten sen jälkeen. Nyt laittamaan hevosia kuntoon, hopi hopi!
1. Ryhmän eka tunti
- Noniin tyttöset, tulkaahan sieltä sitten reippaasti ja nouskaa vauhdilla selkään, hop hop, huikkasin maneesin ovelle saapuneille ratsukoille.
- Joo joo, me ollaan tulossa, vastasi Palmikkoa taluttava Jokeri.
Pian hevoset olivat kaarrossa ja ratsastajat nousivat selkään. Kiikaroin ratsukoita, jotka lähtivät yksitellen kävelemään pitkin ohjin.
- Sini, pidennä jalustinta reiällä, kehotin Antulla ratsastavaa tyttöä, joka teki työtä käskettyä.
- Ookoo, päästään sitten aloittelemaan kun hevoset on vähän kävelleet! Elikkä siis, ohjat käteen ja ruvetkaa ratsastamaan vapaasti voltteja ja pysähdyksiä, ohjeistin.
Katselin kuinka ratsastajat keräilivät ohjia ja ryhtyivät työskentelemään käynnissä. Olin hetken aikaa vaiti ja aloitin sitten armottoman kommenttitulituksen.
- Liina, taivuta Aksua siinä voltilla, muuten se kävelee ihan kyljet ja kaula suorina! Se ei nyt kuuntele yhtään sun sisäpohjetta. Noni, mitä mä sanoin, se puski ton voltin lopun tosi voimakkaasti sisälle. Uus voltti heti perään ja nyt ratsastat kunnolla. Älä anna sen laiskotella yhtään, Aksu on kuule tosi hieno ratsu ja tekee varmasti mitä pyydät jos vaan pyydät! Katso mihin oot menossa ja taivuta! Tosi hyvä käynti siinä. Hieno pysähdys!
- Kantapäät alas ja kanna kädet, ellady. Tiiakin oikoo kulmissa nyt, herätys ja alahan ratsastaa sitä hevosta. Siinä on aika kiva käynti, mutta yritä saada se vähän terävämmäksi vielä. Se ei saa laahata yhtään. Hei, muista pitää kulma kyynerpäässä! Noin on hyvä, jatka tolla tavalla. Ja sisäpohje käyttöön! Nyt Tiia taipuu ihan kivasti siinä ympyrällä, tee pyöreämpi tie, toi oli enempi soikio.
- Hohhoi, Anttuhan ihan nuokkuu, Sini! Nyt vähän tehoa moottoreihin, jos se jatkaa tolla tavalla niin sä et saa sitä mitenkään pysymään ravissa tai laukassa. Tosi nätti tie voltilla, Anttu taipukin ihan kivasti. Siirrä jalkaa vähän taaksepäin, noin. Nätti pysähdys, se seisahtu ihan tasajalkaa! Terävämpi käyntisiirtyminen, toi oli aika laiskan näkönen siirtyminen.
- Jokeri, selkä suoraksi ja katse menosuuntaan. Palmikon käynti on nyt aika tahditonta hosumista, pidätä sitä vähän ja ratsasta se tasasempaan tempoon. Hyvä ja tarkka kulma, teepä voltti siinä lyhyen sivun keskellä. Aseta ja taivuta... Nyt Palmikko kulkee nätisti ja tasasesti. Älä päästä sitä kiihdyttämään kun tuutte uralle. Hyyvä... tee vielä yks pysähdys niin että mä nään sen. Oho, valmistele pysähdys huolellisemmin ettei tule tuollaista töksähdystä! Hyvä käyntisiirtyminen.
- Okei kaikki, Liinan ja Aksun perässä kokorataleikkaa ja suunnanmuutos. Kun pääsette oikeaan kierrokseen, nostakaa ravi ja jatkakaa hetki kevyessä ravissa verrytellen! Sitten aloitetaan kunnon työskentely, huusin niin että kaikki kuulivat.
Pian kaikki ratsukot ravasivat oikeaan kierrokseen. Huomauttelin ratsukoille muutamasta pikkuasiasta, kuten käsien paikoillapitämisestä ja oikeasta temposta, mutta muuten kaikki näytti sujuvan oikein hyvin.
- Okei sitten, ottakaa käyntiin ja jalustimet ristiin kaulalle! ilmoitin tytöille.
Hevoset siirtyivät käyntiin ja ratsastajat kumartuivat nostamaan jalustimet kaulalle.
- Menkääpä joka iitu ja iikka keskiympyrälle niin, että kaikilla on tasaiset etäisyydet ja sitten harjoitusravia ympyrällä!
Ravailutin tyttöjä ympyrällä ja etsin korjattavaa jokaisen istunnasta. Sivaltelin korjauskäskyjä ja tytöt tottelivat parhaansa mukaan. Nyt kaikki hevoset olivat hereillä ja ravasivat reippaasti eteenpäin. Jokeri oli saanut Palmikon rauhoittumaan ja Sinin alla kulkeva Anttu oli viimeinkin havahtunut unelmoinnistaan. Vaihdatutin suuntaa ja katselin jokaisen työskentelyä tähänkin suuntaan.
- Okei, hyvin näyttää sujuvan! Jatkakaa elladyn ja Tiian perässä uraa pitkin edelleen harjoitusravissa. C-päädystä kolmikaarinen kiemuraura! A-kirjaimen kohdalla vasemman laukan nosto ja uraa seuraten eteenpäin. Pitkän sivun keskellä noin viidentoista metrin voltti laukassa, C-kirjaimessa takaisin raviin ja pitkän sivun keskellä siirrytte käyntiin. Pitäkää silmät auki, jottei tule törmäyksiä ja kukaan ei ratsasta sitten jonossa, huutelin tehtävää. - ellady voikin aloittaa.
ellady käänsi Tiian C-kirjaimelta kolmikaariselle kiemurauralle, joka sujui oikein mallikkaasti. Laukannosto sen sijaan ei ottanut onnistuakseen.
- Ohjat tuntumalle, muistutin elladya. - Sitten napakka sisäpohje ja laukkaa! Näpäytä raipalla, nyt Tiian olisi pitänyt laukata jo parikymmentä metriä. Noniin, ja laukka säilyy!
Liina oli saapunut laukannostopaikalle ja sinkauttikin Aksun oikein hallitusti laukkaan.
- Hyvä Liina! Tosi hyvä kontrolli siellä, suorista selkä ja kanna kädet! Nätti tasainen laukka, kehaisin.
Jokeri ratsasti viimeistä kaarta, mutta Palmikko oikoi pahasti.
- Jokeri, ulko-ohjasi roikkuu. Ota ulko-ohja tuntumalle ja käytä sisäpohjetta, jottei Palmikko oio noin pahasti. Korjaa laukka, Palmikko nosti väärän laukan koska sä et ollut ihan tilanteen tasalla. Nosta ravin kautta vasen laukka, pidä molemmat ohjat tuntumalla ja käytä sisäpohjetta. Nyt se on oikein, jatka laukkaa ja ratsasta se voltti tarkasti, ettei Palmikko oikase taas.
Anttu ravasi reippaasti ja kauniisti viimeisen kaaren ja nosti Sinin merkistä tahdikkaan laukan.
- Hyvä Sini, Anttu kuuntelee sua nyt hienosti, upeeta! Jatka... Kaikki seis! komensin yhtäkkiä Antun ratsastajan tipahdettua kyydistä ruunan kompuroinnin seurauksena.
Sini kömpi välittömästi pystyyn ja lähti tavoittelemaan Anttua, joka oli siirtynyt raviin ja ravasi nyt hämmästyneenä pitkin poikin kenttää. Hetken kuluttua ruuna seisahtui ja Sini tarttui sen ohjiin heti päästyään sen luokse. Harpoin ratsukon luo.
- Hui, ootko sä kunnossa? kysyin Siniltä.
- Joo, oon, ei siinä kuinkaan käynyt. Kunhan nyt vaan horjahdin, hän virnisti. - Askelta lähempänä sataa pudotusta!
Nauroin tytön positiiviselle asenteelle ja uskoin tämän olevan kunnossa. Autoin Sinin takaisin Antun selkään ja tunti saattoi jatkua.
- Tee uudestaan laukannosto ja jatka voltille laukassa. Muut kävelkää sen aikaa hetki uran sisäpuolella pitkin ohjin ja pysykää poissa Antun tieltä, ohjeistin.
Tällä kertaa Sinin ja Antun laukkaosuus sujui ilman kompurointeja ja hekin pääsivät kävelemään hetkeksi. Sillä välin kun ratsukot kävelivät, selostin seuraavaa tehtävää.
- Elikkäs, aloitin. - Seuraava tehtävä kuuluu näin: Tulette yksitellen käynnissä oikeassa kierroksessa ja siirrytte raviin aassa. Jatkatte harjoitusravia ja teette loivan kiemurauran pitkällä sivulla. C-kirjaimen kohdalla nostatte oikean laukan ja teette ison pääty-ympyrän. Kun palaatte uralle, siirrytte takaisin raviin ja ratsastatte kokorataleikkaa temponlisäyksen kanssa. Onko selvä?
Tytöt nyökkäilivät.
- Muut kävelevät vuoroaan odotellessa ja pitävät huolen, etteivät asetu tehtävänsuorittajan eteen. Jokeri, aloita sä.
Katselin kuinka Jokeri suoriutui tehtävästä oikein nätisti ja hallitusti ja kehuin tyttöä hienosta suorituksesta. Hymyilin itsekseni - kyllä tytöt ratsastaa osasivat, kun vain keskittyivät.
- Liina, tuu sä seuraavaksi.
Liina ja Aksu selvisivät hyvin laukannostoon saakka. Laukka kyllä nousi, mutta väärä sellainen - Liina kyllä korjasi asian kiitettävän nopeasti, mistä kehuin tyttöä. Temponlisäyksessä Aksu sortui laukalle, mutta tämänkin erheen Liina sai korjattua hyvin nopeasti.
- Hyvä, kiitin tyttöä. - Sini seuraavaksi!
Sinin ja Antun työskentely oli nyt tasaisen varmaa eikä suurempia virheitä tullut. Ainoa läheltä liippaa -tilanne oli, kun Anttu ei meinannut siirtyä laukasta raviin. Muuten tämä kierros oli ratsukolta oikein hyvä.
- Ja vielä ellady ja Tiia!
ellady kannusti suloisen lehmätamman raviin aassa ja jatkoi tehtävää oikeaoppisesti. Laukkaa Tiia ei taaskaan meinannut nostaa, mutta kun ellady sitä napakasti muistutti, nosti Tiia lopulta laukan suurempia mutisematta. Temponlisäys ei näyttänyt oikein pääsevän alkamaan, mutta viimein ellady sai Tiiasta irti liikettä.
- Hyvin tehty! kehuin kaikkia vielä lopuksi. - Ravailkaa hetki kevyttä ravia ja sitten voitte mennä maastoon kävelemään loppukäyntejä.
Kun avasin maneesin ovea ykkösryhmälle, jotta nämä pääsisivät ulos, näin kakkosryhmän tulla viipottavan jonossa kohti maneesia. Lähetin ykkösryhmän matkaan ja toivotin kakkosryhmän tervetulleeksi - ja niin pääsin seuraavien uhrieni kimppuun.
2. ryhmän eka tunti
Kakkosryhmäläiset nousivat ripeästi hevostensa selkään. Katselin hevosia - Blade, Jambo, Eppu ja Sentti. Tästä tunnista tulisi varmasti yhtä hauska kuin edellisestäkin, sillä myös nämä ratsastajat olivat kokeneita ja hevoset kukin erilaisia. Herkkä Blade, vauhdikas Jambo, suuriliikkeinen Eppu ja kiltti ja reipas Sentti. Ratsukot kävelivät pitkin ohjin samalla kun harkitsin vielä tunnin tehtäviä mielessäni. Lopulta rykäisin kevyesti ja kohotin ääneni kaikkien kuultavaksi.
- Okei! Tervetuloa vaan sitten ratsastelun pariin, hymähdin. - Tänään on siis luvassa kaikenlaista perustyöskentelyä, kuten jo mainitsin alkupalaverissa. Jospa me nyt sitten aloteltaisiin. Ohjat käteen ja verryttely alkakoon!
Pian ratsukot verryttelivät ympäri maneesia käynnissä. Annoin näillekin ohjeeksi tehdä pysähdyksiä ja paljon voltteja. Lisäksi takerruin jokaiseen pikkuseikkaan, joka ansaitsi tulla korjatuksi.
- Carkki, jousta kädellä enemmän ja anna Bladelle vähän ohjaa. Blade on herkkä tamma. Pidä kädet hiljaa ja häiritsemättä mutta jousta ja anna Bladelle tilaa. Älä kuitenkaan päästä ohjastuntumaa katoamaan. Bladen käynti on tosi nättiä ja tahdikasta ja se taipuu kivasti volteilla, hyvä. Suorista vähän omaa selkääsi äläkä painu kumaraan. Katse menosuuntaan!
- Henni, Sentillekin pitää antaa enemmän ohjaa. Se heittelee päätään koska tuntumasi on liian tiukka, eikä se myöskään ajattele riittävästi eteen. Pidä pohkeet kiinni ja pehmeä ohjastuntuma. Istut nyt vähän takakenossa, suoristaudu vähän eteenpäin. Oikein hyvä pysähdys, muista myödätä kun Sentti pysähtyy!
- Jarruja Jambolle, Shinqua! Se kaahottaa nyt menemään kuin viimeistä päivää. Istu alas niin kuin painaisit 500 kiloa ja pidätä sitä vähän. Teepä kuule pysähdys siihen c-kirjaimeen, Shinqua, ja peruuta kolme askelta. Ei, älä anna sen kävellä ohi, pidätä ja hellitä ja istu alas niin kauan että se pysähtyy. No niin, ja peruuta! Aina kun se kiihdyttelee, sen kun pysäytät sen.
- Veronica, Eppu kulkee aika kivasti. Yritä saada vähän lisää potkua takaosaan, että se polkisi kunnolla alleen. Tee voltti r-kirjaimelta. Muistapa kantaa kädet ja pitää ulko-ohja tuntumalla. Nyt kun Eppu yrittää tukeutua kuolaimelle, älä työnnä kuolaintukea pois vaan pidä käsi vakaana ja tarjoa sille kuolaintukea. Aja sitä vähän pohkeella eteen, ettei sen eteenpäinpyrkimys katoa, neuvoin vielä Veronicaa.
- Vaihtakaa suuntaa itsenäisesti, komentoni kajahti hallissa ja ratsastajat ohjasivat hevoset uuteen kierrstamalla.ka täyskaarrolla, kuka radan poikki ratsastamalla.
- Kevyttä ravia ja vapaasti voltteja, käyntisiirtymisiä ja pysähdyksiä, temponmuutoksia ja askelepituudenmuutoksia!
Ratsukot lähtivät tasaisin etäisyyksin raviin. Shinqua jatkoi käyntiä ohjille painavan Jambon kanssa odottaen, että ruuna rauhoittuisi.
- Kylläpä Jampalla on tänään energiaa, päivittelin ihmeissäni.
- Shinqua, kävele hetki uran sisäpuolella ja tee pari pysähdystä ja peruutusta, ennen kuin ravaat, jatkoin, ja huomasin että Shinqualla oli ollut sama suunnitelma.
Muutaman pysähdyksen jälkeen Jambo alkoi hieman rauhoittumaan ja kehotin Shinquan jatkaamaan ravissa, ennen kuin ruuna turhautuisi. Ratsukko siirtyi muiden kanssa uralle ravailemaan.
- Kuulkaas kaikki, yrittäkäähän saada vähän poweria niihin heppoihin. Jamppa on tällä hetkellä ainoa jolla näkyy olevan virtaa liiankin kanssa, muut vähän laahustaa menemään! Nyt me tehään silleesti, että jokainen tekee pitkällä sivulla temponlisäyksen. Lisäyksen pitää näkyä, ei vaan semmosta puolihuolimatonta "no juokseppa vähän lujempaa heppa" -huitelua. Tahti pitää olla tasainen, tempo lisääntyy. Shinqua, saat sen Jambon kanssa tehdä sitten päin vastoin, vähennä sen tempoa pitkällä sivulla. Sitten kun susta tuntuu, että se menee rauhassa, voit siirtyä sitten temponlisäyksiin. Nyt se pitää vaan saada keskittymään ja kuuntelemaan, kajautin ohjeet ilmoille.
Hennin ja Sentin temponlisäyksestä ei tullut mitään, kun ori oli hämillään eikä keskittynyt tehtävään. Blade ponkaisi laukalle ja Carkki näytti yllätetyltä. Epun temponlisäys näkyi lopahtavan kesken kaiken. Mihin katosi alkutunnin hyvä työskentely? pohdiskelin. Ja Jambo painoi ohjia vasten kuin viimeistä päivää. Pudistelin päätäni. Mikä tällä sakilla nyt oikein oli?
- Halloo, eihän tästä näytä tulevan yhtään mitään, huudahdin. - Keskittykää siihen mitä ootte tekemässä. Mä tahdon nähdä jokaiselta kaks onnistunutta pitkää sivua, sitä ennen me ei ruveta tekemään yhtään mitään.
Tytöt näyttivät siltä, että uhkaus oli tehnyt tehtävänsä. Katselin ja autoin parhaani mukaan, kunnes jokainen onnistui ratsastamaan kaksi hyvää pitkää sivua. Lopulta annoin ratsukoiden hengähtää hetken. Blade ei pomppinut laukalle, Eppu oli löytänyt tehoa liikkeisiinsä, Henni oli saanut Sentin keskittymään ja jopa Jambo ravasi nyt tasaista tahtia ilman turhia kiihdytyksiä.
- Käyntiin ja pitkät ohjat hetkeksi! huusin.
Tytöt tottelivat helpottuneina.
Annoin hevosten kävellä jonkin aikaa ja käskin ratsastajia nappaamaan sitten jalustimet kaulalle ja ottamaan ohjat käteen.
- Vaihetaanpas taas suuntaa, Hennin ja Sentin perässä rata pituussuuntaan leikkaa! Kun pääsette oikeaan kierrokseen, lähtekää harjotusraviin ja menkää keskiympyrälle, kuulutin.
Pian kaikki ehtivät ympyrälle. Kävelin ringin keskelle ja keskityin tyttöjen istuntaan.
- Shinqua, älä kellahda etunojalle - sä olet ratsastaja etkä mäkihyppääjä! Sun on helpompi hallita Jambon vauhtiakin jos oot suorassa. Carkki, rentouta jalkoja, jännität taas reisiä. Katse eteen! Istu suorana ja rentona, Bladella on kiva ravi. Veronica, suorista omia kylkiäs. Oot kallellaan sisälle, sun pitäis istua suoremmassa. Kantapää alas ja jalkaa taaksepäin. Henni, älä vispaa käsillä vaan pidä kädet ihan vakaina, ettet vahingossakaan nyppää Senttiä suusta.
Jaoin ohjeita kuin kenraali ikään ja tytöt tekivät parhaansa. Kun homma näytti sujuvan ratsastajien osalta, ryhdyin jälleen tarkkailemaan hevosten liikehdintää.
- Veronica, tee puolipidäte ja aja Eppua sitten vähän pohkeella tehokkaammaksi. Yritä kuvitella millainen hevonen on jos se on sun pohkeen edessä. Nyt Eppu jää vähän laahaamaan jälkijunaan, se pitää saada taas kulkemaan terävämmin. Sentti menee nyt aika kivasti, mut senkin pitäis ajatella enempi eteen, Henni! Eikä se saa oikasta noin. Se on tosi kiva ja kevyt ratsastaa, mutta se tarttee silti ohjausta ratsastajaltaan. Sentti ei oo automaatti, muistutin painokkaasti.
- Hyvä Shinqua, loistavaa! kehuin hikistä tyttöä. - Sä olet tehnyt paljon työtä Jambon kanssa, sehän menee nyt tosi nätisti! Se uhkaa yhä painua vähän etupainoseks, mutta se on selvästi rauhottunut alkutunnista. Nojaa omaa painoas taaksepäin ja tee pieniä pidätteitä, jos se meinaa taas kiihdytellä. Carkki, Blade tikuttaa nyt menemään tommosta lyhyttä poniravia, yritäpä saada sitä vähän rentoutumaan ja polkemaan takaosalla vähän enemmän. Älä anna sen vilkuilla ulos ympyrältä, katse menosuuntaan.
- Ja nostetaan tasaisin etäisyyksin oikea laukka!
Lähes yhtäaikaisesti neljä hevosta ponkaisi laukkaan ratsastajiensa merkeistä.
- Carkki, väärä laukka, ota ravia ja korjaa. Se nosti vasemman laukan, koska se katto ulos. No niin, nyt on oikea laukka. Älä katso Bladen niskaa vaan katso eteenpäin. Kädet hiljaa ja joustaa! Käytä ulkopohjetta, kun Blade painaa ulospäin.
- Jambolla on siinä vähän turhan reipas laukka, se ottaa kohta Sentin kiinni, hidasta vauhtia, Shinqua! Vau, aika pientä pidätettä se kuunteli, vai mitä? Nojaa taaksepäin ja kanna kädet! Hyvä.
- Sentti reippaampaa laukkaa, kavenna etäisyyttäsi Eppuun tai muut ei mahdu laukkaamaan sun takana, Henni. Sentti pääsee kyllä paljon kovempaa, toi on nyt tommosta sunnuntailaukkailemista... Pidä jalka kiinni ja kädet hiljaa.
- Vau, Eppu menee tosi nätisti, hyvä Veronica! Yritähän pitää itsesi kyydissä, virnistin, kun Epun ratsastaja horjahti hieman. - Nyt Eppu polkee hyvin ja se on kuolaintuntumalla koko ajan. Se on löytänyt eteenpäinpyrkimyksen ja muoto alkaa pyöristyä kivasti.
- Hyvä tytöt! Siirrytään harjotusraviin ja vaihdetaan suuntaa Epun perässä ympyräleikkaalla.
Suunta vaihtui ja kehotin ottamaan vielä vasemman laukan. Kun laukat oli laukkailtu, vilkaisin kelloa ja huomasin että oli aika lopetella - kello oli jo kymmentä yli.
- Ravailkaa hetki loppuraveja, me ollaan jo yliajalla! Siinä alun säätämisessä ja säheltämisessä meni sen verta paljon aikaa, että me ei nyt ehitä muuta. Kun ootte ravailleet vähän aikaa, lähtekää maastoon loppukäynneille. Varttia vaille jokainen hevonen on karsinassaan hoidettuna ja te ootte ylhäällä hakemassa rataohjelmapapereita, vouhotin.
- Kyllä, kenraali, irvaili Carkki, joka käveli Bladen kanssa kohti maneesin ovea, jossa Shinqua jo odotti Jambon kanssa että ehdin avaamaan oven.
Avasin oven ratsukkonelikolle ja katselin näiden perään, kun he talsivat yhdessä pihan poikki. Tässä oli reilu puoli tuntia aikaa, ehtisin yhyttää ykkösryhmän tytöt ja komentaa heidätkin varttia vailleksi ylös. Myös Sentin karsina tuli puhdistaa. Itsekseni hyräillen suljin maneesin oven ja lähdin talliin.
Olipahan melkoinen kurssinaloituspäivä!
Oleskelutilassa jälleen
Kello lähestyi määräämääni aikaa, mutta paikalla oli vain kuusi kahdeksasta tytöstä.
- Missähän ne kaksi eksynyttä lammasta viipyvät? murahdin itsekseni.
- Kyl ne varmaan kohta tulee, Liina rauhoitteli.
Samassa portaista kuului äänekästä kolinaa ja puheensorinaa, kun Sini ja Veronica ilmestyivät noloina paikalle.
- Sori että me ollaan myöhässä, Sini hihkaisi.
- Joo, mulla meni vähän aikaa Epun kanssa kun sen satulavyö ei meinannu aueta, sopersi Veronica.
- Tulkaa nyt istumaan sieltä älkääkä selitelkö, huudahti Jokeri ja teki tilaa sohvalla.
- Uh, älkää nyt änkekö, puhisi porukan alimmaiseksi jäänyt Henni.
Katselin tyttöjen toimia virnistellen - itselläni oli tietysti tilaa mielin määrin, kun olin käskenyt tytöt yhdelle sohvalle ja pidätin yhden itselläni ja papereillani.
- Noni, istuuko kaikki nyt tukevasti takamuksillaan? ehdin aloittamaan, kun huoneeseen pyyhälsi pienimuotoinen hoitajaporukka - Josefiina, Kat, Wear ja Pipsa.
- Öh, häiritäänkö me jotenkin? kysäisi Pipsa.
- Ette, tokaisin ja nelikko jäi mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta. - No niin, siis... istuitte tukevasti tai ette istuneet, niin jakelenpa nyt niitä ratapapereita. Elikkä, ykkösryhmälle valitsin ohjelman helppo c:1 2000. Tulkaas hakemaan paperinne (http://www.ratsastus.fi/uploads/Helppo_C1_2000%20sh.pdf).
Nostin vierestäni sohvalta pinkan papereita ja heilautin niitä. Ykkösryhmä nousi ja huomasin Henninkin nousevan hieman epävarmana.
- Henni, meinasit että menisit helpon ceen ja voit ihan hyvin mennä sen. Voisit kuitenkin Sentillä mennä ihan hyvin helpon beenkin, jos haluat. Valitse itse, totesin tytölle.
Henni mietti hetken ja tuli sitten ottamaan helppo c -ohjelman.
- Ehkä mä kokeilen nyt ceetä, kun alun perinki niin aateltiin, hän sanoi.
- Ihan miten vaan. Kakkosryhmä, teijän ohjelma on helppo b:1 2009. Paperit on tässä (http://www.ratsastus.fi/uploads/Helppo_B1_2009_1.pdf), ilmoitin ja heilautin jälleen yhtä paperipinkkaa.
Tytöt ottivat omansa ja palasivat ahtaalle sohvalle istuen kuka kenenkin sylissä.
- Saatte vielä yhden paperin kukin, eli radan kirjaimet. Kumpikin ohjelma ratsastetaan lyhyellä b-radalla, eli 20 kertaa 40 metriä. Ottakaapa tästä pinkasta itsellenne kirjaimet (http://www.ratsastus.fi/uploads/RataB_pohja_20_40.pdf).
- Miks ihmeessä sä juoksutat meitä, nurisi Carkki.
Naurahdin ja vastasin yksioikoisesti:
- Koska teitä on kiva juoksuttaa. Kun ootte ottanut paprunne, voitte mennä. Huomenna alotetaan tunnit heti vakiotuntien jälkeen, kakkosryhmä saa mennä huomenna ekana. Tulkaa ajoissa paikalle, vannotin vielä.
Hetken päästä kaikki olivat lähteneet omille teilleen tai jääneet ylös. Itse nappasin loput paperit mukaani ja lähdin alas Senttiä katsomaan.
Tuntitarinoita tulee sitä mukaa kun saan niitä valmiiksi.
Kiitti ihan sikana, nyt ongelma ratkaistu!