10.3 Kuka rökittää ja ketä?Olimme tulleet vielä iltasellaan Brennan kanssa kahdelleen tallille ja tallilla oli vielä onneksi eloa.
Kello oli viisi yli kuusi ja tunteja oli vielä meneillään. Kuitenkin katulamput olivat jo syttyneet ja tieltä tuleva valojen kuja valaisi tallipihaa. Askelsimme yhdessä Brennan kanssa sisään tallin, jossa oltiin hevosia valmistelemassa seuraavalle tunnille.
”Siivotaan yhdessä Mankin karsina nii päästään alkuun tässä hoitourakassa.” sanoi Brenna ja haki kaksi talikkoa ja kottikärryt.
Siivoilimme kaikessa rauhassa Manksun karsinaa kunnes Jaakko ilmaantui heinävintiltä kameransa kanssa.
”Kato Brenna kuka tulee…” tirskahdin Brennalle.
”Voi ei ’kameramies’!” huudahti Brenna hiljaa.
”Mennään piiloon lantalaan.” sanoin ja passitin tytön nopeasti kohti lantalaa.
Lantalassa haisi… niin kuin jokaisessa lantalassa kuuluikin haissa.
”Hyi hyi. Milloinkohan täällä on viimeks tuuletettu?” sanoi Brenna ja piteli nenäänsä.
”Veikkaisin, että Valtsu laittaisi pian sinutkin tuuletettavaksi!” tirskahdin.
”Mitäh?” kuului Brennan suusta, mutta ennen kuin tyttö oli huomannutkaan olin pudottanut hänet kaiken lannan sekaan.
”Mites sä Brenna sinne jouduit?!” nauroin maha kippurassa ja katsoin lannassa pulikoivaa tyttö-rukkaan.
”Tämä vielä kostetaan!” huusi Brenna yltäpäätä lantaisena.
”Koitas nyt ensin kivuta sieltä ylös!” huudahdin Brennalle joka avuttomana yritti kiiveta lantalan jyrkkää betoniseinämää vasten.
”Phy.. Tätä kadut kuules loppuikäsi!” huusi Brenna ja heitti märän lantaläntin päin naamaani.
”HYYII!” huusin ja pyyhin kasvoistani lannan pois.
”Siitäs sait!” nauroi Brenna ja pääsi kipuamaan pois lantalasta ja juoksi minua kohti.
”Lumipesuu!!” huusi Brenna ja nappasi kouraansa kasan lunta ja muotoili siitä pallon.
”Neejjjj!!” huusin ja yritin juosta pakoon tyttöä.
Brenna viskasi suuren lumipallon minua kohti, mutta onnekseni se osui ohi.
”Hää hää!” nauroin ja näytin tytölle kieltä.
”Paha virhe!” Brenna huudahti ja säntäsi perääni. Liukastelin jäisellä tallinpihalla karkuun minkä kerkesin, mutta tyttö saavutti minua pelottavasti.
"Haa! Kiikissä!" hän kiljaisi ja hyppäsi niskaani. Tunsin tasapainon pettävän ja kaaduin kiljaisten lumikasaan. Tunsin kylmän lumen allani ja Brennan istuvan selkäni päällä.
"Älä karkaa mihinkään", tyttö naurahti, kun yritin paeta hänen altaan.
"Hyyi! Lopeta! Apua!" kiljuin, kun tunsin jotain kylmää ja märkää niskassani.
"Siitäs saat!" Brenna naurahti ja tunsin miten kylmää lunta työnnettiin paitani alle.
"Ei saa!" huusin ja yritin rimpuilla irti nauravan tytön alta. Seppeleen johtavalta tieltä kuului ääniä ja sain hetkeksi kohotettua itseni lumikasasta nähdäkseni ruosteisen mopon tulevan tallin pihaan. Kaksi poikaa hyppäsi ruosteisen mopon kyydistä ja riisuivat kypäränsä.
”Tappi ja Kristian tuli!” Brenna kuiskasi hiljaa korvaani ja nyökkäsin hiljaa. Hetken luulin jo tytön unohtaneen kostonsa, mutta se oli virhe.
”Hyi! Älä taas!” kiljaisin tytön työntäessä naamani lumipenkkaan.
”Mitäs te likat melskaatte?” Tappi kysyi ja astahti luoksemme.
”Ei suorastaan mitään”, Brenna naurahti ja sain riuhdottua itseni lopultakin tytön otteesta.
”Missäs te olette luuhannut kun haisette suorastaan.. aromikkaalle”, Kristian kysyi virnistäen. Brenna mulkaisi minua murhaavasti ja punastuin hieman. ”
Mutta kyllä se lumella lähtee..” Tappi virnisti ja tunsin kauhun hiipivän vatsan pohjassa.
”Ei teillä oo oikeutta..” Brenna änkytti, mutta ei siinä paljoa kerinnyt vastaan väittää.
”Apuva! Helpatkaa ny joku ku noi kaistapäiset käy käsiks!” Brenna kiljui samalla kun Tappi otti suuren kökön lunta tunkien sen tytön niskaan. Kristian tuli minua kohti ja yritin puolustautua epätoivoisesti, mutta reippaasti poika otti minut käsittelyynsä ja pian olin entistä märempi tyttö.
”Tää on jo liikaa!” raivosi Brenna ja yritti päästä irti Tapin tiukasta otteesta.
”Tää likka haiskahta vahvasti.” nauroi Tappi ja tunki Brennan suun täyteen lunta.
”Tällasta en edes suutelis, ku tän naama haisee.” tirskahti Kristian.
”Juu juu!” raivosin leikilläni, ja yritin purra Krisua käteen.
”Tää typy pureeki!” nauroi Kristian ja väisteli hampaitani taitavasti.
”Tää on tainnu harjotella jo näitä lumipesuja!” huudahti Tappi ja sai Brennalta lunta niskaansa.
”Aiii! Ei toi oo reiluu!” huusi Tappi samalla, kun Brenna livisti pakoon ja heitti samalla lunta Tapin niskaan.
”Puren sua!” huusin ja näykkäisin Kristiania kädestä. Mieheltä lipesi ote minusta ja pääsin juoksemaan Brennan perään.
Samoihin aikoihin Jaakko tupsahti paikalle kameransa kanssa.
Jokainen pysähtyi ja Krsitian oli jo lähtenyt paikalta kättään valitellen.
”RÄPS!” ja taas meistä oltiin ikuistettu kuva Jaakon kameraan.
”Eiii!” huusimme Brennan kanssa ja menimme ottamaan taasen kameran miehen kädestä.
”Tytöt antakaa se takas! Te rikotte sen!” Jaakko huudahti ja nappasi meitä molempia niskasta kiinni, kun yritimme juosta kameran kanssa pakoon.
”Au helvata!” Brenna kirosi, samalla melkein tiputtaen kameran.
”Älä herttileijaa tyttö tee sitä!” Jaakko huudahti ja syöksyi koppaamaan kameran tytön otteesta. Samalla mies oli päästänyt irti niskoistamme ja pitelin omaani naama irvessä. Tuosta otteesta jäisi varmasti muisto.
”Poista se kuva!” Brenna käski Jaakkoa kädet lanteilla.
”Edelleenkään en voi koska..” Jaakko alkoi selittää mutta pudistimme kummatkin päätämme. Kuin yhteistuumin, otimme miehen jaloista ja käsistä kiinni. Itse otin jalat ja Brenna kädet.
”Mitä perhanaa te teette?!” mies huusi ja hämmentyneenä oli hetken paikoillaan, kunnes äkkäsi, minne suuntasimme matkamme. ”Minua ette sinne heitä!” Jaakko huusi ja potki jalkojaan.
”Älä nyt riehu”, komensin naama virneessä ja lähestyimme pelottavasti lantalaa.
”Yksi.. Kaksi.. ja kolme!” Brenna laski ja samalla kun päästimme irti, Jaakko huusi jotain meidän kohtalostamme ja lyhyestä elämästämme. ”Okei.. Nyt mennään”, sanoin tyytyväisenä ja pyyhin käsiäni housujen takamukseen. Käännyimme ympäri ja lähdimme kävelemään kohti tallia nauraen. ”Mitä?!” Brenna kiljaisi äkkiä ja kaatui mahalleen maahan.
”Ette mene mihinkään!” Jaakko murahti ja kampesi itseään lantalasta.
”Kannattaa lähetä.. Hyvän sään aikaan”, Brenna vinkaisi ja avustin tytön ylös.
”Eli nyt!” huusin ja kiskaisin Brennan mukaani. Katosimme niin nopeasti lantalasta, kun ikinä pääsimme ja suoraan talliin.
Ryntäsimme olohuoneeseen ja Brenna suoraa kaapilleen, samoin minä. Kaivoin vaihtovaatteita repustani ja kilpaa taas juoksimme oranssihiuksisen tytön kanssa kilpaa vessaan. Jaakko oli tulossa talliin, kun lukittauduimme vessaan ja huokaisimme helpotuksesta. Hiljaa aloimme vaihtaa vaatteita ja peseydyimme hieman.
Varttitunnin kuluttua hiivimme hiljaa ulos vessasta kuin agentit konsanaan. ”Me ollaan lainsuojattomia”, Brenna supisi hämmästyneelle Annelle, joka ihmetteli touhujamme. Nyökytin tytön sanoille ja Anne pudisti huvittuneena päätään. ”Jaakko näkyvissä”, Brenna kuiskasi ja pysähdyimme kuin seinään. ”Tytöt olkaapas nyt ihmisiksi ja lopettakaa tuo pelleily. En usko, että Manki tulee ihan itsestään tuolta tarhasta pois ja, että sen karsina puhdistuu taikaiskusta.” sanoi brunette ja osoitti sormellansa Mankin karsinaa. ”Shh!” sihisin ja osoitin Jaakkoa.
”Se tappa meiät.” sanoi Brenna vielä perääni. Anne piteli meitä kahta kiinni ja Jaakko syöksyi kylmantakaa meitä kohti. ”Hahhaa! Saanpas teirät!” huudahti Jaakko, mutta pahaksi onnekseen Anne olikin hänen nenän edessä ja mies kaatui naisen varpaille. ”Jaakko! Heti pois varpailtani!” kirkui Anne. ”Juu juu.” sanoi Jaakko nolona. ”Kyllähän ison miehen pitäisi osata käytöstapoja!”
sanoi Anne. ”Hmm..” mutisi Jaakko ja jäi hänkin Annen otteisiin. Samaan aikaan Krisu ja Tappi tulivat myöskin kulmantakaa ämpäri täynnä kylmää vettä ja luulivat sujauttaneensa ämpärin Brennan tai minun päähäni, mutta pahaksi onneksi ämpäri sujahti suoraan Annen päähän.
”Kääääk!” kuului Anne hirveä huuto ämpäristä.
”Voi ei Krisu… Nyt me saahan juostaaa!” huusi Tappi ja vetäisi Krisun mukaansa.
Jaakko tarttukin kumpaakin kaveriaan kädestä ja piteli heitä kiinni sillä aikaa, kun Anne otti ämpärin päästään ja näytti täysin järjettömältä päänsä. Annen hiukset olivat vaihtuneet jää kalikoiksi värisiksi ja naisen silmät olivat punaiset vihasta. ”Tytöt katselkaa hetken aikaa poikia, kun minä käyn siistiytymässä” sanoi Anne ja kiirehti vessaan.
”Kuules mä vielä näytän teille!” huusi Jaakko ja hyökkäsi minun ja Brennan kimppuun.
”Meki autetaan sua kamu!” huusivat Krisu ja Tappi ja hyökkäsivät minun ja Brennan päälle.
Kumpikin tyttö puri poikia minkä kerkesi ja taistelimme jokainen tallin lattialla.
Anne saapui vessasta jälleen ihmisen näköisenä ja oli saada sydärin, kun näki meidät tappelemassa lattialla. ”Pojat ja Brenna sekä Veronica!” kuului Annen suusta kiukkuinen ääni.
”Mitäh?” kuului minun ja Brennan ääni pahnan alta.
”Nyt nouskaa joka iikka ylös siitä ja seuraatte minua toimistoon!” karjaisi Anne ja avasi toimiston oven ja meni itse pöytänsä taakse.
Kun olimme saaneet kuulla Annen saarnan lähdimme jynssäämään tallia puhtaaksi viidestään.
Minä ja Brenna siivosimme karsinat ja Tappi lakaisi lattian, Krisu pesi ikkunat ja Jaakko teki kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Kun hommat oltiin hoidettu ja olimme sopineet riitamme niin lähdimme hakemaan Brennan kanssa Mankia tarhasta. ”Lähdetään kakspäällä maastoon.” sanoi Brenna. ”Juu.” tokaisin vieläkin hömmentyneenä illan taoahtumista ja kädet rakoilla tallin siivoamisesta.
-Vertti, Brenna ja Manksu. (Kristian, Tappi ja Jaakko, sekä Anne)
Veronica 5 HM ja Brenna 28 HM