Post by Sastu on Dec 11, 2008 15:07:47 GMT 2
Heippa kaikille ja hyvää joulun odotusta!
Nyt olisi talvinen maastolenkki tarjolla!
Pitkät ja pätkät, laihat ja lihavat, huonot ja hyvät ratsastajat, kokeneet ja kokemattomat, kaikki pääsee mukaan! Mentäisiin tuollainen tunnin mittainen lenkki, perusteitä, mutta koko matka reippaassa temmossa, paljon ravia ja laukkaa. Hevosten kuntoa kehitetään ja nautitaan hevosista, lumesta ja toisistamme, sekä rupattelu ilman muuta sallittua. Pieni laukkakisakin syttyy - lupaan!
Tämä on tarkoitettu suurimmaksi osaksi hoitajille + hevosenomistajille, koska suunnittelin, että kaikki menisivät omalla hoitsullaan / omalla hevosellaan. Kun joillain hevosilla on kaksi hoitajaa, tämä ongelma ratkaistaan kyllä, että olkaa huoleti!
(Reitti, saatamme jäädä pyörimään metsään jos jää aikaa: i280.photobucket.com/albums/kk197/sastu/seppelekartta.jpg )
Osallistujat:
Sastu - Anttu
Magnum - Eppu +
Reega - Rensu
Carkki - Leevi +
Lynn - Sentti +
Liina - Blade
Shinqua - Humu +
Kat - Sera +
Hina - Tiia +
Abby - Blondi +
Pipsa - Bert +
Karo - Aksu +
Wear - Taiga +
Nana - Sirkkeli +
Tarina for you:
Talutin Anttua kenttää kohti. Meitä seurasi 13 ratsukkoa, ja jouduimme menemään aika tiiviisti kentälle. Onneksi Seppeleellä on iso kenttä - muuten olisimme joutuneet menemään toisiemme päälle!
Laskin satulan jalustimet, mitä muutkin näyttivät tekevän. Pomppasin selkään, ja huomasin Abbyn kävelemässä ja Blondin kanssa uralla. Liityimme Antun kanssa seuraan sen jälkeen, kun olin kiristänyt vyötä niin, etten valuisi satula mukanani Antun kyljelle.
Katselin ratsukoita hymyillen ja miettien järjestystä. Katseeni kiinnittyi myös omaan polleeni, Rensuun, jonka olin antanut Reegalle ratsastettavaksi, koska tiesin Reegan yhä rakastavan sitä, ja tiesin myös tämän pärjäävän sille. Nana ja Siiri, joukon pienimmät, ottivat tahtojen taistelua: Siiri olisi halunnut mennä syömään ruohoa, mutta Nana piti päänsä, ja pakotti ärsyyntyneen ponin uralle. Hymyilin.
Lopulta meitä oli pitkä letka uralla kävelemässä. Käänsin Antun lävistäjälle, ja pysähdyin kun olisi pitänyt kääntyä.
-Järjestys on tänään seuraavan lainen: Magnum ja Epi, Reega ja Rensu, Carkki and Letukka, Lynn ja Sentti, Liina sekä Blade, Shinqua ja Humu, Kat jaa Serkkis, Hina ja Tiia, Abby - Blondi, Pipsa sekä Bert, Karo, Wear ja Nana poneillaan Aksu, Taiga, Sirkkeli, pölötin, ratsukoiden muodostaessa automaattisesti jonon minun ja Antun perään.
Lähdimme mahdollisimman äkkiä liikkeelle, koska mukana oli polleja jotka vain stressaantuisivat seisomisesta. En sanellut mitään ohjeita, koska tiesin, että mukanani olevat ratsastajat tiesivät ne jo - olivathan he Seppeleläisiä!
-Valmistautukaa raviin! Jaa… ravia, tiedotin, siirtäen Antun raviin.
-Se joka tippuu leipoo kakun, muistakaa, kiljaisin edestä.
Maastossa oli rauhallista. Lumiset, korkeat puut ja hevosten hengitys loivat tunnelmaa. Vaikka menimmekin reippaassa tempossa, niin ponitkin pysyivät mukana. Päädyimme isommalle tielle, ja käännyimme vasemmalle. Pohja oli täysin lumista ja oikein kutsui laukkaamaan!
-Vaihde laukalle, huudahdin, ja Anttu nosti automaattisesti.
Menimme rauhallista laukkaa, mutta hevoset pitivät huolen, että eteenpäin mentäisiin, jopa Siiri. Kuulin Katin huutokomennukset, “Pirun poni rauhoitu” tai “EI! SERA! LOPETA!”. Huusin perälle että jos joku haluaa hiljentää niin huutaa. Sellaista huutoa tosin Seppeleläiset eivät tunteneet. Aksu ja Bert olivat kuin pikkuvarsat, pomppivat innoissaan, Pipsan hihitellessä hysteerisesti ja Karon nauttiessa täysillä.
Sitten Eppu sai loistoidean: nyt lähdetään Antun ohi! Pikkuhiljaa näin silmäkulmastani Epun lähestyvän pään.
-Magnum, saatko sä sen kuriin, kysyin, Antun alkaessa hermoilla.
En kuullut vastausta, mutta Eppu löysi paikkansa. Leevi veti jotain omaa seka-askellajiaan, Sentti nautti ratsastajineen rauhallisuudesta, Liina oli hiljaa, mietti varmasti että tuleekohan Myntistä samantuntuinen ratsastettava kuin Bladesta. Hina ja Abby kehuskelivat upeata säätä sun muuta.
-Ravin kautta käyntiin, hetki pitkä ohjaa, huudahdin, ja siirsin raviin, käyntiin.
Annoin Antulle täysin vapaan ohjan, koska luotin siihen, ettei se lähtisi. Käännyin perälle päin, ja huomasin perällä Wearin halaavan Taigaa kaulasta. “Noi kaks on luodut yhteen”, mietin. Nana huilasi Siirin kanssa vääntämisestä.
Käveltyämme ja hevosten pikkuhiljaa rauhoittuessa (paria poikkeusta lukuun ottamatta) annoin ravikomennon, ja jatkoimme ravissa. Pidin Antulla aika hölliä ohjia.
-Hei, mennään pellolle laukkaamaan, Kat heitti läpällä.
-JOO, kaikki muut kiljaisivat.
-Okei, syödään sitten ainakin runsaasti kakkua tänään, naurahdin, kääntäen Antun hyvästä kohdasta pellolle.
Pellolla oli lunta ihan über paljon, niin, että Siirin maha osui siihen. Hevoset tarpoivat innoissaan, ratsastajien kannustaessa niitä. Ravasimme hienoja koukeroita pellolla, ja Serakaan ei pomppinut tai mitään muutakaan sellaista kivaa, sillä sirolla ponilla oli muuta tekemistä: tarpoa lumessa.
-LAUKKAKILPAILU, kiljahdin, antaen Antulle pohkeita. Ruuna vähän empi mutta nosti kuitenkin kuuliaisesti.
Siiri pomppi kuin hullu, ponin yrittäessä päästä eteenpäin. Magnum Epulla ja Shinqua Humulla saivat nauttia laukan huumasta, kun hevoset liitivät lumella. Johdossa rymisteli Antun lisäksi Sentti, Blade, Bert ja loput tulivat perässä.
Yhtäkkiä peura juoksi pellon toisessa päässä, ja Sentti, Tiia ja Aksu säikähtivät pahanpäiväisesti - Sera kun oli jo täysin hermoheikkona. Ponit alkoivat pukitella ja puhista, osa nousi pystyyn, mutta ratsastajat pysyivät mukana. Hiljensimme suoraan käyntiin, ja kääntyessäni ehdin juuri huomaamaan kuinka Hina kapsahti maahan Tiialta. Reippaasti Hina ängersi syvästä hangesta, ja otti paikalleen seisahtuneen, hätääntyneen Tiian kiinni, huikaten, että kaikki on okei. Karo sai lempiponinsa Aksun nopeasti hallintaan, sillä olihan heille kehittynyt vahva side. Katkaan (eli siis Kat) ei tippunut Seralta, sanoi olevansa tottunut ja Sentti, tuo rehellinen, upea oripoika, otti hoitajansa Lynnin neuvosta vaariin ja löllötteli käynnissä.
Hina nousi Tiian selkään nauraen.
-Kumman leivot, mansikka vai suklaakakun, Carkki ja Reega röhöttivät, mutta itku pitkästä ilosta: Rensu nousi jäniksen nähtyään pystyyn ja sen seurauksena Leevimies samaten. Molemmat tipahtivat, vaikka Reega meinasikin saada otteen harjasta, mutta lopulta jouhet olivat niin liukkaat, ettei niissä pystynyt pitäämään kiinni.
Yhä nauraen, vaikka suu täynnä lunta, tytöt kapusivat ratsujensa selkään.
-Mä haluun suklaakakun, Pipsa kertoi vakaasti.
-Must mansikka on parempaa, Liina sanoi.
Jatkoimme matkaa käynnissä, kiersimme vähän matkaa peltoa ja palasimme tielle. Tiellä lähdimme heti pontevaan raviin, ja kuulin Pipsan, Karon, Wearin ja Nanan räkätyksen.
-Hei nyt yhteislaulu, Abby kehotti.
-Vaikkapa Petteri Punakuono, nainen jatkoi, aloittaen laulun.
Pian hämärtyvässä talvi-ilmassa laukkasi 14 iloista ratsastajaa, ja ilmassa raikui iloinen laulu. “…Punakuono, oli poro nimeltään, ollut ei loiste huono, Petterimme nenän pää…”
------------
Kommentit vielä jokaiselle, jos tuntuu siltä että ei esiintynyt tarinassa kauheasti / ollenkaan, ei siis henk. kohtaista tai tahalleen tehtyä.
Magnum ja Epi = Taisit huumaantua Epun upeasta laukasta? Näytit nauttivan Epun seurasta ja se sinun. Kunhan muistat ettei Eppukaan ole 110 prossasen varma hevonen. Mukavia jatkoja teille + hyvää joulua!
Reega sekä Rensu = Huokaus, mitä mä tästä parista voin sanoa? Rakkaus ei kuole koskaan? Jokatapauksessa, Rensusta oli varmaan mukavaa että menit sillä vaihteeksi, ja ori tottelikin sinua todella kivasti. MUISTA KAKKU! Hyvää joulua!
Carkki ja Leevi = Leevistä kuoriutui herrasmiesmäinen oripoika! Oikeasti! Näytti menevän mukavasti (no, paria kohtausta lukuunottamatta) ja hallitsit selvästikkin orisi täydellisesti, ja nautitte molemmat toisistanne! Pääsette vielä pitkälle! MUISTA KAKKU! Hyvää joulua!
Lynn sekä Sentti = Minusta sovitte hyvin yhteen. Sentti on tottunut sinuun yllättävän hyvin ja luottamusta löytyy! Mukavaa että olitte mukana ja hyvää joulua!
Liina ja Blade = "Voi kunpa Myntistäkin tulisi näin mukava ratsastaa" taisi olla mielipiteesi, sillä kun katsoin hymyäsi uskoin Bladen olevan sinulle hyvä valinta. Rehti ja rehellinen mieli oli kiva. Hyvää joulua!
Shinqua sekä Humu = Kinkku ja Humu näyttivät miten suomiputeilla ratsastetaan! Sait Humun yllättävän hyvin rauhoittumaan, ravissakaan se ei viskellyt päätään yhtä paljoa. Hyvää joulua teille!
Kat sekä Serkkis = Te ootte uskomaton pari - hermoheikko tamma ja konit kuriin pistävä nuori nainen. Selvästikkin oli arvojärjestyskamppailua välillänne, mutta selvästi myös jonkinverran yhteishenkeä, varsinkin, kun piti laukata kovaa! Hauskat joulut!
Hina ja Tiia = No tippumisesi oli täysi yllätys, koska muuten teillä sujui yhteistyö todella kivasti! MUISTA KAKKU! Hyvää joulua!
Abby sekä Blondi = Sovit hyvin Abby rauhallisen tamman selkään. Sait Blondin näyttämään todella vauhdikkaalta, ja sitä se olikin. Hyviä jouluja!
Pipsa ja Bert = Saumatonta yhteistyötä. Sanon vain että wau, te sovitte toisillenne. Yhteistyö oikein huokui teistä kun rymistitte kisassa. Maukasta joulua!
Karo ja Aksu = Aksu oli aika rennolla päällä tänään, kuten myös sinäkin. Aina, kun Aksu alkoi hermoilemaan, rauhoitit sen taitavasti, Karo! Se on myös luottamuksen merkki. Porkkanaiset joulut!
Wear sekä Taiga = Taiga pelleili kuin pikkuvarsa lumessa, ja sinäkin nautit selkeästi. Taigasta taisi olla myös kiva maastoilla isommallakin porukalla. Rakkaudentäyteistä joulua!
Nana ja Siiri = Pieni mutta sisukas kaksikko. Melko uudeksi ratsukoksi olitte hyvä pari. Ihaninta oli nähdä, kuinka kannustit Siiriä. Rentoa joulua!
Ja vielä yhteisesti: HYVÄÄ JOULUA JA KIITOS REISSUSTA!
Toivottavasti oli jotenkuten kivaa. n__n
-Sastu kiittää ja kumartaa.
Nyt olisi talvinen maastolenkki tarjolla!
Pitkät ja pätkät, laihat ja lihavat, huonot ja hyvät ratsastajat, kokeneet ja kokemattomat, kaikki pääsee mukaan! Mentäisiin tuollainen tunnin mittainen lenkki, perusteitä, mutta koko matka reippaassa temmossa, paljon ravia ja laukkaa. Hevosten kuntoa kehitetään ja nautitaan hevosista, lumesta ja toisistamme, sekä rupattelu ilman muuta sallittua. Pieni laukkakisakin syttyy - lupaan!
Tämä on tarkoitettu suurimmaksi osaksi hoitajille + hevosenomistajille, koska suunnittelin, että kaikki menisivät omalla hoitsullaan / omalla hevosellaan. Kun joillain hevosilla on kaksi hoitajaa, tämä ongelma ratkaistaan kyllä, että olkaa huoleti!
(Reitti, saatamme jäädä pyörimään metsään jos jää aikaa: i280.photobucket.com/albums/kk197/sastu/seppelekartta.jpg )
Osallistujat:
Sastu - Anttu
Magnum - Eppu +
Reega - Rensu
Carkki - Leevi +
Lynn - Sentti +
Liina - Blade
Shinqua - Humu +
Kat - Sera +
Hina - Tiia +
Abby - Blondi +
Pipsa - Bert +
Karo - Aksu +
Wear - Taiga +
Nana - Sirkkeli +
Tarina for you:
Talutin Anttua kenttää kohti. Meitä seurasi 13 ratsukkoa, ja jouduimme menemään aika tiiviisti kentälle. Onneksi Seppeleellä on iso kenttä - muuten olisimme joutuneet menemään toisiemme päälle!
Laskin satulan jalustimet, mitä muutkin näyttivät tekevän. Pomppasin selkään, ja huomasin Abbyn kävelemässä ja Blondin kanssa uralla. Liityimme Antun kanssa seuraan sen jälkeen, kun olin kiristänyt vyötä niin, etten valuisi satula mukanani Antun kyljelle.
Katselin ratsukoita hymyillen ja miettien järjestystä. Katseeni kiinnittyi myös omaan polleeni, Rensuun, jonka olin antanut Reegalle ratsastettavaksi, koska tiesin Reegan yhä rakastavan sitä, ja tiesin myös tämän pärjäävän sille. Nana ja Siiri, joukon pienimmät, ottivat tahtojen taistelua: Siiri olisi halunnut mennä syömään ruohoa, mutta Nana piti päänsä, ja pakotti ärsyyntyneen ponin uralle. Hymyilin.
Lopulta meitä oli pitkä letka uralla kävelemässä. Käänsin Antun lävistäjälle, ja pysähdyin kun olisi pitänyt kääntyä.
-Järjestys on tänään seuraavan lainen: Magnum ja Epi, Reega ja Rensu, Carkki and Letukka, Lynn ja Sentti, Liina sekä Blade, Shinqua ja Humu, Kat jaa Serkkis, Hina ja Tiia, Abby - Blondi, Pipsa sekä Bert, Karo, Wear ja Nana poneillaan Aksu, Taiga, Sirkkeli, pölötin, ratsukoiden muodostaessa automaattisesti jonon minun ja Antun perään.
Lähdimme mahdollisimman äkkiä liikkeelle, koska mukana oli polleja jotka vain stressaantuisivat seisomisesta. En sanellut mitään ohjeita, koska tiesin, että mukanani olevat ratsastajat tiesivät ne jo - olivathan he Seppeleläisiä!
-Valmistautukaa raviin! Jaa… ravia, tiedotin, siirtäen Antun raviin.
-Se joka tippuu leipoo kakun, muistakaa, kiljaisin edestä.
Maastossa oli rauhallista. Lumiset, korkeat puut ja hevosten hengitys loivat tunnelmaa. Vaikka menimmekin reippaassa tempossa, niin ponitkin pysyivät mukana. Päädyimme isommalle tielle, ja käännyimme vasemmalle. Pohja oli täysin lumista ja oikein kutsui laukkaamaan!
-Vaihde laukalle, huudahdin, ja Anttu nosti automaattisesti.
Menimme rauhallista laukkaa, mutta hevoset pitivät huolen, että eteenpäin mentäisiin, jopa Siiri. Kuulin Katin huutokomennukset, “Pirun poni rauhoitu” tai “EI! SERA! LOPETA!”. Huusin perälle että jos joku haluaa hiljentää niin huutaa. Sellaista huutoa tosin Seppeleläiset eivät tunteneet. Aksu ja Bert olivat kuin pikkuvarsat, pomppivat innoissaan, Pipsan hihitellessä hysteerisesti ja Karon nauttiessa täysillä.
Sitten Eppu sai loistoidean: nyt lähdetään Antun ohi! Pikkuhiljaa näin silmäkulmastani Epun lähestyvän pään.
-Magnum, saatko sä sen kuriin, kysyin, Antun alkaessa hermoilla.
En kuullut vastausta, mutta Eppu löysi paikkansa. Leevi veti jotain omaa seka-askellajiaan, Sentti nautti ratsastajineen rauhallisuudesta, Liina oli hiljaa, mietti varmasti että tuleekohan Myntistä samantuntuinen ratsastettava kuin Bladesta. Hina ja Abby kehuskelivat upeata säätä sun muuta.
-Ravin kautta käyntiin, hetki pitkä ohjaa, huudahdin, ja siirsin raviin, käyntiin.
Annoin Antulle täysin vapaan ohjan, koska luotin siihen, ettei se lähtisi. Käännyin perälle päin, ja huomasin perällä Wearin halaavan Taigaa kaulasta. “Noi kaks on luodut yhteen”, mietin. Nana huilasi Siirin kanssa vääntämisestä.
Käveltyämme ja hevosten pikkuhiljaa rauhoittuessa (paria poikkeusta lukuun ottamatta) annoin ravikomennon, ja jatkoimme ravissa. Pidin Antulla aika hölliä ohjia.
-Hei, mennään pellolle laukkaamaan, Kat heitti läpällä.
-JOO, kaikki muut kiljaisivat.
-Okei, syödään sitten ainakin runsaasti kakkua tänään, naurahdin, kääntäen Antun hyvästä kohdasta pellolle.
Pellolla oli lunta ihan über paljon, niin, että Siirin maha osui siihen. Hevoset tarpoivat innoissaan, ratsastajien kannustaessa niitä. Ravasimme hienoja koukeroita pellolla, ja Serakaan ei pomppinut tai mitään muutakaan sellaista kivaa, sillä sirolla ponilla oli muuta tekemistä: tarpoa lumessa.
-LAUKKAKILPAILU, kiljahdin, antaen Antulle pohkeita. Ruuna vähän empi mutta nosti kuitenkin kuuliaisesti.
Siiri pomppi kuin hullu, ponin yrittäessä päästä eteenpäin. Magnum Epulla ja Shinqua Humulla saivat nauttia laukan huumasta, kun hevoset liitivät lumella. Johdossa rymisteli Antun lisäksi Sentti, Blade, Bert ja loput tulivat perässä.
Yhtäkkiä peura juoksi pellon toisessa päässä, ja Sentti, Tiia ja Aksu säikähtivät pahanpäiväisesti - Sera kun oli jo täysin hermoheikkona. Ponit alkoivat pukitella ja puhista, osa nousi pystyyn, mutta ratsastajat pysyivät mukana. Hiljensimme suoraan käyntiin, ja kääntyessäni ehdin juuri huomaamaan kuinka Hina kapsahti maahan Tiialta. Reippaasti Hina ängersi syvästä hangesta, ja otti paikalleen seisahtuneen, hätääntyneen Tiian kiinni, huikaten, että kaikki on okei. Karo sai lempiponinsa Aksun nopeasti hallintaan, sillä olihan heille kehittynyt vahva side. Katkaan (eli siis Kat) ei tippunut Seralta, sanoi olevansa tottunut ja Sentti, tuo rehellinen, upea oripoika, otti hoitajansa Lynnin neuvosta vaariin ja löllötteli käynnissä.
Hina nousi Tiian selkään nauraen.
-Kumman leivot, mansikka vai suklaakakun, Carkki ja Reega röhöttivät, mutta itku pitkästä ilosta: Rensu nousi jäniksen nähtyään pystyyn ja sen seurauksena Leevimies samaten. Molemmat tipahtivat, vaikka Reega meinasikin saada otteen harjasta, mutta lopulta jouhet olivat niin liukkaat, ettei niissä pystynyt pitäämään kiinni.
Yhä nauraen, vaikka suu täynnä lunta, tytöt kapusivat ratsujensa selkään.
-Mä haluun suklaakakun, Pipsa kertoi vakaasti.
-Must mansikka on parempaa, Liina sanoi.
Jatkoimme matkaa käynnissä, kiersimme vähän matkaa peltoa ja palasimme tielle. Tiellä lähdimme heti pontevaan raviin, ja kuulin Pipsan, Karon, Wearin ja Nanan räkätyksen.
-Hei nyt yhteislaulu, Abby kehotti.
-Vaikkapa Petteri Punakuono, nainen jatkoi, aloittaen laulun.
Pian hämärtyvässä talvi-ilmassa laukkasi 14 iloista ratsastajaa, ja ilmassa raikui iloinen laulu. “…Punakuono, oli poro nimeltään, ollut ei loiste huono, Petterimme nenän pää…”
------------
Kommentit vielä jokaiselle, jos tuntuu siltä että ei esiintynyt tarinassa kauheasti / ollenkaan, ei siis henk. kohtaista tai tahalleen tehtyä.
Magnum ja Epi = Taisit huumaantua Epun upeasta laukasta? Näytit nauttivan Epun seurasta ja se sinun. Kunhan muistat ettei Eppukaan ole 110 prossasen varma hevonen. Mukavia jatkoja teille + hyvää joulua!
Reega sekä Rensu = Huokaus, mitä mä tästä parista voin sanoa? Rakkaus ei kuole koskaan? Jokatapauksessa, Rensusta oli varmaan mukavaa että menit sillä vaihteeksi, ja ori tottelikin sinua todella kivasti. MUISTA KAKKU! Hyvää joulua!
Carkki ja Leevi = Leevistä kuoriutui herrasmiesmäinen oripoika! Oikeasti! Näytti menevän mukavasti (no, paria kohtausta lukuunottamatta) ja hallitsit selvästikkin orisi täydellisesti, ja nautitte molemmat toisistanne! Pääsette vielä pitkälle! MUISTA KAKKU! Hyvää joulua!
Lynn sekä Sentti = Minusta sovitte hyvin yhteen. Sentti on tottunut sinuun yllättävän hyvin ja luottamusta löytyy! Mukavaa että olitte mukana ja hyvää joulua!
Liina ja Blade = "Voi kunpa Myntistäkin tulisi näin mukava ratsastaa" taisi olla mielipiteesi, sillä kun katsoin hymyäsi uskoin Bladen olevan sinulle hyvä valinta. Rehti ja rehellinen mieli oli kiva. Hyvää joulua!
Shinqua sekä Humu = Kinkku ja Humu näyttivät miten suomiputeilla ratsastetaan! Sait Humun yllättävän hyvin rauhoittumaan, ravissakaan se ei viskellyt päätään yhtä paljoa. Hyvää joulua teille!
Kat sekä Serkkis = Te ootte uskomaton pari - hermoheikko tamma ja konit kuriin pistävä nuori nainen. Selvästikkin oli arvojärjestyskamppailua välillänne, mutta selvästi myös jonkinverran yhteishenkeä, varsinkin, kun piti laukata kovaa! Hauskat joulut!
Hina ja Tiia = No tippumisesi oli täysi yllätys, koska muuten teillä sujui yhteistyö todella kivasti! MUISTA KAKKU! Hyvää joulua!
Abby sekä Blondi = Sovit hyvin Abby rauhallisen tamman selkään. Sait Blondin näyttämään todella vauhdikkaalta, ja sitä se olikin. Hyviä jouluja!
Pipsa ja Bert = Saumatonta yhteistyötä. Sanon vain että wau, te sovitte toisillenne. Yhteistyö oikein huokui teistä kun rymistitte kisassa. Maukasta joulua!
Karo ja Aksu = Aksu oli aika rennolla päällä tänään, kuten myös sinäkin. Aina, kun Aksu alkoi hermoilemaan, rauhoitit sen taitavasti, Karo! Se on myös luottamuksen merkki. Porkkanaiset joulut!
Wear sekä Taiga = Taiga pelleili kuin pikkuvarsa lumessa, ja sinäkin nautit selkeästi. Taigasta taisi olla myös kiva maastoilla isommallakin porukalla. Rakkaudentäyteistä joulua!
Nana ja Siiri = Pieni mutta sisukas kaksikko. Melko uudeksi ratsukoksi olitte hyvä pari. Ihaninta oli nähdä, kuinka kannustit Siiriä. Rentoa joulua!
Ja vielä yhteisesti: HYVÄÄ JOULUA JA KIITOS REISSUSTA!
Toivottavasti oli jotenkuten kivaa. n__n
-Sastu kiittää ja kumartaa.