Post by Karoliina on Nov 23, 2008 20:07:06 GMT 2
Okkeih! Eli piiitkän pitkän tauon jälkeen vihdoin estetuntia.. Ei, ei estetuntia, vaan peräti kolme estetuntia! Yhdelle tunnille siis vain kolme, jotta ei tule ihan viiden ryhmäksi Tunnilla menemme pystyjä, ristikoita sun muita esteitä... Ja aika korkeita mennään, joten... Päätin jo hevoset, mutta se on teistä kiinni, pidetäänkö tuntia ;D Eli alle ilmoittelemaan tulosta<3<3
Eli, tarkoituksena on teidän valita kaakki allenne tunnille, tuosta alla olevasta luettelosta
HUOM! Huomioi, että yksi ' pienenpien' poniestetunti, hiukan isompien ponien estetunti ja isompien hevosten tunti.
1. Tunti. Max. Estekokorkeus: 100cm
Eppu - ?
Kalle - Carkki
Anttu - Sastu +
Tuntitarina 1!
Istahdin muovituoliin, joka lojui katsomon 'seinustaa' vasten. Nyt oli jo aika siirtyä maneesin puolelle ratsastelemaan, sillä ulkona oli jo polviin asti joissain kohdin lunta, ja kenttä saattoi olla hiukan luistinradan tapainen.
- Terveppä terve, teille! Joulukuun alun merkiksi, kerätään ohjat ja mennään reipasta käyntiä, huudahdin mikkiin.
- Ohhoh, teitä onkin vaan kaks, henkäisin heti perään. Totta, Carkki ja Sastu.
- Noh, ei anneta sen häiritä. Antulla reippaampi käynti, ja Kallella lyhkäsempi ohja.
Tytöt näyttivät nauttivan ratsastuksesta, sillä ympärillä ei pörrännyt tuhatta kaakkia, saati tuntilaisten älämölöä. Sastu rentoutui luimistelevan kimon selässä enemmän, ja Carkkikin nautti Kallen pitkistä askelista.
- Heerätyys! Ei nukuta, sillä nyt tehdään töitä, virnistin, ja löin käteni yhteen. Tytöt huokaisivat pettyneesti, ja keskittyivät sitten hevosten ohjaukseen.
- Oorait! Ravia sitten, niin pistän teille puomeja aluks. Sitten laukkapätkät, ja korkeita esteitä!, lausahdin, ja kömpäisin itseni laiskanlinnasta ylös.
Ähisten raahasin puomeja keskelle maneesia, ja seurasin samalla katseellani ratsukoita.
- Carkki, välimatkat. Voltti, tai maneesin poikki, muistutin. Vielä viimeinen puomi, ja voila!
- Nonniin! Nyt ravissa puomeja, kulmiin voltit ja sama uusiks, töräytin ilmoille.
- Sastu! Älä anna sen Antun rynniä joka ikisen puomin ylitse, vaan rauhassa. Pidätä sitä hitusen.
- Carkki, yees! Hiukan kantapäitä alas, ja ohjia edelleen tiukemmalle, eihän se kaakki sua kuuntele!
Matka sujui tytöillä he hevosilla hyvin, joten nyt päästiin ottamaan pienet ravi-käynti-rravi-käynti pätkät.
- Eli, sanon kun käyntiä, ja sitten ravia. Selkis?
- Jooh, tytöt vastasivat kuorossa.
- Okei. Ravi!
Carkki ja Sastu siirsivät kaakit raviin, ja ratsukot tottelivat hienosti.
- Käynti!
Taas tytöt keskittyivät entistä enemmän käskyihin. Yllätykseksi tytöille rääkäisin 'laukka!' ja Anttu oli jo vähällä hypähtää Sastun äkillisten pohjeapujen takia syliini.
- Nonnin! Nyt on verrytelty, ja hypätäänpä sitten alkajaisiksi n. 70cm rata, naurahdin, ja raahasin estetolpat maneesiin.
Pian keskellä maneesia komeili neljä estettä. Kaksi ristikkoa, yksi okseri ja yksi pysty.
- Sastu aloittaa. Mennään laukassa!, kailotin.
Tyttö pamautti pohkeet ruunan kylkiin, ja tämä heitti muhkeat pukit. Sastu kuitenkin roikkui selässä taitavasti, ja sai ruunan kulkemaan tahdossaan. Ratsukko lähestyi estettä hienosti, vain yksi tipahti.
- Hienoa! Carkki.
Carkki sai Kallen laukkaan ilman ongelmia, mutta esteelle tullessa ruuna kompuroi ja lopulta kieltäytyi. Käännös, ja takaisin esteelle. Nyt sujui hienosti, mutta toinen este kierrettiin. Muuten esteet mentiin hienosti.
- Ok. Sitten päästään jo kasikympin rataan.
Ratsukot loikkivat vuoronperään esteet, kun minä ähkien ja puhkien kohottelin niitä. Pian oli esteiden korkeus jo sata senttimetriä. Huhhuh! Pystyin ajattelemaan minut ja Aksun tuon möhkäleen edessä. Poni ei pääsisi edes sielunsilmin tuon kapistuksen ylitse.
- Carkki, aloita.
Carkki & Kalle:
Kalle oli hiukan hermona, mutta matka ensimmäiselle esteelle sujui hyvin, lukuun ottamatta Kallen känkkäränkkä pukkia. Toinen este rysähti alas, ja kolmannella Kalle rynnisti läpi. Neljäs sujui hienosti, mutta parantamisen varaa olisi!
Sastu & Anttu:
Jaahas! Kimo tapaus meni koko tunnin mallikkaasti, mutta esteillä taisi hiukan hiipua yrittäminen. Anttu pomppi esteet miten sattui, mutta Sastu sai sen kulkemaan hienosti edes hitusen eteenpäin. Hienoa!
2. Tunti. Max. Estekorkeus: 70cm
Aksu - Abby
Pella - Lilyz
Pampula - Liinak +
TÄYSI!!
[glow=Blue,2,300]Tuntitarina 2![/glow]
- Daa, dillan dillan daa!, lallattelin nuotin vierestä, saapuessani maneesiin. Uralle kiersi nyt kolme ratsukkoa, sillä eilen oli ollut vain kaksi.
- Morjens teille! Jaahas, kiertäkää vaan vielä uraa, kailotin mikrofooniin.
Uralla kiersi kaksi uutta tapausta. Abby oli minulle jo ennestään tuttu, ja kyllähän minä myös Liina Koon tunsin. Olihan tämä Myntin hoitaja, mutta uusi kasvo tunneillani. Kun taas Pellalla menevä Lilyz ei sanonnut minulle yhtikäs mitään. Tyttö oli siis úberuusi kasvo!
- Ok. Kerätkää vaan ohjat, ja lämmitelkää poneja volteilla ja muilla sählingillä, määräsin. Abby totteli samaten, ja käänsi Aksun kulmassa voltille.
Myös Lilyz alkoi tekemään Pellalla lämmittelyjä, samoin Liina Koo. Aksu kulki pitkin askelin eteenpäin, kun taas Pella tipsutti pienillä jaloillaan eteenpäin. Pampu taas tuumi, ettei ollut mikään kiire, ja siksipä Liinak joutui tammuskaista hiukan hoputtamaan.
Raahasin puomit keskelle maneesia, ja asettelin ne siistiin riviin.
- Ok. Nyt on teidän vuoronne kärsiä! Eli, mennään puomit järkässä, Abby aloittaa, sitten Liina Koo ja lopuksi Lilyz. Mennään puomit moneen otteeseen, ravissa, ilmoitin.
Abby aloitti Aksun kanssa, ja ruuna koikkelehtikin puomit taitavasti yli. Pampu seurasi yhtä hyvin perässä, kun taas Pella raahautui tolppien ylitse. Naureskellen kiskoin estetolpat maneesin keskelle, ja aloin järjestelemään niitä.
- Selvä! Laukka pätkät, ja sitten esteet! Laitan nämä kuntoon, ja sitten tulette samassa järkässä kuin äsken puomit näiden yli, komensin.
Tytöt ryhtyivät patistamaan poneja laukkaan, kun minä ähkin kipeän selkäni kanssa tolpat paikoilleen. Puomit vielä, ja vóila! Tein ainakin ristikon, pystyn, okserin ja muutaman omituisen esteen. Esteiden korkeus oli n. 50cm.
- Ready? Ok, Abby menes.
Tyttö ohjasi hoitoponini päätyyn, ja painoi laukkapohkeet sitten ruunan kylkiin. Kuin ruskea raketti, Aksu sinhagti matkaan. Welshistä löytyi energiaa, sillä poni pomppi oudosti esteiden ylitse.
- Kiitoksia, sitten Liina Koo, naureskelin äskeiselle tempaukselle.
Pampulan meno esteeltä esteelle oli huomattavasti rauhallisempaa. Shettis kulki apujen mukaan, ja loikki esteiden ylitse järjestyksessä. Muutama päänviskonta ja kieltäytyminen ei kuullunnut kuitenkaan asiaan.
Lilyzkin suorituskin oli moitteeton, niin hyvin Pella osasi hallita oman innostuksena esteillä. Vähä vähältä nostelin esteitä, ja lopulta ne olivat 70cm. Aksu loikki esteet hienosti, samoin Pampulakin vaihteeksi. Myös Pella selviytyi, vaikka olikin tammalla hiukan hepuli..
Lopulta aikamme loppui, ja jouduimme tekemään hätäiset loppuverkat.
- Kiitos tunnista! Hoitakaa kaakit nopsasti kuntoon, niin pääsevät ateroimaan, huikkasin, kiskoessani esteet sivulle.
~Tuskastunut Karo~
3. Tunti. Max. Estekorkeus: 90cm.[Jambolla pienempi..]
Humu - ?
Jambo - Shinqua +
Taiga - Magnum (Ei ole kyllä 'iso', mutta hyppää korkeita)
[glow=red,2,300]Tuntitarina 3[/glow]
- Heipati hei vaan! Kaakit onkin jo lämmitelty, jopa ravissa, joten päästään asiaan. Kerätkää vaan ohjat, ja alkakaa tekemään voltteja. Laittelen puomeja teille, niin päästään alkkumakuun, kajautin.
Raahasin pari raidallista puomia keskelle maneesia, jolloin minun oli pakko hengähtää. Kuntoni oli jo hiljakseen rapistunut, sillä en ollut kavunnut hevosen selkään moneen päivään. Pian sain kaikki tarpeelliset puomit valmiiksi.
- Sitten puomeja mennään!, Shinqua voi mennä ekaks, sitten Magnum, ilmoitin.
- Lyhkäsempi ohja ei olis pahitteeks, ja isompi vauhti Jambolla, muistutin tyttöstä.
Ratsukko meni puomit kolisten läpi, mutta mitäpä tuosta. Magnum taasen keskittyi enemmän Taigan kanssa niiden ylittämiseen, ja sai minulta pari kehaisuakin
- Pari kertaa vielä, niin alkaa Jambo ja Taiga vetrymään enemmän. Sitten esteitä.
Ratsukoiden mennessä puomeja, raahasin estetolpat maneesiin. Hiki virtasi, kun kiskoin painavemmankin yksilön.
- Nonni. Nyt voitte nostaa laukan vaikka jokaisella pitkällä sivulla. Pian esteet.
Shinquan ja Magnumin tehdessä työtä käskettyä, asettelin puomit ristikoksi, pystyksi, okseriksi ja pari puomia maahan.
- Hyvä! Tulkaahan nyt tänne. Elieli, hypitään esteet ristikosta alkaen, sitten okseri ja pysty. Puomit ovat vimppoja. Ja...Magnum aloittaa, kajautin.
Shinquan vetäytyessä laiska-Jambon kanssa sivummalle, Magnum ratsasti Taigan päätyyn. Tyttö kiihdytti ponin täyteen laukkaan, ja ohjasi tämän ristikolle. Taiga ponnisti kevyesti kaksi ensimmäistä, mutta pysty tipahti. Puomit mentiin kolisten, mutta rata oli mainio! Esteiden korkeus oli n. 50cm.
Sitten oli Shinquan vuoro. Tyttö ei meinannut saada Jamboa laisinkaan laukkaan, vaan ruuna laiskotteli ravaten eteenpäin. Antaessani raipan, sai eestinhepokin tulta kavioidensa alle. Sitten sitä viiletettiin laiskan pulskeasti esteeltä esteelle, puomit lennellen.
Pikkuhiljaa esteet olivat jo 90cm korkuisia. Mutta valitettavasti Jambo ei hypännyt niin korkeita, joten se sai oman ratansa. Esteet oli Jambolle suunnattu, n. 70cm. Vuoronperään tarkastelin kummankin ratsukon suoritusta. Jambo kulki tahmeasti, eikä kuunnellut apuja. Kun taas Taiga viiputti apujen mukaan esteeltä esteelle, ja teki pienet ilopukitkin.
Loppu tunti sujui hienosti, Jambon ja Taigan ähkiessä isojen mahojensa kanssa esteiden ylitse, ja lopulta loppukäynnit.
~Karo, jolla on laiskuus kirjoittaa tätä~
Eli, tarkoituksena on teidän valita kaakki allenne tunnille, tuosta alla olevasta luettelosta
HUOM! Huomioi, että yksi ' pienenpien' poniestetunti, hiukan isompien ponien estetunti ja isompien hevosten tunti.
1. Tunti. Max. Estekokorkeus: 100cm
Eppu - ?
Kalle - Carkki
Anttu - Sastu +
Tuntitarina 1!
Istahdin muovituoliin, joka lojui katsomon 'seinustaa' vasten. Nyt oli jo aika siirtyä maneesin puolelle ratsastelemaan, sillä ulkona oli jo polviin asti joissain kohdin lunta, ja kenttä saattoi olla hiukan luistinradan tapainen.
- Terveppä terve, teille! Joulukuun alun merkiksi, kerätään ohjat ja mennään reipasta käyntiä, huudahdin mikkiin.
- Ohhoh, teitä onkin vaan kaks, henkäisin heti perään. Totta, Carkki ja Sastu.
- Noh, ei anneta sen häiritä. Antulla reippaampi käynti, ja Kallella lyhkäsempi ohja.
Tytöt näyttivät nauttivan ratsastuksesta, sillä ympärillä ei pörrännyt tuhatta kaakkia, saati tuntilaisten älämölöä. Sastu rentoutui luimistelevan kimon selässä enemmän, ja Carkkikin nautti Kallen pitkistä askelista.
- Heerätyys! Ei nukuta, sillä nyt tehdään töitä, virnistin, ja löin käteni yhteen. Tytöt huokaisivat pettyneesti, ja keskittyivät sitten hevosten ohjaukseen.
- Oorait! Ravia sitten, niin pistän teille puomeja aluks. Sitten laukkapätkät, ja korkeita esteitä!, lausahdin, ja kömpäisin itseni laiskanlinnasta ylös.
Ähisten raahasin puomeja keskelle maneesia, ja seurasin samalla katseellani ratsukoita.
- Carkki, välimatkat. Voltti, tai maneesin poikki, muistutin. Vielä viimeinen puomi, ja voila!
- Nonniin! Nyt ravissa puomeja, kulmiin voltit ja sama uusiks, töräytin ilmoille.
- Sastu! Älä anna sen Antun rynniä joka ikisen puomin ylitse, vaan rauhassa. Pidätä sitä hitusen.
- Carkki, yees! Hiukan kantapäitä alas, ja ohjia edelleen tiukemmalle, eihän se kaakki sua kuuntele!
Matka sujui tytöillä he hevosilla hyvin, joten nyt päästiin ottamaan pienet ravi-käynti-rravi-käynti pätkät.
- Eli, sanon kun käyntiä, ja sitten ravia. Selkis?
- Jooh, tytöt vastasivat kuorossa.
- Okei. Ravi!
Carkki ja Sastu siirsivät kaakit raviin, ja ratsukot tottelivat hienosti.
- Käynti!
Taas tytöt keskittyivät entistä enemmän käskyihin. Yllätykseksi tytöille rääkäisin 'laukka!' ja Anttu oli jo vähällä hypähtää Sastun äkillisten pohjeapujen takia syliini.
- Nonnin! Nyt on verrytelty, ja hypätäänpä sitten alkajaisiksi n. 70cm rata, naurahdin, ja raahasin estetolpat maneesiin.
Pian keskellä maneesia komeili neljä estettä. Kaksi ristikkoa, yksi okseri ja yksi pysty.
- Sastu aloittaa. Mennään laukassa!, kailotin.
Tyttö pamautti pohkeet ruunan kylkiin, ja tämä heitti muhkeat pukit. Sastu kuitenkin roikkui selässä taitavasti, ja sai ruunan kulkemaan tahdossaan. Ratsukko lähestyi estettä hienosti, vain yksi tipahti.
- Hienoa! Carkki.
Carkki sai Kallen laukkaan ilman ongelmia, mutta esteelle tullessa ruuna kompuroi ja lopulta kieltäytyi. Käännös, ja takaisin esteelle. Nyt sujui hienosti, mutta toinen este kierrettiin. Muuten esteet mentiin hienosti.
- Ok. Sitten päästään jo kasikympin rataan.
Ratsukot loikkivat vuoronperään esteet, kun minä ähkien ja puhkien kohottelin niitä. Pian oli esteiden korkeus jo sata senttimetriä. Huhhuh! Pystyin ajattelemaan minut ja Aksun tuon möhkäleen edessä. Poni ei pääsisi edes sielunsilmin tuon kapistuksen ylitse.
- Carkki, aloita.
Carkki & Kalle:
Kalle oli hiukan hermona, mutta matka ensimmäiselle esteelle sujui hyvin, lukuun ottamatta Kallen känkkäränkkä pukkia. Toinen este rysähti alas, ja kolmannella Kalle rynnisti läpi. Neljäs sujui hienosti, mutta parantamisen varaa olisi!
Sastu & Anttu:
Jaahas! Kimo tapaus meni koko tunnin mallikkaasti, mutta esteillä taisi hiukan hiipua yrittäminen. Anttu pomppi esteet miten sattui, mutta Sastu sai sen kulkemaan hienosti edes hitusen eteenpäin. Hienoa!
2. Tunti. Max. Estekorkeus: 70cm
Aksu - Abby
Pella - Lilyz
Pampula - Liinak +
TÄYSI!!
[glow=Blue,2,300]Tuntitarina 2![/glow]
- Daa, dillan dillan daa!, lallattelin nuotin vierestä, saapuessani maneesiin. Uralle kiersi nyt kolme ratsukkoa, sillä eilen oli ollut vain kaksi.
- Morjens teille! Jaahas, kiertäkää vaan vielä uraa, kailotin mikrofooniin.
Uralla kiersi kaksi uutta tapausta. Abby oli minulle jo ennestään tuttu, ja kyllähän minä myös Liina Koon tunsin. Olihan tämä Myntin hoitaja, mutta uusi kasvo tunneillani. Kun taas Pellalla menevä Lilyz ei sanonnut minulle yhtikäs mitään. Tyttö oli siis úberuusi kasvo!
- Ok. Kerätkää vaan ohjat, ja lämmitelkää poneja volteilla ja muilla sählingillä, määräsin. Abby totteli samaten, ja käänsi Aksun kulmassa voltille.
Myös Lilyz alkoi tekemään Pellalla lämmittelyjä, samoin Liina Koo. Aksu kulki pitkin askelin eteenpäin, kun taas Pella tipsutti pienillä jaloillaan eteenpäin. Pampu taas tuumi, ettei ollut mikään kiire, ja siksipä Liinak joutui tammuskaista hiukan hoputtamaan.
Raahasin puomit keskelle maneesia, ja asettelin ne siistiin riviin.
- Ok. Nyt on teidän vuoronne kärsiä! Eli, mennään puomit järkässä, Abby aloittaa, sitten Liina Koo ja lopuksi Lilyz. Mennään puomit moneen otteeseen, ravissa, ilmoitin.
Abby aloitti Aksun kanssa, ja ruuna koikkelehtikin puomit taitavasti yli. Pampu seurasi yhtä hyvin perässä, kun taas Pella raahautui tolppien ylitse. Naureskellen kiskoin estetolpat maneesin keskelle, ja aloin järjestelemään niitä.
- Selvä! Laukka pätkät, ja sitten esteet! Laitan nämä kuntoon, ja sitten tulette samassa järkässä kuin äsken puomit näiden yli, komensin.
Tytöt ryhtyivät patistamaan poneja laukkaan, kun minä ähkin kipeän selkäni kanssa tolpat paikoilleen. Puomit vielä, ja vóila! Tein ainakin ristikon, pystyn, okserin ja muutaman omituisen esteen. Esteiden korkeus oli n. 50cm.
- Ready? Ok, Abby menes.
Tyttö ohjasi hoitoponini päätyyn, ja painoi laukkapohkeet sitten ruunan kylkiin. Kuin ruskea raketti, Aksu sinhagti matkaan. Welshistä löytyi energiaa, sillä poni pomppi oudosti esteiden ylitse.
- Kiitoksia, sitten Liina Koo, naureskelin äskeiselle tempaukselle.
Pampulan meno esteeltä esteelle oli huomattavasti rauhallisempaa. Shettis kulki apujen mukaan, ja loikki esteiden ylitse järjestyksessä. Muutama päänviskonta ja kieltäytyminen ei kuullunnut kuitenkaan asiaan.
Lilyzkin suorituskin oli moitteeton, niin hyvin Pella osasi hallita oman innostuksena esteillä. Vähä vähältä nostelin esteitä, ja lopulta ne olivat 70cm. Aksu loikki esteet hienosti, samoin Pampulakin vaihteeksi. Myös Pella selviytyi, vaikka olikin tammalla hiukan hepuli..
Lopulta aikamme loppui, ja jouduimme tekemään hätäiset loppuverkat.
- Kiitos tunnista! Hoitakaa kaakit nopsasti kuntoon, niin pääsevät ateroimaan, huikkasin, kiskoessani esteet sivulle.
~Tuskastunut Karo~
3. Tunti. Max. Estekorkeus: 90cm.[Jambolla pienempi..]
Humu - ?
Jambo - Shinqua +
Taiga - Magnum (Ei ole kyllä 'iso', mutta hyppää korkeita)
[glow=red,2,300]Tuntitarina 3[/glow]
- Heipati hei vaan! Kaakit onkin jo lämmitelty, jopa ravissa, joten päästään asiaan. Kerätkää vaan ohjat, ja alkakaa tekemään voltteja. Laittelen puomeja teille, niin päästään alkkumakuun, kajautin.
Raahasin pari raidallista puomia keskelle maneesia, jolloin minun oli pakko hengähtää. Kuntoni oli jo hiljakseen rapistunut, sillä en ollut kavunnut hevosen selkään moneen päivään. Pian sain kaikki tarpeelliset puomit valmiiksi.
- Sitten puomeja mennään!, Shinqua voi mennä ekaks, sitten Magnum, ilmoitin.
- Lyhkäsempi ohja ei olis pahitteeks, ja isompi vauhti Jambolla, muistutin tyttöstä.
Ratsukko meni puomit kolisten läpi, mutta mitäpä tuosta. Magnum taasen keskittyi enemmän Taigan kanssa niiden ylittämiseen, ja sai minulta pari kehaisuakin
- Pari kertaa vielä, niin alkaa Jambo ja Taiga vetrymään enemmän. Sitten esteitä.
Ratsukoiden mennessä puomeja, raahasin estetolpat maneesiin. Hiki virtasi, kun kiskoin painavemmankin yksilön.
- Nonni. Nyt voitte nostaa laukan vaikka jokaisella pitkällä sivulla. Pian esteet.
Shinquan ja Magnumin tehdessä työtä käskettyä, asettelin puomit ristikoksi, pystyksi, okseriksi ja pari puomia maahan.
- Hyvä! Tulkaahan nyt tänne. Elieli, hypitään esteet ristikosta alkaen, sitten okseri ja pysty. Puomit ovat vimppoja. Ja...Magnum aloittaa, kajautin.
Shinquan vetäytyessä laiska-Jambon kanssa sivummalle, Magnum ratsasti Taigan päätyyn. Tyttö kiihdytti ponin täyteen laukkaan, ja ohjasi tämän ristikolle. Taiga ponnisti kevyesti kaksi ensimmäistä, mutta pysty tipahti. Puomit mentiin kolisten, mutta rata oli mainio! Esteiden korkeus oli n. 50cm.
Sitten oli Shinquan vuoro. Tyttö ei meinannut saada Jamboa laisinkaan laukkaan, vaan ruuna laiskotteli ravaten eteenpäin. Antaessani raipan, sai eestinhepokin tulta kavioidensa alle. Sitten sitä viiletettiin laiskan pulskeasti esteeltä esteelle, puomit lennellen.
Pikkuhiljaa esteet olivat jo 90cm korkuisia. Mutta valitettavasti Jambo ei hypännyt niin korkeita, joten se sai oman ratansa. Esteet oli Jambolle suunnattu, n. 70cm. Vuoronperään tarkastelin kummankin ratsukon suoritusta. Jambo kulki tahmeasti, eikä kuunnellut apuja. Kun taas Taiga viiputti apujen mukaan esteeltä esteelle, ja teki pienet ilopukitkin.
Loppu tunti sujui hienosti, Jambon ja Taigan ähkiessä isojen mahojensa kanssa esteiden ylitse, ja lopulta loppukäynnit.
~Karo, jolla on laiskuus kirjoittaa tätä~