|
Post by Carkki on Aug 30, 2008 20:46:41 GMT 2
Kurssi alkaa pe-iltana, jolloin porukka saapuu paikalle, hoidellaan ponnyt ym. Lauantaina siis kunnon kurssi jolloin kaks tuntia molemmille ryhmille  Lauantaina siis loppuu, ei jaksa kirjoitella  . Jokaisen täytyy kirjoittaa/piirtää JOKA päivästä edes vähäsen, mutta tuntimaksut tulevat ERIKSEEN! Kuvissa pitää olla edes hiukkasen jotain tapahtumaa, pelkkä pää-möllö-ihminen-tyylinen kuva EI käy. Pidätte siis tavallaan päiväkirjaa  Maksusysteemi siis se, että: /-/-/-/-/-/-/- <-- tuo on nimenne perässä ja merkitsee mitkä olette maksaneet. Ensimmäinen merkki pe-ilta, sitten eka tunti, toka tunti, lauantai, sen eka tunti, toka tunti, jne. Ryhmä 1 / pienet ponitesimerkki: Nimi - Poni /pe-ilta/la/la 1. tunti/la 2. tunti/Pipsa - Pampula /+/+/+/+/ Nana - Pikku /+/+/+/+/ Karoliina - Aksu /+/+/+/+ (viimeinen maksettu ilta-tallilla)Ryhmä 2 / isot ponitesimerkki: Nimi - Poni /pe-ilta/la/la 1. tunti/la 2. tunti/]Sastu - Jambo /+/+/+/+/ Karoliina - Humu /+/+/+/+/ Nana - Taiga /+/+/+/+/ KAIKKI MAKSUT TULLEET --> LUKKOON xDDKurssilaiset yöpyvät Seppeleen ns. yhdessäolomökissä, myös minä.. Suunniteltu päiväjärjestys8.00 Herätys 9.00 Aamupala 11.00 - 12.00 Ryhmän 1. tunti 13.00 - 14.00 Ryhmän 2. tunti 15.00 Syönti 17.00 - 18.00 Ryhmän 1. tunti 19.00 - 20.00 Ryhmän 2. tunti 21.00 Iltakuntoon talli ja hepat, iltaruokinta 22.00 Iltapala / pesu 23.00 Nukkumaan
|
|
|
Post by Carkki on Oct 18, 2008 15:25:02 GMT 2
Perjantai-ilta Tallista kuului iloista hihkumista ja tuttuakin tutumpaa kavion kopsetta. Kurssi oli alkanut. Astuin sisälle talliin muutaman silmäparin jääden katsomaan minua. - Öh, moi? kysäisin tuijottavilta tytöiltä. Muutama oli jo avaamassa suutaan, mutta aina niin puhelias Nana kerkesi ensin aloittaa päivän säällä. Rupattelimme siinä jonkin aikaa, kunnes Karo huomautti kellon liikkumisesta eteenpäin. - Jeps, oottekos purkanut jo kassit huoneisiin, jakanu sängyt ja sen sellasta? Nolostuneet katseet valtasivat tyttöjen kasvot. Vastaus oli mitä luultavimmin kieltävä, joten passitin kurssilaiset yhdessäolo-mökkiimme. Tästä se alkaisi, ensimmäinen kurssini! Tämä oli nyt tällainen pieni info, mutta te kirjoitatte sitten enemmän, mutta mä en kirjoita muuta kun vaan ne tuntitarinat ja tän. Eiks je? 
|
|
|
Post by Carkki on Oct 18, 2008 16:06:17 GMT 2
LAUANTAIRyhmän 1. tunti, klo: 11.00-12.00Saapuessani maneesiin, oli siellä jo kolme innosta hihkuvaa ratsukkoa; Pipsa & Pampu, Nana & Pikku ja Karo & Aksu. Toisin sanoen siis pienten ponien ryhmä. Tytöt olivat pyynnöstäni jo lämmitelleet joka askellajeilla ratsunsa, jotta pääsisimme heti aloittamaan. - Kootkaas niitä kopukoita hiukan allenne, nyt kaikki laahustaa kuin kamelit safarilla, sanoin tarkastellen poneja. - Nana, ohjien kiskominen ei ole kokoamista, todellakaan, tee se oikein. Hiukan pohjetta lisää, ei noin paljoa, vähän, hyvä Nana! Karo ottaa ohjia pikkasen tiukemmalle, ei pyykkinaru-tyylillä pitkälle pötkitä. Nyt menee hyvin! Pipsa laittaa liikettä siihen poniin, hyvä, muistat pitää pohkeen oikeassa kohdassa, et siirrä sitä noin paljoa taakse. Hyvä! - Sitten raviin siirtyminen ja tuutte sen puomilinjan jolla on kaikki puomit valkee-vihreitä. Okei, aloittakaas. Tytöt noudattivat ohjeitani ja kaikki ponit liikkuivat pian mallikelpoisessa ravissa. - Hyvä Nana, nyt se Pikku liikkuu hyvin, muista myödätä ohjista aina välillä, niin ei se suu ole kohta pilalla. Karo ottaa nyt sitä ponia hiukan komennukseensa tai kohta on Pampulan kavionjälki otsassa. Pipsa hyvin. Tulkaas vielä toisen kerran niin sen jälkeen jatketaan laukassa. Hyvät puomit kaikilla, sitten vaan sopivaan kohtaan laukannostot. Mahtava nosto Pipsa! Se nosti sen kyllä niin hienosti, että! Karo nojaa taaksepäin ja Nana myötää niitä ponin askeleita, komentelin oppilaitani. - Emmä voi, se on mahotonta! ruskeahiuksinen tyttö rääkäisi. - On mahdollista, kato nyt Pipsan myötäystä, vaikka Pampulan askeleet on vielä vaikeammat, sanoin ja ohjeistin hänetkin myötäämisen maailmaan. - Ja ottakaas sitten seis ja tulkaa tähän keskelle seisomaan. No nin, esteet on ristikoina, mutta silti me mennään ne nyt ratana, sanoin ja osoittelin esteiden järjestyksen. - Ja Pipsa aloittaa, sit Karo ja vikana Nana. Pipsa & PampulaPieni poni ponkaisi liikkelle kuin tykin suusta, mutta sen selässä istunut tyttö hallitsi ratsunsa hyvin. He aloittivat ensimmäisen esteen tyylipuhtaalla loikalla yli, mutta pieni myötääminen ei olisi ollut pahaksi. Toiselle esteelle lähestyminen oli aika huono, olisit voinut hakea hiukan kauempaa paremman tien. Korjasit hyvin välissä ja kolmaskin este meni hyvin. Paransit huomattavasti sisäpohkeen tukea ja tulitte juuri sopivasti neljännen ja sitä rataa viidennenkin esteen. Ulko-ohjan tuki hävisi viimeisen esteen esteen edessä ja tempperamenttinen ponnysi kielsi esteelle, mutta sait roikuttua kyydissä. Toinen yritys onnistui hyvin ja saitte radan läpi kunnialla. Hyvä! Karo & AksuAksu aloitti komealla pukkihyppysarjalla ratansa, pompaten siinä sivussa myös ensimmäisen esteen yli. Toiseelle esteelle tie onnistui hyvin ja hyppy onnnistui hyvin. Vauhtia oli liikaa välissä ja puomit lensivät ympäri kenttää. (mur, mulle töitä) Korjasit virheesi ja loppurata onnistui hyvin, joskin pikkuinen pidätys ei olisi ollut aivan huono idea. Huomaa, että paljon olette olleet maastossa Nana & PikkuPikulla oli laiska päivä, mutta et juurikaan käyttänyt pohkeitasi asian helpottamiseen. Ensimmäinen este meni erittäin surkealla loikalla yli, kauhulla odotin jo lisää töitä. Esteen jälkeen uskalsit napsautella raipalla ponia takamukselle ja kaksi seuraavaa estettä meni huomattavasti paremmin. Neljännelle keskittymisesi herpaantui sekunniksi ja tuloksena oli tyylikäs lento esteen yli ilman ponia. Jäit ohjiin roikkumaan ja pyydystämiseltä säästyttiin. Nyt sinussa oli jo tarmoa ja loppurata meni kyllä jalka kaasupolkimella. Hienoa! Ryhmän 2. tunti, klo: 13.00-14.00Tunnin tauon jälkeen lampsin takaisin maneesille. Tällä kertaa joukkio suurempia poneja käveli uraa pitkin ja jo tutuksi tulleet naamat keikkuivat ponien selässä. Pareina toimivat siis Sastu & Jambo, Karo & Humu ja Nana & Taiga. Paksun pyöreä Jambo laahusti kaula pitkällä ja erittäin kyllästyneen näköisenä, kun taas Taiga kurotteli turvallaan maneesin katossa riippuvia hämähäkin seittejä. Humu vain käveli eteenpäin, nokka kohti menosuuntaan. Jälleen kerran alkulämmittelyt olivat jo hoidettu. - Alright, aloitetaas. Ensin siis perusasiat kuntoon, Sastu liikettä siihen Jamboon ja Taigalta nokka alas. Humu ihan OK, mutta Karo kyynärpäihin kunnon kulma, et sä noin vähällä pääse! Kokoappa Sastu poniasi, se ei mee yhtään missään muodon tapaisessakaan, eikä se kyllä ookkaan mikään automaatti, joten ratsasta! Nana hellitä sen ponin suusta välillä ettei olisi niin hankalaa sen liikkuminen, myötää välillä. Tytöt yrittivät parhaansa mukaan noudattaa käskyjäni ja kun kaikki vaikutti hyvältä, siirryttiin raviin. - Ja kuten ensimmäisessä ryhmässä olleet jo tietävät, niin noi vihreä-valkeat puomit ensimmäisenä. Okay, Karo aloittaa. Myötää enemmän sen suusta, siksi se yrittää hidastella, muuten hyvä. Ja Taiga, eieiei! Iihan liian lujaa, pidätä, hellitä, pidätä, hellitä jne. Oikein hyvä Nana! Jamboon hiukan liikettä, muuten ihan hyvä. Ja pian koitti se aika, että siirryttiin, ah niin ihanaan harjoitusraviin. Kauhuissaan he parkaisivat ja istahtivat alas satulaan. Ei tarvitse koulutuntien opettajat hävetä, hyvin ne menivät, ihan oikeasti! - Ja ottakaas kulmasta laukannosto ja puna-valkoinen ristikko sitten, sanoin siirtäessäni puomeja paikasta toiseen. Laukassa ratsukot tulivat yksi kerrallaan esteen, kukin tyylillään. Seuraavaksi ohjeistin n. 50cm korkuisen radan, jolla aloittaisi Jambo, sitten Taiga ja viimeisenä Humu. Sastu & JamboPonistasi löydettiin vihdoin se kaasu ja rata sujuikin oikein hyvässä temmossa. Herralla oli hiukan vaikeuksia linjoilla, joilla tuli siis kielto ja pari pudotusta. Olisit voinut vähän enemmän ajaa sitä linjalla eteen, nyt tuli vain kiemurtelua ja sen seurauksena virheitä. Muuten oikein hieno rata! Nana & TaigaTaigalla oli kyllä virtaa, joka näkyi pään heittelemisessä. Aloittaessanne et saanut kontaktia ratsuusi ja ensimmäiset esteet menivät päin mäntyä, aivan liian kovaa. Oma virheesi on se, että menet LIIAN kovaa, vähempikin riittää. Turha riskienotto tiukissa kaarteissa kostautui lukuisilla kielloilla ja pudotuksilla. Muista myös myödätä runsaasti joka esteelle, ei aina se koko ole niin tärkeää. Karo & HumuHumu oli tänään hankalalla tuulella radalla, mutta hallitsit sen upeasti! Rata meni hyvin, vaikka mamma hiukan kiemurteli ja pukitteli yrittäessään heittää sinut menemään. Hallitsit loppujen lopuksi Humun tosi hienosti ja rata oli puhdas. Vauhtiakin löytyi hienosti, vaikka se ei aina olekkaan tamman parhaita puolia! Hienoa Karo! ensimmäisten tuntien harjoitus: Ryhmän 1. tunti, klo: 17.00-18.00- Hei taas, ootteko jo lämmitelleet ne ratsut? köhäisin heti alkajaisiksi mikkiin. Mitähän minunkin äänelleni olisi huomeniltana jo käynyt.. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä, onnekseni myöntävänä. Käskin kaikki kevyttä ravia ja yksitellen minun luokseni ympyrälle, jolle oli koottu ympyrän muotoon puomeja (KUVA: i33.tinypic.com/4haa2h.png) - Ja niille ei tule yhtään askelta siihen väliin vaan kun ne on hypänny edellisen, niin pitäisi jo olla toista ylittämässä. Okei? Ja Pipsa Pampulan kanssa aloittakaa, muut ravia uraa pitkin ja ympyröitä. Noniin, Pipsa, nosta laukka ja laukkaa ensin niiden ohi sellainen iso ympyrä ja sitten tule noi puomit. - Nousi väärä laukka, ota ravin kautta uudestaan, hyvä, nopea korjaus, neitiseni! Ja sitten puomeille. Sun pitää aika paljon taivuttaa sitä ponia sisäänpäin. Hyyvä ja sitten käsi myötää kunnolla! Hyvä, noin juuri ja tulehan uudestaan. Sulla on hyvä asento hypätessä ja myötäys paljon parempi kuin aamulla. - Sitten Nana ja Pikku. Nosta laukka ja ensin iso ympyrä ja sitten puomeille. Hyvä nosto, mutta pikkasen reippaampaa. Istu alas satulaan, ei vielä olla esteillä. Ja puomeille, kiithus. Käsi myötää reilusti eteen ja pohkeet kiinni, hyvä! - Sitten vielä Karo ja Aksu. Laukan nostoon tarvitset paaaaaljon hitaamman ravin, nyt se vaan kaahottaa. Ja sellaisesta ravista nosto. Hieno nosto Karoliina! Ja puomeille ison ymprän jälkeen. Huono tie, uudestaan kokeileppa. Hyvä, nyt tule ne puomit. Hieno tuleminen, puomit riittää teille kaikille! Passitin katsomossa istuneet hoitajat nostamaan joka toisen esteen 50cm pystyiksi. (KUVA: i38.tinypic.com/2gybr79.png) Ja samalla tavalla tultiin, yksi kerrallaan. Kuvia tunnilta:Pipsa & Pampula: Nana & Pikku: Karo & Aksu: Ryhmän 2. tunti, klo: 19.00 - 20.00- Terve teillekkin, ratsut onkin lämmiteltyinä joten jos aloitamme! Käskin kaikki kevyttä ravia ja yksitellen minun luokseni ympyrälle, jolle oli koottu ympyrän muotoon puomeja (KUVA: i33.tinypic.com/4haa2h.png) - Ja niille ei tule yhtään askelta siihen väliin vaan kun ne on hypänny edellisen, niin pitäisi jo olla toista ylittämässä. Okei? Ja Nana aloittelee tehtävän. Ravaa hetkin ja nosta laukka, menen ensin kerran tehtävän ohi Taigan kanssa ja sitten tule. - Hyvä laukannosto, mutta vaadi hiukan enemmän vauhtia ponilta, siinä on hyvä. Tule vaan puomeille. Käsi myötää vielä enemmän, pohkeet lähellä kylkiä, nyt ne on jossain kaukana, uudestaan.. Parempi tuleminen, nouse korkeammalle esteistuntaan, vaikka on vasta puomeja. - Sastun ja Jampan vuoro. Samalla tavalla kuin muutkin. Nosta laukka ja heti reippaasti eteenpäin. Nosti väärän korjaa, hyvä! Nyt on oikein hieno laukka, tule vaan linjalle. Hyvä myötäys ja istunta, oikein hieno ympyrä. - Sitten vielä Karo ja Humu-neitokainen. Ja nostappa laukka, hyvä nosto, mutta hiukan rennommaksi laukka. Sisäänpäin asetus samalla kuin käännät, pohkeet tukee kyljissä. Hyvä tuleminen, mutta poni sekosi hiukan askelissaan joten uudestaan. Parempi! Passitin katsomossa istuneet hoitajat nostamaan joka toisen esteen 60cm pystyiksi. (KUVA: i38.tinypic.com/2gybr79.png) Ja samalla tavalla tultiin, yksi kerrallaan. Kuvia tunnilta:Nana & Taiga  Sastu & Jambo  Karo & Humu toivon ettei tule valituksia muka "upeista" piirroksistani -.-
|
|
|
Post by Pipsa on Oct 18, 2008 17:13:53 GMT 2
Perjantai-iltaInnoissaan hyppään ulos autosta, läimäyttäen oven kiinni, raahaten kaikkia kolmea kassiani, tavaroita siis ainakin riittäisi. - Mooi, Sastu hihkaisee, tämä olisi kakkos ryhmässä, minä ykkös. Pian koko poppoo on kasassa, ja yhdessä lähdemme kaikki mökille, joka oli poneille suunnatun esteleirin ajan kokonaan käytössämme. Reippaasti viemme tavaramme mökkiin, painuen tallille katsomaan hevosia. - Moi tyttö, tervehdin iloisesti hoitoponia, joka olisi leirilläkin hoidokkinani. Tamma hörähtää minulle hiljaa, muiden pulistessa kovaan ääneen keskenään. - Hitsit kun väsyttää, huokaisen haukotellen leveästi. Poni töytäisee minua päällään, vilkaisten mielenkiintoisena käytävän meininkiä. - Oujee, tästä se alkaa, viikonloppu yhessä, hymyilen taputtaen tamman kaulaa. - Aiot sä harjata Aksun? kysyn vilkaisten kaukana olevaan Karoliinaan, jonka hoidokkina toimisi leirin ajan myös tämän oma hoitoponi. - Joo, tää on taas muuttunu kurapalloks pyörittyään mudassa, tyttö irvistää tarttuen harjaan. - Joo, hymyilen palaten lähemmäs Pampula, tarttuen harjaan. - Jännittääkö? kysyn Nanalta, joka rivakkaan tahtiin hoitaa Pikkua. - Joo, ehkä vähän, tyttö myöntää. - Joo, nii, juttelen sujahtaen poniboksiin, taputellen hetken Pampulaa, joka mussuttelee samalla heinän korsia. - Kato, Carkki tuli, Sastu hihkaisee meidän kääntyessä ovelle päin. Innokkaasti Nana hyökkää juttelemaan tämän kanssa. - Jeps, oottekos purkanut jo kassit huoneisiin, jakanu sängyt ja sen sellasta? Carkki kysyy. Nolostuneena vilkuilemme toisiimme. - No, sitten niitä jakamaan! tämä ilmoittaa minun sännätessä muiden mukana varaamaan sitä. - Mulle yläri! karjaisen rynnäten kivuten pikavauhdilla yläsänkyyn. - Mikä on yläri? Karoliina ihmettelee kivuten alasänkyyn. - Yläsänky, virnistän. - Ahaa, tää on siis alari, tyttö naurahtaa. Raahaan laukkuni tyhjälle sängylle, kuten muutkin, kaivaen tärkeimmät tavarat esille, ja ottaen nopean kulauksen isosta Pepsi-pullosta. Tuossa miun maksu perjantaista 
|
|
|
Post by Pipsa on Oct 18, 2008 17:39:19 GMT 2
LAUANTAI
Ryhmän 1. tunti, klo: 11.00-12.00
Carkin tullessa maneesille, oli siellä kolme iloista ratsukkoa Minä & Pampu-kulta, Nana & Pikku ja Karo & Aksu. Toisin sanoen siis pienten ponien ryhmä. Carkin pyynnöstä olimme jo lämmitelleet hevoset valmiiksi, jotta voisimme heti aloittaa.
- Kootkaas niitä kopukoita hiukan allenne, nyt kaikki laahustaa kuin kamelit safarilla, Carkki komentaa meitä. - Nana, ohjien kiskominen ei ole kokoamista, todellakaan, tee se oikein. Hiukan pohjetta lisää, ei noin paljoa, vähän, hyvä Nana! Karo ottaa ohjia pikkasen tiukemmalle, ei pyykkinaru-tyylillä pitkälle pötkitä. Nyt menee hyvin! Pipsa laittaa liikettä siihen poniin, hyvä, muistat pitää pohkeen oikeassa kohdassa, et siirrä sitä noin paljoa taakse. Hyvä! tämä jatkaa. Yritän mahdollisimman hyvin toteuttaa Carkin neuvoja, jotka tuntuvat toimivan.
- Sitten raviin siirtyminen ja tuutte sen puomilinjan jolla on kaikki puomit valkee-vihreitä. Okei, aloittakaas.
Puristan pohkeillani ponin kylkiä hiukan, ja toteutan Carkin keksimiä tehtäviä.
- Hyvä Nana, nyt se Pikku liikkuu hyvin, muista myödätä ohjista aina välillä, niin ei se suu ole kohta pilalla. Karo ottaa nyt sitä ponia hiukan komennukseensa tai kohta on Pampulan kavionjälki otsassa. Pipsa hyvin. Tulkaas vielä toisen kerran niin sen jälkeen jatketaan laukassa. Hyvät puomit kaikilla, sitten vaan sopivaan kohtaan laukannostot. Mahtava nosto Pipsa! Se nosti sen kyllä niin hienosti, että! Karo nojaa taaksepäin ja Nana myötää niitä ponin askeleita, tämä komenteli meitä.
Kehu saa hymyn huulilleni, ja ylpeänä jatkan kuuntelemista. - Emmä voi, se on mahotonta! ruskeahiuksinen Nana rääkäisi.
- On mahdollista, kato nyt Pipsan myötäystä, vaikka Pampulan askeleet on vielä vaikeammat, Carkki neuvoo tätä. Kehu saa minut keskittymään yhä enemmän ratsastukseen ja neuvojen kuunteluun.
- Ja ottakaas sitten seis ja tulkaa tähän keskelle seisomaan. No nin, esteet on ristikoina, mutta silti me mennään ne nyt ratana, Carkki sanoo, ja osoittaa niiden järjestyksen. - Ja Pipsa aloittaa, sit Karo ja vikana Nana.
Meidän vuoromme alkaessa pieni poni ponkaisi liikkeelle, mutta Carkin mukaan hallitsin sen hyvin. Aloitimme puhtaalla loikalla ensimmäisen esteen yli, mutta myötääminen jäi huononlaiseksi. Lähestyimme toista estettä huonosti, ja sitä olisi pitänyt parantaa. Korjattuani välissä, ja kolmas este meni hyvin. Carkki sanoi minun parantaneen sisäpohkeen tukea, ja neljäs ja viides este ylittyivät hyvin. Vaikka viimeisellä esteellä poni kielsikin, sain jotenkin roikuttua kyydissä. Toisella esteelle ylitimme esteen, ja rata meni läpi kunnialla.
Tääkin jäi lyhyenlaiseksi, muttah...
|
|
|
Post by Karoliina on Oct 20, 2008 12:58:43 GMT 2
Perjantai-ilta
Kiukkuisena murjotin etupenkillä, mulkoillen vihaisena äitiäni. Oli ihme, että edes olin päässyt Carkin pitämälle kurssille.
- Ei sen niin vakavaa ole, jos me ollaan vartti myöhässä, äiti tyynytteli, mutta minäpä puuskahdin vihaisena vastaukseni.
- Hevoset eikä mikään muukaan hevosiin liittyvät asiat odota, mutisin ja liiskasin nenäni lasiin. Kaljuuntuneet puut ja puskat vilahtelivat ohitse, kun punainen auto kaarsi hiekkatielle. Mahaani kiprsiteli, siellä lentelevien perhosten takia. Oikein odotin halusta päästä hoitamaan Aksua, ja uutta tuttavuuttani Humua.
Riepotin kassia perässäni, kun suunistan Nanan ja Pipsan luokse. Tytöt juttelevat rivakkaasti, ja kuulen heidän olevan yhtä innoissaan kuin minäkin.
- Moikka Karo, Nana huikkaa ja katsahtaa minuun. Väläytän hymyn tytöille, ja suunnistan leirimökille. Sastu purkaa mökissä kassiaan, eikä huomaa tuloani.
- Moro, mutisen Rensun omistajalle ja Antun hoitajalle. - Iiks!, tyttö kiljahtaa, pompaten muutaman sentin irti lattiasta. Naurahtaen lasken laukkuni maahan, ennen kuin Pipsa ja Nana ampaisevat sisälle mökkiin.
- Mä otan ylärin?, Pipsa huudahtaa, kömpien yläsängylle. - Ööh...Mikä oikeen on yläri?, kysyn ihmeissään, pientä muistikatkostani. - Yläsänky, tyttö virnistää, ja purkaa kassiaan. - Jaa. No mä oon sit alarilla, vastaan, laskien laukun sängylleni.
Astun talliin Nanan, Sastun ja Pipsan perässä. Joka puolelta kantautuu hirnuntaa ja hörähdyksiä, ja muutama hevonen kurkistelee uteliaina karsinoistaan. Hymyillen astelen Aksun karsinalle, ja moikkaan hoidokkiani.
- Huomisesta asti alkaa rääkki, virnistän rautiaankimolle, pörröttäen sen takkuista otsista. Aksu hörisee pehmeästi, törkäten turpansa kaltereiden välistä.
- Tuunpi kohta, käyn moikkaamassa Humppeliakin, sanon welshille, kadoten tallista.
Kurkistan Humun karsinan yli, ja näen pikkuisen Soturin juomassa. Hymyillen jään tuijottamaan varsan juontia, ennen kuin se hoipertelee taaemmas.
- Moikka, Humu, kuiskaan hiljaa, Humun tuijottaessa meikäläistä ihmeissään. Piensuokki pysyttelee kauempana, ja vaistoan sen pelkäävän varsansa puolesta.
- Ei hätiä mitiä, Karo se vaan tääl, kuiskaan uudestaan, ojentaen kätöseni oven ylitse. Humun uteliaisuus herää, ja se tulee varsa kannoillaan luokseni. Hymyillen annan sen haistella tarpeeksi kauan kättäni, ennen kuin rapsutan sitä otsasta.
- Hieno tyttö. Ja yhtä hieno varsa, sanon, luoden silmäyksen tuohon ihanaan varsaan. - Nytpä minä menen, nähdään huomenna, kuiskaan piensuokille, käppäillen hämärästä takaisin talliin.
[Hiukan mukailin Pipsan tarinaa, mutta menivät väärinpäin mökkiin asettumiset ja tallissa käynnit xD]
|
|
|
Post by Sastu on Oct 23, 2008 6:35:22 GMT 2
Pizza Perjantai
Harjasin Rensua, kun odottelimme Carkkia tallissa. Ehdin hoitaa Rensun kokonaan, ja mennä tapaamaan Jamppaa.
-Jamboponi, sanoin karsinan ovella luimistelevalle ponille.
Kyllä mä ainakin hoitaessa tälle pärjäisin, sillä ei tämä ollut yhtä paha kuin Anttu.
Rapsuttelin Jamboa kunnes Carkki tuli talliin. Pian jatkoimme tallista leiriläisten mökkeihin, vaikka mielummin olisin nukkunut tallissa.
Purkasimme kassit ja huone oli pian kotoisan sekainen.
Lupasimme tehdä iltatallin, ja kuudestaan (kurssilaiset + Carkki) se homma hoitui nopeasti. Tosin, läpsin raipalla Pipsaa ja Karoa pehvalle, he kun eivät olisi halunneet lähteä tallista.
Pian huomasimme, että emme olleet varanneet perjantai-illan ruokia.
-Tilataan pizzaa! Mulle vege, jossa on sieniä, valitsin.
-Mulle jauhelihapitsa, Pipsa sanoi, ja häneen yhtyi myös pari muutakin, tosi osa otti mozzarellapitsaa.
Olin varannut itselleni kauheat määrät jaffaa, mutta piilotin ne, jottei kukaan varastaisi.
Vaikka aamulla olisi aikainen herätys, juhlistimme kurssin alkua rattoisasti yli puolenyön.
-Huomen alkaa rääkki, joten eiköhän olisi ollut viisasta mennä aikasemmin nukkumaan, Carkki viisasteli.
Kaikki simahtivat kuitenkin omiin petiin, mutta aamu tuli liian aikaisin.
|
|
|
Post by Pipsa on Oct 23, 2008 10:48:16 GMT 2
Ryhmän 1. tunti, klo: 17.00-18.00
- Hei taas, ootteko jo lämmitelleet ne ratsut? Carkki köhäisi mikkiin.
Vastaus tuli nopeasti, ja oli myöntävä. Carkki käski kaikkien mennä kevyttä ravia, ja yksitellen tulla tämän luo ympyrälle, jolle oli koottu puomeja ympyrän muotoon.
- Ja niille ei tule yhtään askelta siihen väliin vaan kun ne on hypänny edellisen, niin pitäisi jo olla toista ylittämässä. Okei? Ja Pipsa Pampulan kanssa aloittakaa, muut ravia uraa pitkin ja ympyröitä. Noniin, Pipsa, nosta laukka ja laukkaa ensin niiden ohi sellainen iso ympyrä ja sitten tule noi puomit, tyttö komentaa. Reippaasti nostan laukan, joka nousee vääränä.
- Nousi väärä laukka, ota ravin kautta uudestaan, hyvä, nopea korjaus, neitiseni! Ja sitten puomeille. Sun pitää aika paljon taivuttaa sitä ponia sisäänpäin, tämä jatkaa. - Hyyvä ja sitten käsi myötää kunnolla!
- Hyvä, noin juuri ja tulehan uudestaan. Sulla on hyvä asento hypätessä ja myötäys paljon parempi kuin aamulla, tämä kehuu. Leveästi hymyillen käännän tamman kevyessä ravissa muiden perään, vilkuillen hieman ryhmäläisieni suoritusta.
Kaikkien mentyä radan, Carkki passitti katsomossa istuneet hoitajat nostamaan joka toisen esteen 50cm pystyksi, jolloin tehtävä vaikeni. Systeemi oli sama, ja jälleen kerran pääsin ensimmäisenä sitä testaamaan.
Innokkaasti Pampula hyppäsi esteet, nostaen tällä kertaa aluksi oikean laukan. - Käsi vois myödätä hieman enemmän, asento pysy hyvänä, Carkki kommentoi minun taputtaen iloisesti ponin kaulaa, kääntäen sen muiden perään jälleen.
|
|
|
Post by Sastu on Oct 23, 2008 14:30:36 GMT 2
Lauantai, Ryhmä 2'sen ensimmäinen tunti. //jtn pikaista... -.-'
|
|
|
Post by Karoliina on Oct 27, 2008 13:50:28 GMT 2
Ryhmä 1 tuntimaksu. Lauantai
Carkin saapuessa maneesiin, olimme jo kerenneet lämmittelemään ponit jokaisessa askellajissa. Aksu tarpoi allani innokkaana, valmiina uusiin koitoksiin.
- Kootkaas niitä kopukoita hiukan allenne, nyt kaikki laahustaa kuin kamelit safarilla, Carkki lausahti, jolloin aloimme kokoamaan ratsuja. Tosin se ei ollut yhtä helppoa minulle ja Nanalle, kuin Pipsalle. Kokennut tyttö kokosi Pampulan hienosti, kun minä ja Nana taas taistelimme kokoamisen kanssa. Onneksi asia alkoi valjeta, ja saimme koppurat koottua.
Siirsin Aksun tasaiseen raviin, ja ohjasin pärskivän ruunan kohti puomilinjaa. Carkki kehui meitä siitä, kuinka ripeästi ja mallikkaasti ponit työskentelivät allamme. Hymyillen kuuntelin tytön selostuksia, mitä seuraavaksi tehtäisiin. Pian Carkki jo ohjeisti meitä kaikkia, ja tottelimme mallikkaasti. Yritin ottaa Aksua hallintaan, ponin kaahottaessa Pampun hännäntyvessä kiinni. Carkin määrätessä, että poni olisi saatava heti hallintaan, tein nopeasti työtä käskettyä.
- Ja sitten jatkamme laukassa!, Carkki huudahti, jolloin sydämmeni hyppäsi melkein kurkkuun. Mitäköhän siitä tulisi, kun allani oleva koppura oli niinkin villillä päällä? No, yrittänyttä ei laiteta. Antaessani Aksulle laukkapohkeet, ruuna nosti kepeästi pyydetyn askellajin.
- Karo, nojaa hiukan taakse, Carkki määräsi, huomatessaan minun nojaavaan eteenpäin. Nojasin rennosti taaksepäin, ja annoin Aksun laukata puomijonoa pitkin. Hetken laukattuamme, Carkki määräsi meidät seisahtumaan. Ohjeistin muiden perässä Aksun keskelle maneesia, ja kuuntelin Carkin selitystä. Omg, seuraavaksi olisi vuorossa ristikoita...
Meidän vuoromme koittaessa, paukautin pohkeet ponin kylkiin. Tosin alkumme oli historiaan jäävä - pelkkää pukkihyppyrarjaa edes taas. Olipa ponissa virtaa! Siinä hyppiessä, se loikkasi vahingossa ensimmäisenkin esteen ylitse. Huh. Saatuani ponin kunnolla käsiini, ohjasin sen mallikkaasti kohti estettä. Saimme paljon opettajaltamme kehuja, kuinka hyvin poni oli loikannut esteen. Huomasin itsekkin, että vauhtia löytyi vaikka muille jakaa, kun rynnimme ja puuskutimme kohti esteitä. Puomien lentäessä en voinnut muuta kuin hymyillä Aksun saavutukselle. Yhteensä viisi puomia maassa, kymmenen sekunnin aikana! Carkin ilme ei viestinnyt hyvää, kun tyttö nosti ristikot uudestaan pystyyn. Hyvin selvisimme kuitenkin radan loppuun, ja saatoin myös huomata Nanan ja Pipsan hiukan virnuilevan.
- Huomaa, että olette menneet paljonkin maastossa, Carkki sanoi, ja sai minut punastumaan. - Jep, tokaisin, ohjaten Aksun Pipsan ja Pampun vierelle. Nana kurvasi taidokkaasti Pikulla radalle, ja tuijotin hymyillen tytön saavutusta.
|
|
|
Post by Karoliina on Oct 27, 2008 14:01:57 GMT 2
[Ryhmä 1 tuntimaksu 17-18.00]  Joo, joku pöppi //Käykö, että maksan jonkun tuntimaksun/muun maksun 25.10. tehdyllä iltatallilla? 
|
|
|
Post by Karoliina on Oct 27, 2008 16:28:07 GMT 2
Jooh  --------------------- [Lauantai 2 ryhmän tuntimaksu] Tällä kertaa keikuin tyytyävisenä uuden tuttavuuden selässä - Humun. Tamma oli osoittanut mukavaksi ja ihanaksi, tosin ravin se saisi myydä huutokaupassa muualle. Muuten rakastuin Humppelloon totaallisesti. Humu kulki turpa kohti menosuuntaa, Carkin saapuessa maneesiin. Onneksi olimme kerenneet lämmitellä konit jokaisessa askellajissa. Alright, aloitetaas. Ensin siis perusasiat kuntoon, Sastu liikettä siihen Jamboon ja Taigalta nokka alas. Humu ihan OK, mutta Karo kyynärpäihin kunnon kulma, et sä noin vähällä pääse! Kokoappa Sastu poniasi, se ei mee yhtään missään muodon tapaisessakaan, eikä se kyllä ookkaan mikään automaatti, joten ratsasta! Nana hellitä sen ponin suusta välillä ettei olisi niin hankalaa sen liikkuminen, myötää välillä, Carkki paapatti, silmäillen meitä jokaista vuoronperään. 'Pistin' kunnollisen kulman kyynerpäihin, ja kuuntelin Carkin ohjeita. Pian siirryimme raviin, joka tuntui yhdeltä tuskalta. Onneksi kevennys helpotti takamukseni raistusta huomattomasti. Carkki passitti minut ja Humppelon menemään puomilinjaa ravissa. Se oli uskomattoman helppoa, sillä olin tehnyt sen jo viime tunnilla Aksulla. Carkki neuvoi minua myötäämään enemmän suusta, joten tein työtä käskettyä. Vasta nyt tajusin, miksi Humu oli hidastanut tahtiaan. Eikä! Iki ärsyttävä Carkki passitti meidät harjoitusraviin. Parkaisin kovaan ääneen, hytkyessäni kivuliaassa ravissa. Miten ihmeessä joku kestäisi tätä! Säälin sinua Magnet, kun kerta olet tamman hoitajakin. Onneksi aloin pikkuhiljaa tottua tuohon jyskyttävään ja kivuliaaseen raviin, ja pidin mölyt mahassani. - Ja ottakaas kulmasta laukannosto ja puna-valkoinen ristikko sitten, sanoin siirtäessäni puomeja paikasta toiseen, Carkki imloitti yllättäen. Sain kuulla, että joutuisin hyppäämään Humppelolla viimeisenä. No, olihan se kiva katsella, kun muut kärsivät. Meidän vuoromme koittaessa, patistin Humun laukkaan. Hyppäsimme esteen mallikkaasti, ennen kuin puomit kohosivat 50cm tasolle. Ja taas oli meidän vuoromme olla viimeisinä! Vurollamme saatoin huomata, että Humppelo ei oikein ollut hallittaessa. Se oli hankala, eikä totellut apujani. Onneksi hetken taisteltuamme, voitin sen. Hyppäsimme Carkin mielestää taidokkaan radan, lukuun ottamatta sitä hyppelyä ja pukkisarjaa edes taas. No, se alkoikin jo tuntua tutulta. - Vauhtiakin löytyi, Carkki lausahti, saaden minut hymyilemään kehuista. [Lauantai 2 ryhmän tuntimaksu 19-20.00] Ja taas sitä istuttiin Humppelon selässä. Mieltäni väsytti kauheasti, mutta ulkoa katsottuna olin pirteä kuin peipponen. Olimme kerenneet taas kerran lämmitelemään koppurat jokaisessa askellajissa, kunnes Carkki saapui paikalle. Terve teillekkin, ratsut onkin lämmiteltyinä joten jos aloitamme!, Carkki lausahti, ja käski meidät yksitellen puomeista tehdyn ympyrän ympärille. Ja niille ei tule yhtään askelta siihen väliin vaan kun ne on hypänny edellisen, niin pitäisi jo olla toista ylittämässä. Okei? Ja Nana aloittelee tehtävän. Ravaa hetkin ja nosta laukka, menen ensin kerran tehtävän ohi Taigan kanssa ja sitten tule, Carkki selitti, kunnes Nana ratsasti jo ympyrää Taigalla. Olimme viimeisiä, mutta mitäpä tuosta. Vuoromme tultua, ohjeistin Humun laukalla kohti ympyrää. - Rennompi laukka, muuten hyvä, opettajamme selitti, joten tein vain työtä käskettyä. Pohkeet sinne, sisasetus sun muut alkoivat tuottaa tuskaa, mutta hyvinhän siitä selvittiin. Katsomossa luuhailevat katsojat saivat osansa, sillä Carkki patisti parat nostamaan esteet 60cm. Niinpä lähdimme yksitellen kohti esteitä, ja sain tamma-mammankin hienosti yli esteiden. [Siinäpä nuo loput  ]
|
|
|
Post by Sastu on Nov 2, 2008 15:41:26 GMT 2
Ryhmä 2, toinen tunti
Olimme lämmitelleet hevosemme ryhmän kanssa maastossa, kun näimme pienten ponien kävelevän maneesista pois. Teimme vaihdon lennosta ja pian ravailimme jo maneesin lämmössä.
Carkki kutsui meitä yksitellen. Pidin Jamppaa virkeänä, ja sitten pääsimmekin Carkin luokse.
Annoin laukka-avut, mutta Jambo vain laiskasti heilautti päätään ja nosti jonkun laiskimuslaukan. Tajusin samaan aikaan Carkin kanssa, että laukka oli väärä, ja niin vaihdoin laukan ja ajoin eteen. Laukka kulki paremmin, ja Jambo totteli ympyrällä hyvin, meni nätisti puomit joten sain aikaa keskittyä itseenikin, tosin Carkki kehui tekimisiäni.
Ravailimme ja kävelimme hetken, kunnes pääsimme hyppäämään 60cm pystyä. Jambo innostui kerrankin ja näytimme jopa oikealta esteratsukolta!
|
|
|
Post by Pipsa on Nov 9, 2008 13:55:54 GMT 2
- Herätys kaikki! Ylös ulos ja lenkille! Carkki karjuu täyttäkurkkua, kaikkien melkein hypätessä sängyistään, mikä on vähällä minunkin kohdalla. - Oisin voinu saaha sydärin! Nana huokaisee vetäen syvään henkeä. - No oisit sitten, nyt täyttäpäätä aamupalalle mars, tyttö jatkaa, kaikkien puolikuolleina raahautuessa pöydän ääreen. - Elli on pyöräyttäny meille voileipiä, kaakaota voi ite tehhä, tyttö alkaa selostaa, minun istuutuessa Sastun viereen. - Mennäänks kaikilla tunneilla samalla hevosella? kysyn vilkaisten tähän. - Miusta, tämä vastaa.
- Teillä on reilusti aikaa syyä, sitten ratsastusvaatteet päälle ja hoitamaan poneja, Carkki komentaa. - Mitä ruokaa meillä on sitten tuntien jälkeen? Karoliina virnistää. - Kuulemani mukaan Ellin tai Annen tekemää makaronilaatikkoa, Carkki jatkaa selostustaan, häätäen pian viimeisetkin ratsastusvaatteiden laittoon, ja sen jälkeen nokka kohden tallia.
Ensimmäisen tunnin päätyttyä, me ykkösryhmäläiset ahtauduimme katsomoon seuraamaan kakkostuntia, jonka jälkeen hoisimme ratsumme pois tunnilta, painuen nälkäisinä kuin sudet syömään, tämän jälkeen olisi vielä molemmilla ryhmillä yhdet tunnit.
- Noniin tytöt, nyt laitetaan tää talli ja ponit iltakuntoon ja annetaan iltaruuat, Carkki komentaa, kaikkien ryhtyen Carkin neuvojen mukaisesti hommiin, tallin ollen viimein iltakunnossa, jolloin hevosille sanottiin vielä hyvät yöt, ennen kuin painuttiin iltapalalle ja -pesulle.
Nukkumaankin kävimme normaaleissa merkeissä.
Miun lauantainmaksu, kelpaako noin pätkänä?
|
|
|
Post by Nana on Nov 15, 2008 9:10:37 GMT 2
Maksuja, vihdoin. Taigalta siis kaikki, saan ehkä tänä viikonloppuna ja Pikun maksut kasaan. PE: Tunti 1  Tunti 2 Istuin tutussa ja turvallisessa, kimossa selässä. Rauhallisesti tömistelimme eteenpäin. ''Vauhtia siihen koniin, me hypätään!'' Carkki karjui kentän keskeltä. Paukutin pohkeillani ja käytin raippaa, mutta en vihaisesti. Poni kuitenkin vai kiemurteli ja yritti päästä pakoon estetunnilta. ''Tuus ny, mentiin!'' sanoin ohjaten Pikun laukassa okserille. Ensimmäisen risteytys ylitti hienosti. Ohjasin kohti neljättä estettä, mutta sitten sain ajatuskatkosen 'apua, missä, milloin?'. Jolloin lensin esteen yli aivan yksin. Jäin kuitenkin roikkumaan ohjista, niin sinnikäs olin. ''Ylitän aina esteen kuin esteen!'' sanoin nauraen. Jatkoin tuntia rauhassa kontaktoiden ratsuani, kun Carkki niin haluaisi. Lopulta verkkasimme loppuverkkaa, Pikun löntystellessä rauhassa. Halasin ponia ja talutin sen karsinaansa. KIRJOTIN TÄN VAHINGOSSA PIKUSTA, NIIN TÄÄ ON PIKUN 2. MAKSU ! PERJANTAI-ILTA''Tännää tulee kauhulehva! Katotaan!'' möläytin kovaan ääneen. ''Juu, ja tilataan pizzaa'', sastu vastaa. Kauhuleffan merkeissä jatkamme iltaamme. ''Mulle yläpeti!'' Pipsa huutaa. ''Mullekkin!'' huudan takaisin ja heitän Dakinen reppuni ylähyllylle. ''Tää on ihan kauhee.. toihan.. kuristaa!'' Karo kuiskaa minun mässyttäessä katkarapu-kinkku-tonnikala pizzaani. Kohta harjailemme hampaat ja nukumme - kuka nyt saa unta kauhuleffan jälkeen. MINÄ AINAKIN! Ja Taigan kolmas maksu iltatallilla. Elikkäs siis viellä 2 puuttuu. Pikullakin yks iltatallilla, elikkä häneltäkin kaksi.
|
|