Post by emi on Jun 10, 2010 17:58:53 GMT 2
Vaellukselle poneilla - Liekkijärvelle asti!
Millon? 19.6 Lauantaina. Tallilla oltava viimeistään klo 11.15. Vaellukselle lähdetään klo 11.45
Mistä? kuvablogi.com/nayta/2638171/
Kuinka pitkään? Riippuu vähän. n. 2-4 tuntia
Maksu suoritetaan iloisella tarinalla tai kuvalla.
Millaisia ratsastajia? Kokeneita. Uudet ja vanhat Seppeleläiset ovat tervetulleita! Eli kaikki! "Hakemukseen" laita kokemuksista ja pituus&paino. Muista toiveesi, mielellään alle 150cm polle, mutta vähän isompiakin voi ottaa mukaan! Muista myös laittaa, tuletko satulalla vai ilman!
Kyseessä on siis poni vaellus, joka kiertää Liekkijärven rannassa, jossa uitetaan ja uidaan itsekin. Mukaan evästä!
Mukaan tarvitset ratsullesi ja itsellesi:
- Uikkari & Pyyhe
- Eväitä
- Riimun & Narun
- Hyvän mielen!
Vaellus jono koostuu väh. 5 ratsukosta.
Johtaa: Emi - Humu [ilman satulaa]
Jono: [5/5] Ratsastaja - Poni [satulalla/ilman]
1. Lara - Jambo
2. Jessi - Pampula €
3. Essi - Janus €
4. Wicca - Siiri €
5. Camppu - Pella €
Maastossa
Johtaa: Emi - Humu [ilman satulaa]
Jono: [5/5] Ratsastaja - Poni [satulalla/ilman]
1. Lara - Jambo [ ilman ]
2. Jessi - Pampula [ ilman ] laitoin nyt itse kun et vastannut : ))
3. Essi - Janus [ ilman ]
4. Wicca - Siiri [ ilman ]
5. Camppu - Pella [ ilman ]
Länttäsin paperin ilmoitustaululle ja menin katsomaan olisiko porukkaa jo tullut. No, ainakin Wicca ja Camppu olivat, hyvä niin. Saivat ykkös toiveensa, aivan kuten kaikki. Tervehdin tyttöjä ja katsoin sitten kelloa. Kello oli 11.01. Hyvä, kukaan ei siis ollut vielä myöhässä, Jessi ajoi pyörällä ja moikkasi iloisena. Moikkasin ja menin Humun karsinalle juttelemaan tuolle. Essi ja Larakin pian jo saapuivat.
- Laitetaan ponskit kuntoon ja lähdetään! Onhan kaikilla reppu, jossa on: Eväät, Uikkarit & Pyyhe? Ja sitten nyt viel laitatte sinne Riimun ja riimunnarun. Harjatkaa pollet hyvin ja muistakaa puhdistaa kaviot huolella. Itse otin oman vanhan koukkuni mukaan varalta. Selitin tytöille ja johan tuli toimintaa nopeasti!
Menin Humun karsinan ohi ja jatkoin matkaani varustehuoneeseen. Nappasin suitset ja harjapakin matkaan. Hetken päästä harjailin tammaa tarmokkaasti, vaikkei se kovin likainen ollutkaan, hyvin siis Sini oli hoitanut! Otin pää harjan ja sipaisin hellästi Humun päätä.
Siirryin kavioiden puhdistukseen.
- Iihhh! Jambo, ei saa! Jostain karsinasta kiljastiin. Kävelin ripein askelin Jambon karsulle.
- Mitä se lurjus teki? Kysyin vakavana.
- Puras persiistä kun puhistin kavioita. Lara naurahti kevyesti. Hymähdin tytölle.
- Ole sit varovainen tuon höppänän kanssa. Sanoin ja menin tarkistamaan muitten vaiheet. Kaikilla sujui työ jo hyvin, Jessi oli suitsissa ja Camppu tunki päitsiä & narua reppuunsa. Essi ja Wicca olivat vielä puhdistamassa kavioita. Menin Humun luokse ja laitoin sille suitset päähän.
Vihdoin ja viimein koko konkkaronkka oli valmis lähtöön.
- Talutetaan pollet ulos siinä järjestyksessä missä menemme maastossa. Eliiii.. Venytin viimeistä sanaani.
- Minä ja Humu, Essi ja Janus, Lara ja Jambo, Camppu ja Pella, Wicca ja Siiri ja viimeisenä, mettei vähimpänä Jessi ja Pampula. Kaikki ok? Varmistin vielä loppuun. Tytöt nyökyttelivät päitään. Laitoin kypärän kiinni ja heilautin reppuni selkään. Otin Humun ohjat ja talutin sen huolellisesti ulos tallista.
Pihalla järjestettiin jono, ja kaikki me ponnistimme selkään suunnilleen yhtä aikaa.
- Kaikki valmiina? Jokos mennään? Jakelin pieniä kysymyksiä ja kaikki oli siis okeij, joten lähdimme.
Istuin rennosti Humun selässä, myötäillen ohjin ja istunnan kautta tämän käyntiin. Vilkaisin taakse. Wicca ja Jessi keskittyy ratsastukseen eikä lörpöttelyyn. Hyvä Camppu, ota vaan ohjia vähän lisää tuntumalle, ettei se Pella lähe pois jonosta, vaikka kyllähän se osaa nämä maastot jo hyvin. Lara ottaa Jabmolle vähän lisää vauhtia, kun näyttää toinen siellä matelevan. Essi, muuten tosi hyvä, mutta laita vielä kantapäät alas. Tosi hyvä muuten kaikilla! Huomautin tytöille asiat jotka oli korjattavana, mutten myöskään unohtanut kehua heitä.
- Valmiina raviin? Kysyin.
- Raaviiaa... Mars! Kajautin ja annoin Humulle pohkeita. Tyttö lähti hölskyttävään raviin, eikä se tuntunut järin mukavalle Humun töyssy ravissa. Myötäilin tamman joka askeleella.
- Nyt tullaan hiekkamontulle, joten hiljennetään kääyyntiin! Sanoin kuuluvalla äänellä ja annoin pienen puolipidätteen ja vaikutin myös paljon istunnalla. Nojasin taaksepäin rajoitetusti kun laskeuduimme kuoppaan, ja eteen kun menimme ylös.
- Jatketaan ravissa, kohta otetaan pieni laukka pätkä. Lörppäsin ja annoin Humulle pohkeita. Tulimme isomman tien haaraan, siellä ei liikkunut autoja, joten kajautin:
- Kaikki okeijj?? Nyt laukataan! Tuon huudettuani annoin ratsulleni laukkapohkeet ja nyt oltiin porukalla taas maastossa laukkaamassa! Nojasin hivenen etään päin ja myötäsin laukkaan. Humu heitti pienen pukin, sen jälkeen kaikki muutkin jonossa. kukaan ei ollut vielä tippunut, vai?? Juuri sillä hetkellä kuulin epäselvän kiljahduksen, se kuului takaa. Käännähdin katsomaan kuka oli mätkähtänyt. No Camppuhan se. Hymähdin ja varmistin ettei tyttöä ollut sattunut, ei ollut. likka hyppäsi selkään ja näin jatkettiin matkaa käynnissä.
- Piakoin tullaan maastoesteradalle, joten varmistakaa sopivat rida välit, ettei kukaan törpää toisen pepaan. Kuulutin ja annoin Humulle vähän ohjaa. Käyntäsimme hetken ennen kuin otimme ravia.
- Essi tulee sitten kun olen hypännyt ekan esteen! Esteitä EI ole pakko mennä jos ei halua! Sanoin ja kannustin Humun laukkaan. Ilman satulaa olin hypännyt monia kertoja tälläkin radalla, joten esteet eivät olleet ongelma.
Käyntäilimme aika pitkän matkaa ennen Liekkijärvelle menoa, siellä voisi laittaa ponit kiinni. Kuitenkaan matkamme järvelle ei kauaa kestänyt. Hyppäsin siellä selästä ja kerroin pikaisesti ohjelman:
- Nyt ensin uidaan ja uitetaan hepat. Sit syödään eväät sen jälkeen. Selitin likoille ja kävin vaihtamassa bikinit. Ne olivat ruudulliset ruskea-sini-kulta koristeineen, nätit Espanjasta ostetut. Menin Humun luokse ja irrotin sen puusta. Otin siltä päitset pois. Ponnistin tytön selkään ja ohjasin sen järveen päin. Humu teki pukki hypyn järven rannassa, onnistuin pysymään jotenkuten selässä. Ilma oli hieman tuulinen, mutta lämmin ja aurinkoinen. Ravasimme rantavedessä kaikki yhdessä peräkkäin. Ohjasin ratsuni syvemmälle. Humu vastusteli ja nousi pienesti pystin minkä jälkeen veti päätä alas ja ison pukin. Lensin naama edellä alas viileään veteen. Juoksin Humun perään. Se oli kiirehtinyt rantaan. Otin tytön kiinni ja kiinnitin sen sitten puuhun. Vaihdoin pian vaatteet päälle ja menin mutustamaan evääni. Minulla oli kinkkuleipiä mukanani ja pieni mehu pullo.
Puolentunnin kuluttua kaikki olivat tulleet vähitellen pois järvestä ja syöneet eväänsä.
- Jatketaan matkaa kun ollaan syöty! Ilmoitin ja pakkasin romut reppuuni. Essi mutusti leipiänsä ahneesti, Wicca oli nähtävästi kaatanut mehut nauraessaan syliinsä, minkä ansiosta kaikki nauroimme.
Pian kaikki olivat syöneet ja juoneet. Irrotimme yhdessä ponit kiinityksistä ja tungimme narun ja riimun reppuun.
- Kaikki valmiina? Ratsaille, hop! Komensin huvittavaan sävyyn ja nousin Humun selkään.
- Vaihdetaan nyt jonon järkkään, eli... Pella, Siiri, Pampu, Janus ja Jambo... käykö kaikille? Kysähdin ja käännyin selässä. Tytöt nyökyttelivät ja järkkäsivät järjestyksen oikein.
- Matkaan! Huudahdin kepeästi ja annoin Humulle pohkeita. Ohjasin sen vesirajan luokse, sitä kautta mentäisiin aivan mökkiläisten vierestä, juuri hyvä polku. Humu roiskutteli vettä ympäriinsä. Pella pukitteli iloisesti ja Camppu oli vähällä pudota. Siiri meni yllättävän rauhallisesti, vähän roiskien. Pampula otti kaiken ilon irti ja loikki ja hyppi sinne-tänne. Janus meni käynti-ravi sekoitusta, toinen oli hieman hämääntynyt muiden hyppelyistä. Jambo taas tapansa mukaan yritti näykkiä Janusta, mutta Lara sai sen pidettyä kurissa. Olin kastunut jo sääristä täysin, mutta se ei haitannut, minulla oli mini shortsit ja tennarit. Ei ilman satulaa mentäessä tarvinnut mitään erikoisempia. Tulimme polun alkuun, nousimme siihen ja komensin porukan raviin. Hölskyin Humun ravissa hetken aikaa, kunnes totuin siihen.
Jossain isomman puoleisessa puskassa oli lintu, joka pyrähti meidät nähdessään lentoon, Humu hyppäsi äkkinäisesti sivuun, mutta ratsastaja, eli Minä, jatkoin matkaa suoraan, itse en ollut edes huomannut lintua. Mätkähdin kipeän näköisesti maahan mahalleen. Kyllähän siinä vieressä sitten Larakin makaili, Jambo oli lähtenyt pahasti alta ja juossut parin metrin päähän.
- Sattuiko!? Jessi kysyi hieman hätääntyneenä.
- Kaikki okei! Sanoin ja virnistin tytöille. Nousin nopeasti ylös ja puhdistin vaatteeni.
- Entäs sä, Lara? Kysyin hieroessani kyynärpäätä.
- Joo, eipä erikoisemmin sattunu. Lara vastasi hymeksien. Nauroimme hetken päästä kaikki.
- Jatketaanko matkaa? Kysyin lopulta ja ponnistin Humuliinin selkään.
Porukassa lähdimme rauhallisesti käyntäillen matkaan. Käännyin taakse päin, näin hyvän näyn, kaikki ratsastivat juuri oikein. Hymyilin heille ja käännyin takaisin meno suuntaan.
- Jatketaan ravissa! Kajautin ja annoin Humun ravata reippaasti. Ohjasin maastoporukan pellon reunaan kulkemaan. Kuljimme jonkun aikaa pellolla kunnes oli laukan aika.
- Kaikki valmiina laukkaan? Kysyin odotin vastauksia.
- JOOO! Kaikki huusivat yhteen ääneen. Annoin Humulle reippaasti laukka-apuja, ja näin sitä kiirettiin hurjassa vauhdissa pitkin pellon reunassa kulkevaa tietä
- RAVIIN! Huudahdin likoille ja annoin Humulle samalla pidättäviä apuja. Istuin rentona tamman selässä ja annoin jalkojeni olla pitkinä.
- Otetaankos käyntiin? Ihan kohta kierretään pyöstin vuori. Sanoin ja hiljensin lopulta käyntiin. Katsoin metsiköstä kohoavaa vuorta, se oli kaunis, olin kulkenut siitä monet kerrat, mutten koskaan katsonut erikoisemmin.
- Vitsi ku toi on kaunis! Joku huudahti, se oli Essi.
- Niimpä, mä en oo ees ikinä nähny tota. Camppu sanoi, hieman valittavalla tavalla. Tytöt olivat kaikki pysähtyneet.
- Tuotaa.... tuuttekste? Kysähdin ja katsoin taakseni. Hymyilin tytöille jotka tulivat sitten perästä.
Kiersimme vuoren ja sanoin porukalle:
- Se ois sit kohta viiminen laukka pätkä tältä erää....
- Eiii! Lara ja Jessi huusivat yhteen ääneen.
- No höhh... Essi ja Camppu mumisivat. Wicca tuhahti hieman, muttei valittanutkaan.
- Otetaan nyt raviin ja laukataan kohta. Sanoin piristävällä äänellä. * Maisk * mumahdin Humulle ja tämä nosti innoissaan ravin. Sitten se heitti pikku pukkeja moneen otteeseen ja pari laukka askeltakin. Pidätin tammaa ja hymeksin.
- NYTT! Kiljaisin ja annoin Humun ampasita laukkaan. Kaikki seurasivat kuuliaisesti hurjassa vauhdissa perässämme. En uskonut että Humulla oli näin paljon vielä energiaa. Nousin joten kuten pieneen kevyeen istuntaan ja myötäilin hyvin tamman askeliin. Pitkän laukan jälkeen annoimme hevosten ravata pikku pätkän. Sen jälkeen otimme käyntiin, olimme aivan lähellä tallia.
Loppu matkan ajan lörpöttelimme toisillemme iloiseen meininkiin. Talli pihaan saavuttua sanoin:
- Kiittäkää hevosia ja tulkaa alas selästä.
Tuon sanottua kaikki mumisivat ja lirkuttelivat jotain ratsuilleen. Kiitin Humua ja pussasin sitä harjakseen. Liusuin alas selästä.
- Talutetaan hepat sitten omiin karsinoihin. Kerroin ja lähdin taluttamaan tammaa sisälle.
Sisällä tallissa oli kova tohina. Hoidimme hepat, ellei oma hoitaja halunnut. Tytöt tulivat kiittämään tuntinsa ja menivät menojaan.
- Oliko kiva reissu? Anne tuli kyselemään.
- Joo.. onneks oli lämmin ja hyvä sää. Selitin ja jatkoin sitten:
- Mut, mun on nyt mentävä syömään. Pusuja polleille! Hymähdin ja vilkuttelin tyypeille tallissa. Käännyin ovelle ja nousin pyoräni selkään.
Ainiin, unohdin tähän vielä sen kyselyn!
Millaista retkellä oli?
Olithan tarinassa mielestäsi tarpeeksi?
Voisitko tulla tunneille toistekin? Muista seurailla töpöjä!
Oliko jotain muuta mitä halusit sanoa?