Post by Fiia on Jan 4, 2010 16:40:08 GMT 2
Hei!
Pidän siis koulutunnin torstaina 28.1. klo 19-20. Tarkoituksena olisi treenata kaikessa rauhassa vähän helpompia tehtäviä, keskittyä siirtymisiin, temmonvaihteluihin ja väistöihin - porukan mukaan katsotaan, mitä tunnilla lopulta tehdään.
Otan tunnille mielelläni vähän uudempia naamoja ja hoitsuttomia, en kuitenkaan kiellä myöskään hoitajien tunnille tuloa. Päätän hevoset melko mielivaltaisesti, toiveita on turha laittaa, mutta sen sijaan ottaisin mielelläni kuvauksen ratsastuskokemuksesta, pituudesta ja iästä sekä pätkän ulkonäkökuvausta. Saa myös laittaa 1-3 hevosta joilla ei halua mennä missään tapauksessa, näitä pyrin kaikin voimin välttämään.
Olin toppautunut kunnolla, mutta silti oli kylmä, kun asettelin valkoisen puutarhatuolin maneesin nurkkaan ja istahdin sille. Katselin hymyssä suin kuutta hyvin erilaista hevosta ja kuutta hyvin erilaista ratsastajaa – oli mukava opettaa monipuolista ryhmää. Floora peruutti silmänvalkuaiset välkkyen, Janus pelleili lähtemällä liikkeelle aina kun Pipsa yritti ponnistaa sen selkään, Aksu ja Liinu mulkoilivat toisiaan ja Tiia näytti korvattomalta lehmältä luimistellessaan Hilulle muka pelottavana, kun tyttö kiristi satulavyötä. Porukan ainoa järjen ääni näytti olevan Blondi, joka seisoi hievahtamatta aloillaan Roosan kiivetessä sen pyöreää kylkeä pitkin selkään.
- Koska joukossa on vähän uudempiakin naamoja, kerron näin alkuun, mä olen Fiia ja pidän teille tämän tunnin, sanoin reippaalla äänellä kävellessäni Januksen ja Pipsan luo. Tarrasin poniruunan ohjista kiinni ja jatkoin alkupuheitani. – Tarkoituksena olisi ratsastaa ihan perusjuttuja, kaikkea sellaista helppoa ja mukavaa, joten ei kannata jännittää, vaikka alla olisikin vähän vieraampi tai vaikeampi hevonen. Ratsastetaan vähän ympyröillä, käännellään ja väännellään hevosia eri askellajeissa, ja sen sellaista.
Ratsastajat ohjasivat ratsunsa uralle vasemmassa kierroksessa. Katselin viitisen minuuttia hevosten hyvin verkkaista askellusta ja ratsastajien kylmästä jäykkiä hartioita, ennen kuin uskoin, että he voisivat aloittaa työskentelyn. Pyysin tyttöjä keräämään ohjat pikkuhiljaa ja siirtymään sitten omaa tahtia raviin.
- Tiia ja Blondi heti kunnolla liikkeelle, ne ovat kummatkin alkuun hiukan tahmeita, mutta kun vertyvät, todella mukavia kouluhevosia! Liinun kanssa pitää löytää sopiva tahti, anna Veronica vähän löysempää ohjaa ja tue pohkeella, pienet pidätteet, niin se löytää rytmin siihen raviin. Se on vähän raaka, mutta mukava ja yritteliäs tamma, hymyilin katsellessani nuoren suomenhevosen vähän haparoivaa menoa.
Januksella oli kiire, kun se yritti järjestellä mahdollisimman suurta katastrofia. Connemara otti ravispurtteja, jarrutteli, pomppi sivulle pienimmästäkin risahduksesta ja kaiken kaikkiaan piti Pipsan työn touhussa. Aksu oli hyvin pirtsakan oloinen, ehkä jopa liiankin sähköinen, eikä Jemppu tuntunut oikein tietävän, miten siihen suhtautua. Floora antoi Carkille vauhdikasta kyytiä – se ravasi tuli hännän alla, pitkänä ja suu raollaan Carkin pitäessä ohjasta vastaan. Sen hevosen kanssa taitavallakin tytöllä oli tekemistä!
- Suunnanmuutos koko rata leikkaalla sieltä Blondi kärjessä! Pieni temponlisäys matkan varrella. Hyvä Roosa, juuri noin! Tiiaa enemmän eteen, usko minua, homma helpottuu kun sen lehmän saa jo alusta alkaen liikkumaan itse. Pohkeessa ei voima riitä, siispä raippa käyttöön, komenna vain. Just, hyvä, sitten kiitä. Liinun kanssa muista tuntuma, kevyt kylläkin, mutta silti tuntuma! Sitten jakautukaa kahdelle pääty-ympyrälle, Aksu, Tiia ja Janus tänne ja loput toiseen päätyyn. Ravia mennään, muistakaa asetus, vähän alatte jo taivutella.
Ponien ja pikkuhevosen päädyssä Aksu fuskasi työntämällä ulkolapaa ympyrältä, Tiia oli jälleen kadottanut kaiken reippauden liikkeistään ja Janus ei olisi millään tahtonut pysyä Pipsan alla tasaisessa ravissa. Toisella puolella ei ollut sen helpompaa – Liinun kanssa ympyrän suuntaan asettumisesta ei ollut puhettakaan, Blondi pienensi ympyrää kierros kierrokselta ja Floora ei kääntynyt kuin äärimmäisen kamppailun jälkeen. Tytöt kuitenkin selvästi yrittivät parhaansa, ainakin naamat olivat siihen malliin punaiset ja suu tiukkana viivana.
- Ulko-pohje, sisäohja kääntää! Sisäpohje huolehtii taivutuksesta, ulko-ohja tukee, työstäkää vaan, kannustin ratsastajia, joilla oli toivottavasti jo vähän lämmin.
Hetkisen kuluttua vähän tulosta oli saatu jo aikaan, hevoset ja tytöt olivat kummatkin lämmenneet ja ratsut jaksoivat jopa hiukan keskittyä asiaan. Jemppu oli saanut tönäistä Aksun lavan ympyrän suuntaan ja pieni poni eteni oikein mukavan oloisena, Hilu oli kouluraipan suosiollisella avustuksella saanut Tiian nostelemaan koipiaan ja Janus näytti tarmokkaasti ravatessaan lähes kiltiltä ponilta, vaikka välillä se saikin toki kohtauksen ja loikkasi eteen- tai taaksepäin, sivulle tai suoraan ylös. Liinu oli löytänyt raviinsa tasaisen rytmin ja Veronica kevensi selässä hyvin tyytyväisesti hymyillen. Roosa oli vaihtanut raipan sisäkäteen ja löytänyt oikeat nappulat Blondin ratsastamiseen – rehevä tamma liikutteli jalkojaan suhteellisen rivakasti pyöriessään nyt jo huomattavasti parempaa ympyrää. Carkkikin oli saanut Flooran vastaamaan apuihin, lämpöinen imeskeli kuolainta korvat takakenossa ja eteni ympyrällä oikein siististi.
- Okei, hyvä, sitten ympyrän vaihto, ponit sieltä ensin ja hevoset sitten, niin ei törmäillä! Hyvä. Tähän suuntaan sama homma, mutta nyt haetaan vähän jarruja ja kaasua. Puoli ympyrää ratsastetaan normaalia tasaista ravia, puolet pyydetään ratsuja pidentämään ravia, niitä ei siis potkaista eteenpäin vaan ohja tuntumalla pyydetään niitä venymään. Haluan nähdä selvän eron! Ainiin, ja jotta homma ei olisi liian helppo, kaikilta jalustimet ristiin kaulalle, kuulutin tuoliltani, jonka olin siirtänyt keskelle kenttää kahden ympyrän ulottumattomiin.
Tytöt ähkäisivät, osa katseli minua epävarmana, osa alkoi huokaisten nostaa jalustimia.
- Tämä on parasta tasapainotreeniä ja samalla saatte pohkeen toimimaan vähän eri tavalla – siispä reippaasti vaan, ja heti raville ja aloittakaa tehtävä!
Roosa oli saanut ensimmäisenä jalustimet pois ja kannusti Blondin raviin. Tamma hölkkäsi tottuneen oloisesti pitkin kaarevaa uraa eikä ottanut Roosan ensimmäistä pientä pohkeenpuristusta kuuleviin korviinsa, eikä seuraavaakaan. Tyttö napautti heti kepillä pohkeen taakse ja sai kuin saikin ison hevosen liikkumaan paremmin, ja kerta kerralta homma helpottui.
Toisella puolella Hilu näytti hiukan merisairaalta sinnitellessään Tiian ravissa. Kirjavan hevosen liikkeet eivät olleet ne mukavimmat, varsinkaan nyt, kun tamma oli hiukan lämmennyt ja ravi alkoi rullata.
- Anna mennä vaan, rentoudut ja muistat olla nyppimättä ohjasta. Se Tiia alkaa nyt tekemään töitä ja vähän tavallaan nousee sieltä, älä estele, hymyilin ruskeahiuksiselle tytölle.
Aksu oli aika säpäkän näköinen kipittäessään huimaa vauhtia. Jemppu pysyi hyvin pikkuponin ravissa eikä istunut ravia vastaan, mutta otti huomaamattaan hiukan tukea ohjasta. Askeleenpidennys ei ehkä ollut oikea sanaa kuvaamaan Aksun hurjaa tikitystä, mutta se kuitenkin vastasi pohkeeseen hyvin.
Pipsalla oli yhä paljon tekemistä Januksen kanssa. Tavallinen ravi sujui hyvin, ja tyttö piti tasapainonsa ihailtavan hyvin myös pienissä pompuissa. Ympyrän reippaampi puolisko oli lähinnä Januksen viemistä ja Pipsan jarruttelua.
- Pienet pidätteet, paljon puolipidätteitä, se kuuntelee kyllä, kun kuolain on vähän liikkeessä, muistutin virnistävälle Pipsalle. Hänellä taisi olla kaikesta huolimatta ihan hauskaa.
Liinu oli alkanut oikein kauniisti taipumaan ja vetreytymään, mutta sillä tuppasi tahti yhä katoamaan askeleenpidennyksessä. Veronica istui ravissa hyvin ja rennosti, hevosta häiritsemättä, ja pikku hiljaa ravikin alkoi tasoittua. Nyt kun tamma oli lämmitelty, se jaksoi vähän kantaa itseään ja kulki oikein mukavan näköisesti.
Carkkikin oli saanut Flooran toimimaan, joskin hän jätti suosiolla toistuvat lisäykset välistä ja pyysi Flooraa vain silloin tällöin pidentämään raviaan pieneksi hetkeksi. Margariinille pidätteet alkoivat mennä jo hyvin läpi ja ympyräkin näytti hallitummalta.
- Asettele vain sitä Flooraa, sillekin tekee hyvää vähän venyä välillä, nauroin katsellessani lämminverisen menoa. – Ympyröiden vaihto ponit ensin, nyt otetaan sitten lyhennystä toinen puoli, toinen normaalia ravia!
Ratsukot tekivät työtä käskettyä. Katselin heidän menoaan ja kommentoin samalla.
- Hilu, muista pitää Tiia liikkeessä myös ravin lyhennyksen aikana, takajalat polkee, naputa vaikka vähän raipalla rytmiä sinne takaosaan, nyt se vain menettää kaiken energiansa ja lysähtää. Okei, parempi. Liinun kanssa kevyt käsi, kevyt tuntuma. Aksun kanssa nopeammat pidätteet, pidäte, myötäys, pidäte, Jemppu! Blondilta saa vaatia sen lyhennyksen, se ei nyt Roosa kuuntele, huomaatko, ei mennyt pidäte läpi. Siinä on Janus superhyvin, Pipsa, loistavaa! Carkki voisit olla pikkusen rennompi, huokaise vaikka, oikein, nyt se Floorakin vähän rentoutuu. Muistakaa kiittää niitä hevosia, kun ne vastaavat apuihin! Ei jurruuteta kierrostolkulla ilman mitään rentoutusta!
Tyttöjen touhu alkoi hetken kuluttua näyttää oikein hyvältä. Sekä hevoset että ratsastajat olivat rentoja mutta tarkkaavaisia ja osa hevosista alkoi jo tulla kuolaimelle.
- Hienoa, riittää! Ottakaa hetkeksi koko ura käyttöön, suoristatte ne ihan kokonaan ja sitten käyntiin, vähän pidempää ohjaa. Onko avotaivutus kaikille tuttu?
Osa tytöistä nosti käden ylös, osa vähän epäröi, mutta ymmärsin, että kaikki olivat ainakin kokeilleet.
- Hyvä juttu, vaihdetaan vielä suunta käynnissä ja aletaan sitten tulemaan niin, että toisella pitkällä sivulla otetaan pätkä avotaivutusta, kun se on hyvä, suoristus, valmistelu ja laukannosto lyhyellä sivulla. Nosto tulee käynnistä, Flooran kanssa saa ottaa ravista. Toiselle pitkälle sivulle tulee laukassa voltti, jonka jälkeen raviin ja ravin kautta käyntiin, toisessa päädyssä saa tehdä vaikka pääty-ympyrän jos on ahdasta, ja sama uudelleen. Ainiin ja jalustimet saa ottaa jalkaan!
Ensimmäisenä tuleva Liinu ei oikein ymmärtänyt avotaivutuksen ideaa, mutta se kuitenkin yritti noudattaa Veronican toiveita siinä erityisemmin onnistumatta. Laukannosto oli hiukan hätäinen, mutta tehokkaan ravityöskentelyn ansiosta laukka oli hyvä, kolmitahtinen ja reipas ja laukkavoltti hyvä.
Aksu, joka osasi halutessaan todella vaikeita niin asioita niin pieneksi poniksi, oli päättänyt kunnostautua ja teki superhienon avotaivutuksen, mutta laukannosto käynnistä ei onnistunut, vaan ruuna lähti ensimmäisestä pohjemerkistä kipittämään täyttä ravia. Ravista se kyllä suostui nostamaan laukan ja tekemään voltin.
Blondi aloitti taivutuksen oikein, mutta koska se ei saanut tarpeeksi tukea ulkoavuilta, sen ulkolapa valui pois taivutuksesta ja koko hevonen jäykistyi. Laukannosto sen sijaan oli oikein hyvä, sillä Blondi oli temmonvaihteluiden myötä hyvin kuulolla ja nosti heti kauniin laukan käynnistä.
Tiia alkoi tapansa mukaan hiukan temppuilla, kun se huomasi, että pitäisikin tehdä kunnolla töitä. Hilu oli onneksi päättäväinen ja vaati siltä pätkän taivutusta. Ennen laukannostoa se otti muutaman raviaskeleen eikä laukka oikein rullannut, mutta voltti oli onnistunut ja hevonen hyvin tasapainossa.
Pipsa sai toden teolla jälleen taistella, että sai Januksen edes tulemaan avotaivutukseen saati ottamaan muutaman askeleen kolmella uralla, mutta kova työ kantoi hedelmää. Ruuna teki oikein hienon laukannoston käynnistä, innostui hetkeksi mutta tasoittui pian hyvävauhtiseen, joskin hieman kireään laukkaan.
Carkki sai taivutettua Flooran kuin ihmeen kaupalla hetkeksi avoon. Tamma näytti kovin hämmästyneeltä huomatessaan tallaavansa kolmea uraa etuosasta banaanin muotoisena, ja ehkä senkin takia laukannosto tuli sille liian äkkiä. Floora alkoi nyppimään ohjia ja nakkelemaan niskojaan Carkin pyytäessä sitä laukkaan eikä siirtynyt ripeämpään askellajiin edes ravin kautta kuin neljän yrityksen jälkeen.
- Okei, ihan hyvä alku, tullaan vielä joitain kertoja tähän suuntaan, huusin, kun Floorakin oli saatu ottamaan muutama laukka-askel.
- Sieltä vaan Liinu ensimmäisenä. Veronica, muista selkeät avut! Nyt sulla on se voltin alku siinä, sitten ulkoavut tukemaan ja pyydät sitä liikkumaan. Just noin! Tosi hienoa, suorista, hyvä, sitten asetus sisään ja laukannosto. Aksulla jälleen hieno taivutus, just noin, nyt valmistele laukka kunnolla. Nyt on väärässä, tarkemmin asetus sisään! Vaadi se nosto käynnistä! Okei, siinä hienosti, hyvä Jemppu. Otahan Roosa raippa ulkokäteen ja nyt todella tarkkana ulkoapujen kanssa. Siinä on hyvä alku, nyt jatkat avotaivutuksessa. Huomaatko, se taas valuu uralle. Napautahan raipalla, siihen lavalle vaikka kerran, avut pitää mennä läpi! Just noin, laukannosto oli tosi hyvä. Taputa. Sitten Tiia. Taivutus on nyt parempi kuin viimeksi, vahdi vain, että poikitusta ei ole liikaa. Laukassa pistät sen sitten töihin, pohkeella, raipallakin saa auttaa. Nyt se laukkaa, oikein! Ja sit Janus. Avotaivutus sujuu nyt hyvin, ja huomaatko, se hakee peräänantoa, hyvä Pipsa! Laukassa ota ulko-ohja paremmin tuntumalle ja kontrolloi sitä tahtia, mutta muista myödätä. Margariini alkaa jo tulla sieltä! Se on selvästi tajunnut tuon avotaivutuksen idean, huimaa, kiitä! Eikä tarvitse huolestua jos laukka ei onnistu. Yritä vaan rauhassa uudelleen, ookoo, se riittää. Vaihtakaa suunta ja sama tehtävä!
Hevoset olivat alkuun jäykkiä uuteen suuntaan, ja ratsastajilla kesti hetki löytää oikeat nappulat, mutta sen jälkeen homma alkoi sujua. Avotaivutukset paranivat kerta kerralta ja laukannostot olivat entistä tarkempia, ripeämpiä ja laukat tasaisempia. Hevoset polkivat hyvin alleen, liikkuivat irtonaisesti ja aina silloin tällöin joku niistä kulki hetken peräänannossa.
- Todella, todella hyvää työtä, tytöt! Jakaudutaan taas niille samoille pääty-ympyröille kuin äsken ja nostetaan laukka. Hevoset saavat laukata aika vapaasti alkuun, katsotaan vähän teidän istuntaa ja sitten tulee lisäohjeita. Lupaan etten kommentoi laukannostoja, mutta yrittäkäähän tehdä ne käynnistä, hymyilin ratsastajille.
Hevoset siirtyivät kuka mitenkin laukkaan, ja hetken kuluttua aloin käydä läpi ratsastajien istuntaa ja apujenkäyttöä.
- Jemppu, muista kyynärkulma. Siten saat käteen enemmän pelivaraa, voit myödätä ja joustaa. Ja kun joudut tekemään pidätteitä, muista nopeat pidätteet ja välitön myötäys. Istut tosi hyvin suorassa ja keskellä satulaa, hienoa!
- Flooran kanssa ihan rauhallisesti, kun se laukkaa, niin kiitä. Voisit Carkki olla vähän passiivisempi, anna sen liikkua omine voimineen, johtava sisäohja ja pohje tuella, ei muuta. Sulla on ihanan pehmeä käsi, Floorakin tykkää siitä, ei se muuten olisi noin rento.
- Hilu, huomaatko että yrität nyt hirveästi ratsastaa laukkaa ylivartalolla. Istu vaan pystyyn ja tee se työ jaloilla. Käsi hiljaa, hyvä, ja nyt eteen, pohjetta, napauta raipalla! Vielä kerran! Noniin, tosi hyvin, nyt se laukkaa jälleen itse. Katse sulla on hyvin puoli kierrosta edellä, Tiiakin tietää tasan minne suunta, hienoa!
- Liinun laukka on siinä tosi tasaista, mainiota. Istut Vertti tosi hyvin, rennosti ja joustat liikkeessä, ja tuntuma on nyt erittäin hyvä! Muista vähän asettaa sisälle ja kertoa hevoselle hyvissä ajoin, missä mennään, nyt se hiukan menettää tasapainoaan kun käännät jyrkemmin.
- Pipsa, muista rentoutella jalkoja. Lantiosta jalat auki, polvi rentona, pohje kiinni, kantapään anna valua alas, mutta ei tarvitse painaa. Heti on siinä parempi. Janus on nyt tosi kivassa laukassa ja sulla on myöskin superherkkä käsi!
- Sitten vielä Roosa – vähän Blondia eteen, niin se laukka pyörii paremmin. Hyvä! Vaikutat hevoseen oikein ja selkeitä apuja käyttäen. Kanna käsi vähän paremmin ja ulko-pohje hitunen eteenpäin, se vaikuttaa heti siihen, että hevonen kääntyy herkemmin.
- Hyvä, sitten riittää, ottakaa käyntiin, ympyröiden vaihto ja laukkaa toiseen suuntaan, huusin hetken kuluttua. Hevoset jarruttivat kuka mitenkin käyntiin ja ympyrät vaihdettiin ripeästi. Ratsukot siirtyivät hyvässä järjestyksessä laukkaan ja laukkasivat kaikessa rauhassa ympyröillä.
- Oikein hyvä, ryhtykää ottamaan joukkoon vähän temmonvaihteluita oman maun ja tilan mukaan. Rentona mutta vaatikaa se ero. Hieno pidennys Tiian kanssa, Hilu! Ja siinä lyhentää Blondi hienosti. Tehän olette tosi hyviä!
Tytöt laukkasivat jonkun aikaa myös toiseen suuntaan, ennen kuin käskin heidän ottaa käyntiin ja vaihtaa jälleen suunnan.
- Nyt tulee viimeinen ympyrällä, tai tässä tapauksessa voltilla, tehtävä juttu. Valitkaa kaikki itsellenne sopiva paikka, jossa pystytte pyörittämään hevosellenne sopivan kokoista volttia. Otetaan ravia ja pyritään hidastamaan sitä niin paljon kuin mahdollista. Aksun kanssa voit ottaa pienemmän ympyrän saman tien, Liinu sen sijaan ravaisi ehkä helpommin vähän isommalla. Puolet vauhdista pois, kaikki! Floora alkaa olemaan oikein hyvä, ei vaadita Carkki siltä liikaa, voit ottaa käyntiin ja vähän rentoutua. Hyvä Roosa, Blondi on kanssa superhyvä, ota vaan käynti! Janus saa vielä hidastaa reilusti, samoin Aksu, Tiian kanssa vahdi niitä takajalkoja. Liinulle riittää, samoin loput voivat ottaa jo käyntiin, hienoa!
- Palatkaa kaikki uralle ja hetkeksi vielä raviin. Suoristakaa hevoset ihan kokonaan, vain kulmissa saa vähän taivuttaa, muuten ihan suoraan! Muutama minuutti ravia kumpaankin suuntaan, ohjeistin.
Kaikki hevoset näyttivät kulkevan oikein hyvin. Ratsastajien pidentäessä pikkuhiljaa ohjaa hevoset venyivät eteen-alas selästään pyöreinä, takaosa alla ja etuosa hiukan keventyneenä. Katselin tyytyväisenä ratsukoiden loppuraveja ja hetken kuluttua käskin ottaa käyntiin ja antaa pitkän ohjan.
- Kymmenen minuuttia käyntiä, molempiin suuntiin. Minusta tunti meni oikein hyvin, entäs teistä? hymyilin ja aloin tehdä lähtöä, tytöt pärjäisivät kyllä ilman opettajaakin loppukäyntien ajan. Heillä nimittäin oli ehkä lämmin, mutta minulla kyllä ei!
Pidän siis koulutunnin torstaina 28.1. klo 19-20. Tarkoituksena olisi treenata kaikessa rauhassa vähän helpompia tehtäviä, keskittyä siirtymisiin, temmonvaihteluihin ja väistöihin - porukan mukaan katsotaan, mitä tunnilla lopulta tehdään.
Otan tunnille mielelläni vähän uudempia naamoja ja hoitsuttomia, en kuitenkaan kiellä myöskään hoitajien tunnille tuloa. Päätän hevoset melko mielivaltaisesti, toiveita on turha laittaa, mutta sen sijaan ottaisin mielelläni kuvauksen ratsastuskokemuksesta, pituudesta ja iästä sekä pätkän ulkonäkökuvausta. Saa myös laittaa 1-3 hevosta joilla ei halua mennä missään tapauksessa, näitä pyrin kaikin voimin välttämään.
Roosa + Blondi
Hilu + Tiia
Jemppu + Aksu
Pipsa + Janus
Veronica + Liinu
Carkki + Floora
Hilu + Tiia
Jemppu + Aksu
Pipsa + Janus
Veronica + Liinu
Carkki + Floora
Olin toppautunut kunnolla, mutta silti oli kylmä, kun asettelin valkoisen puutarhatuolin maneesin nurkkaan ja istahdin sille. Katselin hymyssä suin kuutta hyvin erilaista hevosta ja kuutta hyvin erilaista ratsastajaa – oli mukava opettaa monipuolista ryhmää. Floora peruutti silmänvalkuaiset välkkyen, Janus pelleili lähtemällä liikkeelle aina kun Pipsa yritti ponnistaa sen selkään, Aksu ja Liinu mulkoilivat toisiaan ja Tiia näytti korvattomalta lehmältä luimistellessaan Hilulle muka pelottavana, kun tyttö kiristi satulavyötä. Porukan ainoa järjen ääni näytti olevan Blondi, joka seisoi hievahtamatta aloillaan Roosan kiivetessä sen pyöreää kylkeä pitkin selkään.
- Koska joukossa on vähän uudempiakin naamoja, kerron näin alkuun, mä olen Fiia ja pidän teille tämän tunnin, sanoin reippaalla äänellä kävellessäni Januksen ja Pipsan luo. Tarrasin poniruunan ohjista kiinni ja jatkoin alkupuheitani. – Tarkoituksena olisi ratsastaa ihan perusjuttuja, kaikkea sellaista helppoa ja mukavaa, joten ei kannata jännittää, vaikka alla olisikin vähän vieraampi tai vaikeampi hevonen. Ratsastetaan vähän ympyröillä, käännellään ja väännellään hevosia eri askellajeissa, ja sen sellaista.
Ratsastajat ohjasivat ratsunsa uralle vasemmassa kierroksessa. Katselin viitisen minuuttia hevosten hyvin verkkaista askellusta ja ratsastajien kylmästä jäykkiä hartioita, ennen kuin uskoin, että he voisivat aloittaa työskentelyn. Pyysin tyttöjä keräämään ohjat pikkuhiljaa ja siirtymään sitten omaa tahtia raviin.
- Tiia ja Blondi heti kunnolla liikkeelle, ne ovat kummatkin alkuun hiukan tahmeita, mutta kun vertyvät, todella mukavia kouluhevosia! Liinun kanssa pitää löytää sopiva tahti, anna Veronica vähän löysempää ohjaa ja tue pohkeella, pienet pidätteet, niin se löytää rytmin siihen raviin. Se on vähän raaka, mutta mukava ja yritteliäs tamma, hymyilin katsellessani nuoren suomenhevosen vähän haparoivaa menoa.
Januksella oli kiire, kun se yritti järjestellä mahdollisimman suurta katastrofia. Connemara otti ravispurtteja, jarrutteli, pomppi sivulle pienimmästäkin risahduksesta ja kaiken kaikkiaan piti Pipsan työn touhussa. Aksu oli hyvin pirtsakan oloinen, ehkä jopa liiankin sähköinen, eikä Jemppu tuntunut oikein tietävän, miten siihen suhtautua. Floora antoi Carkille vauhdikasta kyytiä – se ravasi tuli hännän alla, pitkänä ja suu raollaan Carkin pitäessä ohjasta vastaan. Sen hevosen kanssa taitavallakin tytöllä oli tekemistä!
- Suunnanmuutos koko rata leikkaalla sieltä Blondi kärjessä! Pieni temponlisäys matkan varrella. Hyvä Roosa, juuri noin! Tiiaa enemmän eteen, usko minua, homma helpottuu kun sen lehmän saa jo alusta alkaen liikkumaan itse. Pohkeessa ei voima riitä, siispä raippa käyttöön, komenna vain. Just, hyvä, sitten kiitä. Liinun kanssa muista tuntuma, kevyt kylläkin, mutta silti tuntuma! Sitten jakautukaa kahdelle pääty-ympyrälle, Aksu, Tiia ja Janus tänne ja loput toiseen päätyyn. Ravia mennään, muistakaa asetus, vähän alatte jo taivutella.
Ponien ja pikkuhevosen päädyssä Aksu fuskasi työntämällä ulkolapaa ympyrältä, Tiia oli jälleen kadottanut kaiken reippauden liikkeistään ja Janus ei olisi millään tahtonut pysyä Pipsan alla tasaisessa ravissa. Toisella puolella ei ollut sen helpompaa – Liinun kanssa ympyrän suuntaan asettumisesta ei ollut puhettakaan, Blondi pienensi ympyrää kierros kierrokselta ja Floora ei kääntynyt kuin äärimmäisen kamppailun jälkeen. Tytöt kuitenkin selvästi yrittivät parhaansa, ainakin naamat olivat siihen malliin punaiset ja suu tiukkana viivana.
- Ulko-pohje, sisäohja kääntää! Sisäpohje huolehtii taivutuksesta, ulko-ohja tukee, työstäkää vaan, kannustin ratsastajia, joilla oli toivottavasti jo vähän lämmin.
Hetkisen kuluttua vähän tulosta oli saatu jo aikaan, hevoset ja tytöt olivat kummatkin lämmenneet ja ratsut jaksoivat jopa hiukan keskittyä asiaan. Jemppu oli saanut tönäistä Aksun lavan ympyrän suuntaan ja pieni poni eteni oikein mukavan oloisena, Hilu oli kouluraipan suosiollisella avustuksella saanut Tiian nostelemaan koipiaan ja Janus näytti tarmokkaasti ravatessaan lähes kiltiltä ponilta, vaikka välillä se saikin toki kohtauksen ja loikkasi eteen- tai taaksepäin, sivulle tai suoraan ylös. Liinu oli löytänyt raviinsa tasaisen rytmin ja Veronica kevensi selässä hyvin tyytyväisesti hymyillen. Roosa oli vaihtanut raipan sisäkäteen ja löytänyt oikeat nappulat Blondin ratsastamiseen – rehevä tamma liikutteli jalkojaan suhteellisen rivakasti pyöriessään nyt jo huomattavasti parempaa ympyrää. Carkkikin oli saanut Flooran vastaamaan apuihin, lämpöinen imeskeli kuolainta korvat takakenossa ja eteni ympyrällä oikein siististi.
- Okei, hyvä, sitten ympyrän vaihto, ponit sieltä ensin ja hevoset sitten, niin ei törmäillä! Hyvä. Tähän suuntaan sama homma, mutta nyt haetaan vähän jarruja ja kaasua. Puoli ympyrää ratsastetaan normaalia tasaista ravia, puolet pyydetään ratsuja pidentämään ravia, niitä ei siis potkaista eteenpäin vaan ohja tuntumalla pyydetään niitä venymään. Haluan nähdä selvän eron! Ainiin, ja jotta homma ei olisi liian helppo, kaikilta jalustimet ristiin kaulalle, kuulutin tuoliltani, jonka olin siirtänyt keskelle kenttää kahden ympyrän ulottumattomiin.
Tytöt ähkäisivät, osa katseli minua epävarmana, osa alkoi huokaisten nostaa jalustimia.
- Tämä on parasta tasapainotreeniä ja samalla saatte pohkeen toimimaan vähän eri tavalla – siispä reippaasti vaan, ja heti raville ja aloittakaa tehtävä!
Roosa oli saanut ensimmäisenä jalustimet pois ja kannusti Blondin raviin. Tamma hölkkäsi tottuneen oloisesti pitkin kaarevaa uraa eikä ottanut Roosan ensimmäistä pientä pohkeenpuristusta kuuleviin korviinsa, eikä seuraavaakaan. Tyttö napautti heti kepillä pohkeen taakse ja sai kuin saikin ison hevosen liikkumaan paremmin, ja kerta kerralta homma helpottui.
Toisella puolella Hilu näytti hiukan merisairaalta sinnitellessään Tiian ravissa. Kirjavan hevosen liikkeet eivät olleet ne mukavimmat, varsinkaan nyt, kun tamma oli hiukan lämmennyt ja ravi alkoi rullata.
- Anna mennä vaan, rentoudut ja muistat olla nyppimättä ohjasta. Se Tiia alkaa nyt tekemään töitä ja vähän tavallaan nousee sieltä, älä estele, hymyilin ruskeahiuksiselle tytölle.
Aksu oli aika säpäkän näköinen kipittäessään huimaa vauhtia. Jemppu pysyi hyvin pikkuponin ravissa eikä istunut ravia vastaan, mutta otti huomaamattaan hiukan tukea ohjasta. Askeleenpidennys ei ehkä ollut oikea sanaa kuvaamaan Aksun hurjaa tikitystä, mutta se kuitenkin vastasi pohkeeseen hyvin.
Pipsalla oli yhä paljon tekemistä Januksen kanssa. Tavallinen ravi sujui hyvin, ja tyttö piti tasapainonsa ihailtavan hyvin myös pienissä pompuissa. Ympyrän reippaampi puolisko oli lähinnä Januksen viemistä ja Pipsan jarruttelua.
- Pienet pidätteet, paljon puolipidätteitä, se kuuntelee kyllä, kun kuolain on vähän liikkeessä, muistutin virnistävälle Pipsalle. Hänellä taisi olla kaikesta huolimatta ihan hauskaa.
Liinu oli alkanut oikein kauniisti taipumaan ja vetreytymään, mutta sillä tuppasi tahti yhä katoamaan askeleenpidennyksessä. Veronica istui ravissa hyvin ja rennosti, hevosta häiritsemättä, ja pikku hiljaa ravikin alkoi tasoittua. Nyt kun tamma oli lämmitelty, se jaksoi vähän kantaa itseään ja kulki oikein mukavan näköisesti.
Carkkikin oli saanut Flooran toimimaan, joskin hän jätti suosiolla toistuvat lisäykset välistä ja pyysi Flooraa vain silloin tällöin pidentämään raviaan pieneksi hetkeksi. Margariinille pidätteet alkoivat mennä jo hyvin läpi ja ympyräkin näytti hallitummalta.
- Asettele vain sitä Flooraa, sillekin tekee hyvää vähän venyä välillä, nauroin katsellessani lämminverisen menoa. – Ympyröiden vaihto ponit ensin, nyt otetaan sitten lyhennystä toinen puoli, toinen normaalia ravia!
Ratsukot tekivät työtä käskettyä. Katselin heidän menoaan ja kommentoin samalla.
- Hilu, muista pitää Tiia liikkeessä myös ravin lyhennyksen aikana, takajalat polkee, naputa vaikka vähän raipalla rytmiä sinne takaosaan, nyt se vain menettää kaiken energiansa ja lysähtää. Okei, parempi. Liinun kanssa kevyt käsi, kevyt tuntuma. Aksun kanssa nopeammat pidätteet, pidäte, myötäys, pidäte, Jemppu! Blondilta saa vaatia sen lyhennyksen, se ei nyt Roosa kuuntele, huomaatko, ei mennyt pidäte läpi. Siinä on Janus superhyvin, Pipsa, loistavaa! Carkki voisit olla pikkusen rennompi, huokaise vaikka, oikein, nyt se Floorakin vähän rentoutuu. Muistakaa kiittää niitä hevosia, kun ne vastaavat apuihin! Ei jurruuteta kierrostolkulla ilman mitään rentoutusta!
Tyttöjen touhu alkoi hetken kuluttua näyttää oikein hyvältä. Sekä hevoset että ratsastajat olivat rentoja mutta tarkkaavaisia ja osa hevosista alkoi jo tulla kuolaimelle.
- Hienoa, riittää! Ottakaa hetkeksi koko ura käyttöön, suoristatte ne ihan kokonaan ja sitten käyntiin, vähän pidempää ohjaa. Onko avotaivutus kaikille tuttu?
Osa tytöistä nosti käden ylös, osa vähän epäröi, mutta ymmärsin, että kaikki olivat ainakin kokeilleet.
- Hyvä juttu, vaihdetaan vielä suunta käynnissä ja aletaan sitten tulemaan niin, että toisella pitkällä sivulla otetaan pätkä avotaivutusta, kun se on hyvä, suoristus, valmistelu ja laukannosto lyhyellä sivulla. Nosto tulee käynnistä, Flooran kanssa saa ottaa ravista. Toiselle pitkälle sivulle tulee laukassa voltti, jonka jälkeen raviin ja ravin kautta käyntiin, toisessa päädyssä saa tehdä vaikka pääty-ympyrän jos on ahdasta, ja sama uudelleen. Ainiin ja jalustimet saa ottaa jalkaan!
Ensimmäisenä tuleva Liinu ei oikein ymmärtänyt avotaivutuksen ideaa, mutta se kuitenkin yritti noudattaa Veronican toiveita siinä erityisemmin onnistumatta. Laukannosto oli hiukan hätäinen, mutta tehokkaan ravityöskentelyn ansiosta laukka oli hyvä, kolmitahtinen ja reipas ja laukkavoltti hyvä.
Aksu, joka osasi halutessaan todella vaikeita niin asioita niin pieneksi poniksi, oli päättänyt kunnostautua ja teki superhienon avotaivutuksen, mutta laukannosto käynnistä ei onnistunut, vaan ruuna lähti ensimmäisestä pohjemerkistä kipittämään täyttä ravia. Ravista se kyllä suostui nostamaan laukan ja tekemään voltin.
Blondi aloitti taivutuksen oikein, mutta koska se ei saanut tarpeeksi tukea ulkoavuilta, sen ulkolapa valui pois taivutuksesta ja koko hevonen jäykistyi. Laukannosto sen sijaan oli oikein hyvä, sillä Blondi oli temmonvaihteluiden myötä hyvin kuulolla ja nosti heti kauniin laukan käynnistä.
Tiia alkoi tapansa mukaan hiukan temppuilla, kun se huomasi, että pitäisikin tehdä kunnolla töitä. Hilu oli onneksi päättäväinen ja vaati siltä pätkän taivutusta. Ennen laukannostoa se otti muutaman raviaskeleen eikä laukka oikein rullannut, mutta voltti oli onnistunut ja hevonen hyvin tasapainossa.
Pipsa sai toden teolla jälleen taistella, että sai Januksen edes tulemaan avotaivutukseen saati ottamaan muutaman askeleen kolmella uralla, mutta kova työ kantoi hedelmää. Ruuna teki oikein hienon laukannoston käynnistä, innostui hetkeksi mutta tasoittui pian hyvävauhtiseen, joskin hieman kireään laukkaan.
Carkki sai taivutettua Flooran kuin ihmeen kaupalla hetkeksi avoon. Tamma näytti kovin hämmästyneeltä huomatessaan tallaavansa kolmea uraa etuosasta banaanin muotoisena, ja ehkä senkin takia laukannosto tuli sille liian äkkiä. Floora alkoi nyppimään ohjia ja nakkelemaan niskojaan Carkin pyytäessä sitä laukkaan eikä siirtynyt ripeämpään askellajiin edes ravin kautta kuin neljän yrityksen jälkeen.
- Okei, ihan hyvä alku, tullaan vielä joitain kertoja tähän suuntaan, huusin, kun Floorakin oli saatu ottamaan muutama laukka-askel.
- Sieltä vaan Liinu ensimmäisenä. Veronica, muista selkeät avut! Nyt sulla on se voltin alku siinä, sitten ulkoavut tukemaan ja pyydät sitä liikkumaan. Just noin! Tosi hienoa, suorista, hyvä, sitten asetus sisään ja laukannosto. Aksulla jälleen hieno taivutus, just noin, nyt valmistele laukka kunnolla. Nyt on väärässä, tarkemmin asetus sisään! Vaadi se nosto käynnistä! Okei, siinä hienosti, hyvä Jemppu. Otahan Roosa raippa ulkokäteen ja nyt todella tarkkana ulkoapujen kanssa. Siinä on hyvä alku, nyt jatkat avotaivutuksessa. Huomaatko, se taas valuu uralle. Napautahan raipalla, siihen lavalle vaikka kerran, avut pitää mennä läpi! Just noin, laukannosto oli tosi hyvä. Taputa. Sitten Tiia. Taivutus on nyt parempi kuin viimeksi, vahdi vain, että poikitusta ei ole liikaa. Laukassa pistät sen sitten töihin, pohkeella, raipallakin saa auttaa. Nyt se laukkaa, oikein! Ja sit Janus. Avotaivutus sujuu nyt hyvin, ja huomaatko, se hakee peräänantoa, hyvä Pipsa! Laukassa ota ulko-ohja paremmin tuntumalle ja kontrolloi sitä tahtia, mutta muista myödätä. Margariini alkaa jo tulla sieltä! Se on selvästi tajunnut tuon avotaivutuksen idean, huimaa, kiitä! Eikä tarvitse huolestua jos laukka ei onnistu. Yritä vaan rauhassa uudelleen, ookoo, se riittää. Vaihtakaa suunta ja sama tehtävä!
Hevoset olivat alkuun jäykkiä uuteen suuntaan, ja ratsastajilla kesti hetki löytää oikeat nappulat, mutta sen jälkeen homma alkoi sujua. Avotaivutukset paranivat kerta kerralta ja laukannostot olivat entistä tarkempia, ripeämpiä ja laukat tasaisempia. Hevoset polkivat hyvin alleen, liikkuivat irtonaisesti ja aina silloin tällöin joku niistä kulki hetken peräänannossa.
- Todella, todella hyvää työtä, tytöt! Jakaudutaan taas niille samoille pääty-ympyröille kuin äsken ja nostetaan laukka. Hevoset saavat laukata aika vapaasti alkuun, katsotaan vähän teidän istuntaa ja sitten tulee lisäohjeita. Lupaan etten kommentoi laukannostoja, mutta yrittäkäähän tehdä ne käynnistä, hymyilin ratsastajille.
Hevoset siirtyivät kuka mitenkin laukkaan, ja hetken kuluttua aloin käydä läpi ratsastajien istuntaa ja apujenkäyttöä.
- Jemppu, muista kyynärkulma. Siten saat käteen enemmän pelivaraa, voit myödätä ja joustaa. Ja kun joudut tekemään pidätteitä, muista nopeat pidätteet ja välitön myötäys. Istut tosi hyvin suorassa ja keskellä satulaa, hienoa!
- Flooran kanssa ihan rauhallisesti, kun se laukkaa, niin kiitä. Voisit Carkki olla vähän passiivisempi, anna sen liikkua omine voimineen, johtava sisäohja ja pohje tuella, ei muuta. Sulla on ihanan pehmeä käsi, Floorakin tykkää siitä, ei se muuten olisi noin rento.
- Hilu, huomaatko että yrität nyt hirveästi ratsastaa laukkaa ylivartalolla. Istu vaan pystyyn ja tee se työ jaloilla. Käsi hiljaa, hyvä, ja nyt eteen, pohjetta, napauta raipalla! Vielä kerran! Noniin, tosi hyvin, nyt se laukkaa jälleen itse. Katse sulla on hyvin puoli kierrosta edellä, Tiiakin tietää tasan minne suunta, hienoa!
- Liinun laukka on siinä tosi tasaista, mainiota. Istut Vertti tosi hyvin, rennosti ja joustat liikkeessä, ja tuntuma on nyt erittäin hyvä! Muista vähän asettaa sisälle ja kertoa hevoselle hyvissä ajoin, missä mennään, nyt se hiukan menettää tasapainoaan kun käännät jyrkemmin.
- Pipsa, muista rentoutella jalkoja. Lantiosta jalat auki, polvi rentona, pohje kiinni, kantapään anna valua alas, mutta ei tarvitse painaa. Heti on siinä parempi. Janus on nyt tosi kivassa laukassa ja sulla on myöskin superherkkä käsi!
- Sitten vielä Roosa – vähän Blondia eteen, niin se laukka pyörii paremmin. Hyvä! Vaikutat hevoseen oikein ja selkeitä apuja käyttäen. Kanna käsi vähän paremmin ja ulko-pohje hitunen eteenpäin, se vaikuttaa heti siihen, että hevonen kääntyy herkemmin.
- Hyvä, sitten riittää, ottakaa käyntiin, ympyröiden vaihto ja laukkaa toiseen suuntaan, huusin hetken kuluttua. Hevoset jarruttivat kuka mitenkin käyntiin ja ympyrät vaihdettiin ripeästi. Ratsukot siirtyivät hyvässä järjestyksessä laukkaan ja laukkasivat kaikessa rauhassa ympyröillä.
- Oikein hyvä, ryhtykää ottamaan joukkoon vähän temmonvaihteluita oman maun ja tilan mukaan. Rentona mutta vaatikaa se ero. Hieno pidennys Tiian kanssa, Hilu! Ja siinä lyhentää Blondi hienosti. Tehän olette tosi hyviä!
Tytöt laukkasivat jonkun aikaa myös toiseen suuntaan, ennen kuin käskin heidän ottaa käyntiin ja vaihtaa jälleen suunnan.
- Nyt tulee viimeinen ympyrällä, tai tässä tapauksessa voltilla, tehtävä juttu. Valitkaa kaikki itsellenne sopiva paikka, jossa pystytte pyörittämään hevosellenne sopivan kokoista volttia. Otetaan ravia ja pyritään hidastamaan sitä niin paljon kuin mahdollista. Aksun kanssa voit ottaa pienemmän ympyrän saman tien, Liinu sen sijaan ravaisi ehkä helpommin vähän isommalla. Puolet vauhdista pois, kaikki! Floora alkaa olemaan oikein hyvä, ei vaadita Carkki siltä liikaa, voit ottaa käyntiin ja vähän rentoutua. Hyvä Roosa, Blondi on kanssa superhyvä, ota vaan käynti! Janus saa vielä hidastaa reilusti, samoin Aksu, Tiian kanssa vahdi niitä takajalkoja. Liinulle riittää, samoin loput voivat ottaa jo käyntiin, hienoa!
- Palatkaa kaikki uralle ja hetkeksi vielä raviin. Suoristakaa hevoset ihan kokonaan, vain kulmissa saa vähän taivuttaa, muuten ihan suoraan! Muutama minuutti ravia kumpaankin suuntaan, ohjeistin.
Kaikki hevoset näyttivät kulkevan oikein hyvin. Ratsastajien pidentäessä pikkuhiljaa ohjaa hevoset venyivät eteen-alas selästään pyöreinä, takaosa alla ja etuosa hiukan keventyneenä. Katselin tyytyväisenä ratsukoiden loppuraveja ja hetken kuluttua käskin ottaa käyntiin ja antaa pitkän ohjan.
- Kymmenen minuuttia käyntiä, molempiin suuntiin. Minusta tunti meni oikein hyvin, entäs teistä? hymyilin ja aloin tehdä lähtöä, tytöt pärjäisivät kyllä ilman opettajaakin loppukäyntien ajan. Heillä nimittäin oli ehkä lämmin, mutta minulla kyllä ei!