Post by Liisa on Jun 20, 2009 13:26:19 GMT 2
Come on barbie, let's go party!
Suomen suvi voi olla täynnä vaakasuuntaisia sateita, ukkostusta ja taivaalta tihkuavaa räntää, mutta silti siitä voi nauttia. Heinäkuun iloksi olen suunnitellut Heinäbileet, pikkuiset kesänjuhlistuspartyt, joihin koko tallin konkkaronkka on tietysti tervetullut. Ohjelmanumeroita on, samoin kuin hyvää ruokaa ja tietysti erinomaista seuraa. Ja mikä ryhmäyttäisikään tallin jäseniä paremmin kuin pelit ja leikit hevosten kera ryhmissä?
Miten "maksan" tapahtuman
Kirjoita tarina tai piirrä kuva (ei runoja tms) joko näistä kolmesta:
1. Leikkimielinen ratsastuskilpailu
2. Liekkijärven matka
3. Liekkijärvellä
Kohtuullisessa ajassa sitten. Lisämaksujakin saa ihan hyvin laittaa jos mieli tekee, mutta olisi kiva, että tekisitte sitten yhden kunnollisen ja panostetun maksun, ei monta hutaistua. Laatu korvaa määrän. =)
Osallistuvat hevoset
HUOM. tapahtumassa hevosten varaus on nopeuskilpailu eikä hoitajilla ole etuoikeuksia. Jos haluat varata hepan eli ratsastaa sen Liekkijärvelle & uittaa siellä, ilmoita viestissäsi. Joillekin hepoille otetaan myös takapenkkiläinen, jotta enemmän immeisiä saataisiin hepan selkään. Leikkimielisen ratsastuskilpailun horset jaetaan satunnaisesti.
Yksärinomistajat SAAVAT osallistua omilla hepoillaan ratsastukseen + uittoon.
Blondi (Yuff)
Blade (Veronica & Takapenkillä Jokeri)
Anttu (Shinqua & Takapenkillä seri)
Eppu (Kopsu)
Siiri (Luna)
Pampula (Loviisa)
Cassu (Sophie & Takapenkillä Henni)
Humu (Fiona & Takapenkillä tiia)
Jambo (Jenna)
Aksu (Roosa & Takapenkillä Sanni)
Luy (Reega)
Pella (Keikki & Takapenkillä Sini)
Pikku (Maiss)
Sentti (Sirppa)
Tiia (Ilu)
Mukana olevat immeiset
(Liisa, Jaakko, Elli + Kristian ja Tappikin pakotettiin mukaan)
HUOM. Osallistujia otetaan rajaton määrä!
Josefiina & Artsi
Sophie $
Reega
Luna $
Ilu
Yuff $
Loviisa
Veronica
Kopsu $
Roosa
Keikki
Sanni
Sirppa $
Jenna
maiss $
jokeri $
Sini $
Fiona
seri $
tiia $
Kilpailun rata
Eli ensin este 1, sitten pujottelut, sitten este 2 ja X:n luo. X:n kohdalle pysähdys ja peruutetaan n. 4 askelta. Pallon luota otetaan muki, jossa on vettä, ja lähdetään kohti maalilinjaa. Siinä välissä pitää hypätä esteen 1 ylitse, toisesta suunnasta. Jos maalilinjalla ollessasi vettä on loiskunut yli niin paljon, että veden pinta alittaa mukissa olevan rajan, sinun täytyy ratsastaa takaisin pallolle, ottaa lisää vettä ja yrittää uudelleen. Jos veden pinta ylittää rajan, hyppää alas ja anna ohjakset seuraavalle ratsastajalle. Mukana ratsastaessasi on siis myös yksi joukkueen jäsen kävelemässä vieressä, ja rata suoritetaan satulatta.
Tarina
-----
Eli siis tervetuloa mukaan viettämään kesää tallilla hyvässä seurassa! =)
[/b][/color]Kirjoita tarina tai piirrä kuva (ei runoja tms) joko näistä kolmesta:
1. Leikkimielinen ratsastuskilpailu
2. Liekkijärven matka
3. Liekkijärvellä
Kohtuullisessa ajassa sitten. Lisämaksujakin saa ihan hyvin laittaa jos mieli tekee, mutta olisi kiva, että tekisitte sitten yhden kunnollisen ja panostetun maksun, ei monta hutaistua. Laatu korvaa määrän. =)
Osallistuvat hevoset
HUOM. tapahtumassa hevosten varaus on nopeuskilpailu eikä hoitajilla ole etuoikeuksia. Jos haluat varata hepan eli ratsastaa sen Liekkijärvelle & uittaa siellä, ilmoita viestissäsi. Joillekin hepoille otetaan myös takapenkkiläinen, jotta enemmän immeisiä saataisiin hepan selkään. Leikkimielisen ratsastuskilpailun horset jaetaan satunnaisesti.
Yksärinomistajat SAAVAT osallistua omilla hepoillaan ratsastukseen + uittoon.
Blondi (Yuff)
Blade (Veronica & Takapenkillä Jokeri)
Anttu (Shinqua & Takapenkillä seri)
Eppu (Kopsu)
Siiri (Luna)
Pampula (Loviisa)
Cassu (Sophie & Takapenkillä Henni)
Humu (Fiona & Takapenkillä tiia)
Jambo (Jenna)
Aksu (Roosa & Takapenkillä Sanni)
Luy (Reega)
Pella (Keikki & Takapenkillä Sini)
Pikku (Maiss)
Sentti (Sirppa)
Tiia (Ilu)
Mukana olevat immeiset
(Liisa, Jaakko, Elli + Kristian ja Tappikin pakotettiin mukaan)
HUOM. Osallistujia otetaan rajaton määrä!
Josefiina & Artsi
Sophie $
Reega
Luna $
Ilu
Yuff $
Loviisa
Veronica
Kopsu $
Roosa
Keikki
Sanni
Sirppa $
Jenna
maiss $
jokeri $
Sini $
Fiona
seri $
tiia $
Kilpailun rata
Eli ensin este 1, sitten pujottelut, sitten este 2 ja X:n luo. X:n kohdalle pysähdys ja peruutetaan n. 4 askelta. Pallon luota otetaan muki, jossa on vettä, ja lähdetään kohti maalilinjaa. Siinä välissä pitää hypätä esteen 1 ylitse, toisesta suunnasta. Jos maalilinjalla ollessasi vettä on loiskunut yli niin paljon, että veden pinta alittaa mukissa olevan rajan, sinun täytyy ratsastaa takaisin pallolle, ottaa lisää vettä ja yrittää uudelleen. Jos veden pinta ylittää rajan, hyppää alas ja anna ohjakset seuraavalle ratsastajalle. Mukana ratsastaessasi on siis myös yksi joukkueen jäsen kävelemässä vieressä, ja rata suoritetaan satulatta.
Tarina
HUOM. Kisojen voittajat on tarinaan arvottu puolueettomasti.
**
Aurinko paistoi mukavan lämpimästi taivaalta, jolla ajelehti vain parisen pilviharsoa. Kentän hiekka pölisi ja tallipihan sora rahisi kenkien alla. Viimeinkin kilpailun rata oli pystytetty, etäisyydet mitattu ja puomit asetettu paikoilleen. Tallipihalla oli vielä hiljaista – väki oli tallissa laittamassa hevosia kuntoon. Pöydälle oli aseteltu hieno buffet, ja oli vaikea pitää näppejään erossa herkuista.
- Jaakko ja Jaakon verenhimoinen katse, minä virnistin.
- Eiku siis mitäh, mies heräsi tuijotettuaan noin viisi minuuttia kuola valuen kääretorttua.
- Eikö vielä saa ottaa, hän märisi.
- Ei, vastasin topakasti ja naputtelin sormillani kukkakuvioista pöytäliinaa.
- Mitäs ne nyt hidastelevat siellä tallissa...?
Samassa tallin ovet aukenivat ja ensimmäisenä esiin puski Blondi. Se korskui ja tanssahteli paikallaan, kun Sophie, Loviisa ja Kopsu taluttivat sen yhdessä kentän ulkopuolelle odotusalueelle. Hevosen korvat pyörähtelivät ja silmät tuijottivat tarkkaavaisina kentälle. Blondin vierelle asettuivat rintamaan Humu, Cassu, Pella, Eppu, Blade ja Sentti, ja kun hevoset olivat paikoillaan, otin mikrofonin käteeni ja suuntasin kentän keskelle.
- Hei, mitkä palkinnot meillä on? Roosa huudahti kentältä.
- En kerro, minä vastasin.
- Kerrotpas, monet alkoivat vaatia.
- Ei ole reilua, Maiss ilmoitti.
- Eli tässä on ratamme, minä juttelin ja kävelin itse vielä radan läpi.
- Lähdette matkaan tuolta kartiolta, ja palaatte samalle kartiolle, jolla hevonen käännetään ympäri ja seuraava ratsastaja puntataan selkään. Isommille hevosille saatte nostolavan avuksi, selvensin. Hevosten vierellä seisoi innostuneita, mutta selvästikin jännittyneitä ratsastajia, jotka olivat valmiina toimintaan.
- Joten mitäs tässä jahkailemaan. Radan saa suorittaa millä askellajilla haluaa ja virallisena ajanottajana toimii Jaakko. Ja muistattehan, että yksi juoksee koko ajan ratsukon rinnalla – ja esimerkiksi huomattavan hyvästä kannustuksesta voi saada lisäpointseja!
Rivistä kuului yksimielisiä ”juu” – äännähdyksiä.
- Okei. Blondi lähtöpaikalle. Ensin Sophie kyytiin ja Loviisa vierelle, sitten Loviisa kyytiin ja Kopsu vierelle, ja kolmantena Kopsu kyytiin ja Sophie vierelle.
- Kun sanomme ”nyt”, ajanotto alkaa ja voitte puntata ratsastajan ylös.
Jaakko asteli reippaasti ratsukon viereen ja raahasi pienen nostolavan Blondin viereen.
- Tuosta. Epulle ja Sentille laitetaan vähän isompi lava, Jaakko selvitti.
- Ja än… yy… tee… nyt, ei vaan nyt!
Kopsu ja Loviisa purskahtivat hermostuneeseen nauruun.
- Jaakko, kunnolla, Josefiina muistutti kentän laidalta. Saisi olla Ros täällä pitämässä tuota Jaakkoa kurissa.
- Än… yy… tee… nyt!
-- TEAM BLONDI
Sophie lennähti Blondin selkään ja painoi pohkeensa hevosen kylkiin. Kentän ulkopuolella valmiiksi kävelytetty Blondi korskahti ja nosti reippaan ravin. Suunnattiin kohti ensimmäistä estettä. Sophie höykkyi hevosen selässä, mutta onneksi kaikki sujui hyvin. Blondi malttoi mennä peruutuksenkin rauhassa, mutta lähtölinjalle johtavalla esteellä se melkein ryösti laukkaan. Kopsu tuuletti kentän laidalla.
- Hyvä hyvä! Ja vaihto! minä selostin.
Ei kestänyt kuin parisen sekuntia, kun Loviisa oli selässä. Blondi hyppi innoissaan esteiden ylitse. Pujotteluissa Loviisan tasapaino petti hieman, ja hän heilui kuin metronomin viisari, mutta pysyi kuitenkin selässä. Hieman hätiköiden Blondi peruutti peruutuksensa ja Loviisa nappasi vesimukin sekä suuntasi tahdikkaassa ravissa esteen ylitse jälleen lähtölinjalle. Kopsu hyppäsi selkään ja antoi tammalle heti laukkapohkeet, jolloin se loikkasi valtavan loikan esteen ylitse. Pujotteluiden ajaksi Kopsu otti raviin, mutta toinen este hypättiin laukassa. Peruutuksen jälkeen Kopsu kahmaisi mukin käteensä ja suuntasi esteille. Hoputuksista huolimatta linjalle saavuttiin ravissa.
- Hienoa, hienoa! Aikoja emme paljasta, säilytetään jännitys palkintojenjakoon. Team Blondi siis – hieno suoritus ja vesimukissa saitte pysymään hyvin kaiken sisällön! Aplodeja!
Kentän laidalla taputettiin ja puuskuttava Blondi talutettiin rivistöön.
-- TEAM HUMU
Ryhmäjärjestykset oli jo unohdettu, joten seuraavaksi kentälle asteli Team Humu.
Hetken kuluttua Ilu olikin jo liikkeellä. Kaikki sujui tahdikkaalla, hieman verkkaisella, mutta pompottavalla ravilla.
- Me vaaditaan tasoitusta! Humulla on liian pomppiva ravi! Yhden ihmisen kannustusjoukko Henni huusi, mutta kisojen järjestäjäkunta diskasi moiset väitteet heti.
Kun Ilu oli saanut vesimukin käteensä, hän näki paremmaksi nostaa laukan. Humu laukkasi esteelle ja hyppäsi yllättävän suurella ilmavaralla, jolloin vettä loiskahti ratsastajan käsille. Maalilinjalla odotti jännittävä tarkastus: oliko vettä vielä yli merkityn rajan? Oli, oli, joten muki täytettiin ja vietiin takaisin ja Luna puntattiin Humun selkään. Hän nosti laukan ensimmäiselle esteelle ja pujotteli kartiot ravissa. Se oli hieno suoritus, ja näki, että ratsastaja oli tehnyt yhtä sun toista hyvää tasapainoa edellyttävää. Peruutus meni hieman vinoon, mutta se ei haitannut ratsukkoa.
- Go go Team Humu! Ilu huusi tuutin täydeltä seuratessaan Lunan ratsastusta ja Hennin vierelläjuoksentaa.
Tällä kertaa Humu hyppäsi hieman tasaisemmin ja Henni puntattiin pikaisesti ylös. Team Humulla oli kuuluva kannustus! Rata oli Hennin osalta nopeasti ohitse, mutta Humun pomppuravi otti veronsa ja maalilinjalla vesi oli karvan verran alle rajan. Niinpä Humu pyöräytettiin ympäri, Henni laukkasi takaisin mukille läkähtyvä Ilu vieressä hölköttäen, ja kun muki saatiin toisen kerran maaliin, vedenpinta oli jo korkeammalla.
- Hienoa! Aplodit Team Humun vauhdikkaalle ja etenkin pomppuisalle suoritukselle!
Yleisö antoi raikuvat aplodit ja tytöt sekä Humu poistuivat radalta. Heidän kasvonsa olivat aivan punaisina.
-- TEAM CASSU
- Team Cassu!
Reega, Yuff ja Veronica asettuivat lähtölinjalle. Yuff oli valmiina punttaamaan Reegan paikoillaan tanssahtelevan Cassun selkään. Mitäs muuta siinä sitten aikailemaan – lähtökäsky kävi ja hetkessä Reega oli jo radalla Yuff vieressä juosten. Cassu otti radan rauhallisesti, mutta huolellisesti.
- Pohkeita pohkeitaaaaa! Hyvä Reega! Jaksaa jaksaa, Yuff! Veronica kannusti kurkku suorana. Peruutuksesta ja mukinkannosta suoriuduttiin hyvin, Reega pomppasi alas Cassun selästä ja Veronica punttasi Yuffin ylös. Cassun liukas selkä teki kuitenkin tepposet ja Yuff oli vähällä tipahtaa toiselta puolen alas. Hän piteli kiinni ratsunsa kaulasta. Reega auttoi hänet pystyyn toiselta puolelta ja suoritus saattoi alkaa.
- Kylläpäs Veronica punttasi vauhdikkaasti, joku naurahti kentän laidalta.
Yuffin suoritus oli tasainen. Välillä Cassu lisäsi vauhtia, ja toisella esteellä se nosti laukan. Peruutus kävi hieman ylipitkäksi, mutta vesimukin otettuaan Yuff päätti nostaa laukan ja hypätä esteen laukassa. Vettä ei kuitenkaan juuri roiskunut, ja ratsukko saapui maaliin vauhdikkaasti. Cassu pyöräytettiin ympäri ja Veronica heitettiin selkään. Hän ei epäröinyt nostaa laukkaa. Ensimmäinen este sai Cassun yhä innostumaan. Se pujotteli kartiotkin puoleen väliin laukassa, mutta sitten laiskamato puraisi ja ruuna rauhoittui raviin. Veronican hoputuksesta laukka kuitenkin nousi uudelleen. Peruutus sujui hyvin, ja Veronica otti vesimukin kouraansa. Cassu kuitenkin päätti tehdä yllätyksellisen pukin ennen estettä, ja vedet lävähtivät maahan. Lähtölinjan kautta kiertäen Veronica haki lisää vettä ja hyppäsi esteen. Tällä kertaa pukki tuli esteen jälkeen – edelleen vettä oli karvan verran alle rajan. Kolmas kerta kuitenkin toden sanoi, ja silloin mukissa oli riittävästi vettä.
Veronica huohotti, samoin Reega, joka oli saanut juosta ratsukon rinnalla.
- Team Cassu – vai pitäisikö sanoa Team Vauhti! Kiitoksia, aplodeja!
Nauraa kikattaen joukkio poistui kentältä.
-- TEAM PELLA
Seuraavaksi oltiinkin jo Team Pellan pyörteissä. Ensimmäisenä selässä oli Maiss. Hän hoputti Pellan raviin, hyppäsi ensimmäisen esteen. Kaarre kartiolle oli kuitenkin liian loiva – ja mitä teki Pella? Asettui kentän laitaan nyhtämään aidan alta pursuilevaa ruohoa! Maiss nosti väen vängällä pään ylös ja painoi pohkeensa hevosen kylkiin. Kuin protestiksi Pella heitti pukin, joka sai Maissin horjahtamaan tamman kaulalle. Tämä ei kuitenkaan parivaljakon vauhtia hidastanut. Pujotteluiden ja esteiden jälkeen Pella peruutti suoraan päin aitaa ja ryntäsi vesimukin luokse. Loppuosa suorituksesta tehtiin tahdikkaassa laukassa, ja vesimuki tuli perille miltei piripintaan täytettynä. Oli Jokerin vuoro hypätä selkään ja Sinin juosta vierellä.
- Hyvä hyvä! Me voitetaan tää kisa vielä! Pohkeita Pellalle! Hieno pujottelu! Maiss kannusti kentän laidalta.
- Kun ratsuna on Pella, ei tarvi selässä kellahdella, hän riimitteli ja sai aikaan nauruntirskahduksia.
Jokeri pysyi tamman selässä paikoillaan kuin liimattu. Jokerilla oli oma kikkansa: hän peruutti suoraan vesimukin luokse, josta saattoi nopeammin päästä esteelle.
- Hyvä oikotie, Jokeri. Riittääkö tuo korvaamaan Pellan syöpöttelyyn kuluneen ajan? minä arvuuttelin mikrofoniin. Tamman hyppy oli ilmava, mutta vettä mukissa riitti vain rajalle saakka. Se kuitenkin tuomittiin sallituksi suoritukseksi, joten viimeisenä muttei vähimmäisenä selkään raijattiin Sini. Hän teki kaarteista tiukkoja säästääkseen aikaa. Siitä johtui, että lähestyminen toiselle esteelle oli melko vino. Puomi kolahti ja yleisö jäi jännittyneenä odottamaan, tipahtaisiko se.
- Jos puomi tippuu, on otettava seis ja vierellä juoksija käy korjaamassa sen! minä selostin.
Puomi keinui kannattimillaan Pellan ravatessa kohti pysähdyspaikkaa. Puomi keinui kuin lastu merellä myrskyssä, mutta lopulta vakiintui paikoilleen. Sen ei tehnyt mieli pudota. Team Pella huokaisi helpotuksesta. Sini käytti Jokerin tekniikkaa peruutuksessa, otti vesimukin ja laukkasi päätä pahkaa esteelle. Kun maalilinja oli ylitetty, seurasi kurkistus mukiin. Vettä oli riittävästi ja ajanotto vihellettiin poikki.
- Hienoa! Aplodeja Team Pellalle!
-- TEAM EPPU
Eppua varten paikalle tuotiin nostolava. Ajanotossa oli jo sen verran rutinoiduttu, että ei siinä sitten muita höpinöitä kuin kilpailijat valmiiksi ja Jaakon peukalo starttinappulaa painamaan. Roosa puntattiin selkään ja tyttö kannusti Epun eteenpäin. Herra oli vähän hermostunut, mutta innostui kuitenkin esteistä ja lisäsi hieman vauhtia. Kartioiden pujottelusta tuli vähän loivaa, ja oli vähällä, ettei Epun jalka kolhaissut kartioita kumoon. Herra hyppäsi ja peruutti huolellisesti ja maaliinkin saavuttiin vesimuki piripinnassa.
- Vauhtia Kinkku! Juokse juokse, Sanni! Hyvä Eppuuuu! Me voitetaan tää koko kisa!
Kannustukset saivat hymyn herahtamaan monien huulille. Shinquan suoritus oli huolellinen eikä turhan vauhditettu. Peruutukset olivat esimerkillisen suoria ja vesimuki saapui maalilinjalle täynnä.
Sanni nostettiin Epun selkään ja Roosa lähti hölkkäämän ratsukon vierellä. Sanni aavisti, että suoritukset olivat olleet melko rauhallistahtisia, ja painoi siksi pohkeensa napakasti Epun kylkiin. Ruuna ryntäsi eteenpäin, mutta kaatoi yhden kartion.
- Seis ja Roosa nostaa pystyyn!
- Eppu, senkin kömpelys, Shinqua nauroi kentän laidalta.
- Nyt pohkeita! Lujaa lujaa! Meillä on hyvät mahikset! hän kannusti.
Roosa nosti pikavauhtia kartion pystyyn ja ratsukko nosti laukan. He hyppäsivät esteen, peruuttivat melko nopeaa käyntiä ja vesimukin kera laukkasivat takaisin lähtölinjalle.
- Hieno suoritus! Suuri käsi Team Epulle!
-- TEAM BLADE
Team Blade saapui paikalle ja asettui lähtölinjalle. Ajanoton alkaessa Fiona puntattiin selkään. Hän painoi pohkeensa voimakkaasti Bladen kylkiin ja tamma nosti innoissaan laukan. Fiona nojasi eteenpäin ja annoi tamman laukata haluamaansa vauhtia. Kartioilla oli monia ”läheltä piti” – tilanteita, mutta silti ne laukattiin läpi. Laukkaa jatkui esteen yli pysähdykseen saakka. Bladen kesti hetki ymmärtää, mitä siltä haluttiin, mutta vesimuki olikin jo maalilinjalla ennätysajassa.
- Laita sille kunnolla pohkeet kylkiin, kyllä sä siellä pysyt, Fiona kannusti Seriä, joka luisui Bladen liukkaalla selässä puolelta toiselle. Blade ei muistanut pujotella, ja niinpä kartio kaatui, mutta Tiia nosti sen nopeasti ja ratsukko jatkoi matkaa reippaassa ravissa. Tällä kertaa Blade malttoi keskittyä paremmin myös peruutukseen. Muki melkeinpä lensi maalilinjalle, jossa huohottava Tiia nostettiin hevosen selkään. Fiona lähti juoksemaan Bladen rinnalla ja Tiia puristi itsensä pohkeillaan kiinni tamman mustaan selkään, joka heilahteli ja pompotti ravissa melkoisesti. Toisen esteen jälkeen Tiia näki paremmaksi nostaa laukan, ja he laukkasivat pysähdykseen saakka. Blade teki hienon sliding stopin ja kaulansa kaarelle painaen peruutti rauhallisesti.
- Paras on Bladen tiimi, toivottavasti toimii tämä riimi, Seri huuteli kentän laidalta.
- Palkinto meille tulloo, saa Blade suunsa täyteen ruohoa sulloo, hän kannusti.
- Multa loppuu riimit, mutta me voitetaan muut tiimit, hän jatkoi.
Siinä ajassa, kun kentän laidalla oli kikatettu Serin oivallisille riimityksille, saapuivat Blade, Fiona sekä Tiia maalilinjalle. Vedenpinta ylitti rajan ja suoritus hyväksyttiin.
- Ja nyt läpsytetään Team Bladelle!
-- TEAM SENTTI
Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, kentälle astelivat Sentti, Keikki, Jenna ja Sirppa. Sentille raijattiin nostolava ja joukkuelaiset asettuivat valmiiksi asemiinsa. Kun lähtökäsky kajahti, heitettiin Keikki Sentin selkään. Sentti löntysteli ensin minkä jaloistaan pääsi, mutta kiristi sitten tahtia huomattavasti ja kiersi kartiot huolellisesti. Este ylittyi mallikkaasti, vaikka Keikki horjahtikin ruunan kaulalle, mutta olihan ilman satulaa hyppäys hankalaa. Peruutuksessa Sentti oli huolellinen kuten yleensä, ja kun vesimuki saapui maalilinjalle, Keikkikin loisti kuin Naantalin aurinko.
Selkään puntattiin Jenna, joka ei epäröinyt napauttaa pohkeitaan Sentin kylkiin. Ruuna nosti hieman hätäisen laukan, mutta laukkasikin sitten innokkaasti. Kartiot pujoteltiin taitavasti. Toisen esteen jälkeen Sentti ryösti hieman ja ohjat löystyivät, mutta Jenna sai ne kerättyä juuri sopivasti pysähdykseen. Sentti kompastui peruutuksen aloittaessaan, mutta Jenna pysyi selässä kuin tarra ja otti vesimukin kannettavakseen. Laukalla saavuttiin maalilinjalle.
- Hyvä hyvä! Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue!
- Sentti on paras, ei ole kauravaras!
- Keikki, Sirppa, Jenna – muistelkaa tätä huomenna!
Keikki kannusti kannustamistaan ennen kuin lähti juoksemaan Sirpan ja Sentin rinnalla.
- Mitä tuokin tarkoitti, minä naurahdin Keikin viimeiselle tsemppaukselle. Sirppa nosti laukan, mutta otti raviin kartioilla. Toisella esteellä hän nosti jälleen laukan. Sentin selässä pysyminen ei ollut helppoa ja ratsastaja liukuikin puolelta toiselle, mutta vauhtia sen ei annettu haitata. Peruutuksessa Sentti oli vähän hakusessa, ja meni hetki, ennen kuin se ymmärsi, mitä ajettiin takaa. Vesimukista loiskahti vaarallisen suuri määrä vettä Sirpan nostaessa sitä, mutta maalilinjalla todettiin, että vedenpinta oli rajalla – se siis hyväksyttiin.
- Team Sentti voittaa jo ennen kuin aamu koittaa! Jenna kajautti ja nauroi makeasti.
- Viimeinen suorituksemme on nyt nähty! Aplodeja! Nyt on aika tuoda kaikki hevoset tänne kentälle odottamaan, kun me haemme palkinnot, minä sanoin hymyillen ja hain kentän laidalle raijatun pahvilaatikon. Se oli raskas kantaa, mutta raahasin sen kaarrossa seisovien hevosten sekä joukkuelaisten eteen. Jokaisen posket paloivat jännityksestä ja innostuksesta. Nostin mikin hitaasti käteeni.
- Kilpailu oli tiukka ja kommelluksia nähtiin… Ajoissa oli minimaalinen keskihajonta ja mahtavia kannustuksiakin kuultiin!
- Noniin, mennäänkös sitten asiaan, kuului huokaisuja joka puolelta.
- Juu juu, mutta ettekös te nyt halua virittää jännitystä äärimmilleen, minä nauroin.
- No mennäänpäs sitten suoraan tuloksiin, jos te kerran haluatte. Kuten sanoin, jokainen suoritus oli sen arvoinen, että siitä voi todellakin olla ylpeä. Emme ala jakamaan sijoja, vaan mainitsemme vain voittaneen joukkueen. Voittajalle on luvassa palkinto, mutta saattehan te myös lohdutuspalkintoja, minä lupasin.
- Ja paras aika oli sillä joukkueella, joka… joutui käyttämään nostolavaa, ratsuna oli hopeaharjainen hevonen, jolla on otsassaan kuunsirppi, ja jonka nimi alkaa S:llä, minä paljastin.
- Eli voittaja on Team Sentti! Onnea!
Kaikki puhkesivat raikuviin aplodeihin ja onneksemme kenenkään kasvoilla ei näkynyt kateuden tai pettymyksen häivääkään, vaan kaikki vilpittömästi onnittelivat kilpailun voittajia.
- Ja tässä on kilpailun voittajille pieni palkinto, minä hymyilin ja nostin jotakin pahvilaatikosta. Kaikkien katseiden keskuuteen ilmestyivät parkinruskeat nahkaiset ratsastushanskat, joissa oli kultainen kirjailu.
- Onko kukaan uusien ratsastushansikkaiden tarpeessa? Nämä maksoivat mansikoita, minä hymyilin. Team Sentti puhkesi iloiseen nauruun ja läpsytti käsiään.
- Kuitit ovat tallella, joten palauttaa saa, jos koko on väärä, minä lupasin.
- Näillä saa hyvän otteen ohjista. Ja Sentille tietysti on luvassa oma palkinto!
Ojensin jokaiselle upouudet hanskat ja Jennan käteen annoin pussukan, jonka sisällä oli pesuainepurkki.
- ”Unisex hevoset. Miellyttävä tuoksu, joka sopii sekä tammoille, oreille että ruunillekin, taatusti puhdasta. Suojelee karvaa ja parantaa sen vedepitokykyä, sekä antaa optimaalisen tuuheuden ja terveen kiillon”, Jenna luki hymyillen.
- Kuin hiustuotemainoksesta!
- Mutta nyt on sitten luvassa nämä lisäpalkinnot. Näiden väkertämiseen meni minulta ja parilta apulaiseltani sellainen ikuisuus, että näitä pitää nyt sitten käyttää, minä uhkailin ja tavoitin käteeni yhden esimerkkikappaleen. Nostin sen kaikkien ilmoille. Kädessäni oli kesänvihreä lippalakki, jossa luki kimaltelevin kohokirjaimin ”Seppele” sekä takaosassa ”Heinäbileet 10.7.09”. Kaikki puhkesivat iloiseen nauruun.
- Ja jottei voittajille tulisi paha mieli, niin hekin saavat tällaiset, kun näitä jäi nyt yli, minä virnistin.
- Entäs kannustuskisojen voitto? joku kysyi, kun kaikilla oli päässään hienot Seppele-lippikset.
- Joka joukkueelta tuli niin hienoja kannustuksia, että nyt minä en voi muuta kuin myöntää kaikki voittajiksi. Siksipä jokainen joukkue saa jaettavakseen pienen karamellipussin, minä hymyilin ja heitin joka joukkueelle karkkipussit.
- Noin, olkaa hyvät! Ja nyt vielä aplodit jokaiselle!
Josefiina kävi jakamassa hevosille porkkanat ja kaikki suuntasivat talliin, jossa suittaisiin nopeasti sekä kisaan osallistuneet että vain Liekkijärvelle tulevat hevoset. Kisaan osallistuneet pollet olivat vähän hiestyneet kuumasta päivästä, joten olisi parempi sukia nekin ennen lähtöä.
- Pitäkää kiirettä, pian lähdetään!
Sankka joukko ratsastajia kulki pitkin Liekkijärvelle vievää tietä. Hevoset pärskyivät ja korskuivat ja joka puolelta kuului iloista naurua. Liekkijärvi alkoi viimein siintää näkökentässä. Sinne tuotiin pakettiautolla buffetin herkut, ja hevosia alettiin uittaa. Eppu ei uskaltanut veteen ollenkaan, kun taas Jambo pärskyen hyppäsi aaltoihin ja tempoi paikallaan. Ilma oli mitä ihanin.
Retkikeittimellä alettiin keitellä kahvia ja kylmälaukuista otettiin mehutölkit esille, ja kaikki saivat mitä halusivat. Hevosillekin jaettiin porkkanat, jotta niiden ei tarvitsisi jäädä pitojen ulkopuolelle! Pelattiin vesihippaa (jossa Humu oli ehdoton peto) ja rantaviivalla parittaisia laukkakisoja (joiden cupin voittajaksi selvisi viimeinkin Cassu). Tietysti myös mankka oli muistettu ottaa mukaan ja niinpä sitä sitten bailattiin yhtä sun toista. Ja tietysti syötiin! Varoiteltiin ylensyönnistä, mutta harmillisen moni ratsastaja ei kyennyt pitämään itseään ylensyönnin takia ryhdissä paluumatkalla… Vaan mitäpä siitä, kyllähän se ruoka aina sulaa. Jotkut uskaltautuivat kiipeämään puuhunkin ja Pella onnistui köyttämään itsensä vadelmapuskaan kiinni, mistä seurasi kivulias irrotusurakka, onhan vadelmapuskissa mikroskooppisia mutta tuikeita piikkejä.
Otettiinhan siinä sitten yhteislauluksikin ja laulettiin ”Hummani hei” ynnä muita hevosaiheisia veisuja. Kun ilta alkoi hämärtää, pakattiin kamppeet ja lähdettiin takaisin tallille. Pari vapaaehtoista saatiin paikkoja siistimään, mutta muut pötkivät jo kotiin omiin peteihin.
KIITOS ONNISTUNEESTA JUHLASTA, OSALLISTUNEET! (Sekä tietysti hevoset!)
**
Aurinko paistoi mukavan lämpimästi taivaalta, jolla ajelehti vain parisen pilviharsoa. Kentän hiekka pölisi ja tallipihan sora rahisi kenkien alla. Viimeinkin kilpailun rata oli pystytetty, etäisyydet mitattu ja puomit asetettu paikoilleen. Tallipihalla oli vielä hiljaista – väki oli tallissa laittamassa hevosia kuntoon. Pöydälle oli aseteltu hieno buffet, ja oli vaikea pitää näppejään erossa herkuista.
- Jaakko ja Jaakon verenhimoinen katse, minä virnistin.
- Eiku siis mitäh, mies heräsi tuijotettuaan noin viisi minuuttia kuola valuen kääretorttua.
- Eikö vielä saa ottaa, hän märisi.
- Ei, vastasin topakasti ja naputtelin sormillani kukkakuvioista pöytäliinaa.
- Mitäs ne nyt hidastelevat siellä tallissa...?
Samassa tallin ovet aukenivat ja ensimmäisenä esiin puski Blondi. Se korskui ja tanssahteli paikallaan, kun Sophie, Loviisa ja Kopsu taluttivat sen yhdessä kentän ulkopuolelle odotusalueelle. Hevosen korvat pyörähtelivät ja silmät tuijottivat tarkkaavaisina kentälle. Blondin vierelle asettuivat rintamaan Humu, Cassu, Pella, Eppu, Blade ja Sentti, ja kun hevoset olivat paikoillaan, otin mikrofonin käteeni ja suuntasin kentän keskelle.
- Hei, mitkä palkinnot meillä on? Roosa huudahti kentältä.
- En kerro, minä vastasin.
- Kerrotpas, monet alkoivat vaatia.
- Ei ole reilua, Maiss ilmoitti.
- Eli tässä on ratamme, minä juttelin ja kävelin itse vielä radan läpi.
- Lähdette matkaan tuolta kartiolta, ja palaatte samalle kartiolle, jolla hevonen käännetään ympäri ja seuraava ratsastaja puntataan selkään. Isommille hevosille saatte nostolavan avuksi, selvensin. Hevosten vierellä seisoi innostuneita, mutta selvästikin jännittyneitä ratsastajia, jotka olivat valmiina toimintaan.
- Joten mitäs tässä jahkailemaan. Radan saa suorittaa millä askellajilla haluaa ja virallisena ajanottajana toimii Jaakko. Ja muistattehan, että yksi juoksee koko ajan ratsukon rinnalla – ja esimerkiksi huomattavan hyvästä kannustuksesta voi saada lisäpointseja!
Rivistä kuului yksimielisiä ”juu” – äännähdyksiä.
- Okei. Blondi lähtöpaikalle. Ensin Sophie kyytiin ja Loviisa vierelle, sitten Loviisa kyytiin ja Kopsu vierelle, ja kolmantena Kopsu kyytiin ja Sophie vierelle.
- Kun sanomme ”nyt”, ajanotto alkaa ja voitte puntata ratsastajan ylös.
Jaakko asteli reippaasti ratsukon viereen ja raahasi pienen nostolavan Blondin viereen.
- Tuosta. Epulle ja Sentille laitetaan vähän isompi lava, Jaakko selvitti.
- Ja än… yy… tee… nyt, ei vaan nyt!
Kopsu ja Loviisa purskahtivat hermostuneeseen nauruun.
- Jaakko, kunnolla, Josefiina muistutti kentän laidalta. Saisi olla Ros täällä pitämässä tuota Jaakkoa kurissa.
- Än… yy… tee… nyt!
-- TEAM BLONDI
Sophie lennähti Blondin selkään ja painoi pohkeensa hevosen kylkiin. Kentän ulkopuolella valmiiksi kävelytetty Blondi korskahti ja nosti reippaan ravin. Suunnattiin kohti ensimmäistä estettä. Sophie höykkyi hevosen selässä, mutta onneksi kaikki sujui hyvin. Blondi malttoi mennä peruutuksenkin rauhassa, mutta lähtölinjalle johtavalla esteellä se melkein ryösti laukkaan. Kopsu tuuletti kentän laidalla.
- Hyvä hyvä! Ja vaihto! minä selostin.
Ei kestänyt kuin parisen sekuntia, kun Loviisa oli selässä. Blondi hyppi innoissaan esteiden ylitse. Pujotteluissa Loviisan tasapaino petti hieman, ja hän heilui kuin metronomin viisari, mutta pysyi kuitenkin selässä. Hieman hätiköiden Blondi peruutti peruutuksensa ja Loviisa nappasi vesimukin sekä suuntasi tahdikkaassa ravissa esteen ylitse jälleen lähtölinjalle. Kopsu hyppäsi selkään ja antoi tammalle heti laukkapohkeet, jolloin se loikkasi valtavan loikan esteen ylitse. Pujotteluiden ajaksi Kopsu otti raviin, mutta toinen este hypättiin laukassa. Peruutuksen jälkeen Kopsu kahmaisi mukin käteensä ja suuntasi esteille. Hoputuksista huolimatta linjalle saavuttiin ravissa.
- Hienoa, hienoa! Aikoja emme paljasta, säilytetään jännitys palkintojenjakoon. Team Blondi siis – hieno suoritus ja vesimukissa saitte pysymään hyvin kaiken sisällön! Aplodeja!
Kentän laidalla taputettiin ja puuskuttava Blondi talutettiin rivistöön.
-- TEAM HUMU
Ryhmäjärjestykset oli jo unohdettu, joten seuraavaksi kentälle asteli Team Humu.
Hetken kuluttua Ilu olikin jo liikkeellä. Kaikki sujui tahdikkaalla, hieman verkkaisella, mutta pompottavalla ravilla.
- Me vaaditaan tasoitusta! Humulla on liian pomppiva ravi! Yhden ihmisen kannustusjoukko Henni huusi, mutta kisojen järjestäjäkunta diskasi moiset väitteet heti.
Kun Ilu oli saanut vesimukin käteensä, hän näki paremmaksi nostaa laukan. Humu laukkasi esteelle ja hyppäsi yllättävän suurella ilmavaralla, jolloin vettä loiskahti ratsastajan käsille. Maalilinjalla odotti jännittävä tarkastus: oliko vettä vielä yli merkityn rajan? Oli, oli, joten muki täytettiin ja vietiin takaisin ja Luna puntattiin Humun selkään. Hän nosti laukan ensimmäiselle esteelle ja pujotteli kartiot ravissa. Se oli hieno suoritus, ja näki, että ratsastaja oli tehnyt yhtä sun toista hyvää tasapainoa edellyttävää. Peruutus meni hieman vinoon, mutta se ei haitannut ratsukkoa.
- Go go Team Humu! Ilu huusi tuutin täydeltä seuratessaan Lunan ratsastusta ja Hennin vierelläjuoksentaa.
Tällä kertaa Humu hyppäsi hieman tasaisemmin ja Henni puntattiin pikaisesti ylös. Team Humulla oli kuuluva kannustus! Rata oli Hennin osalta nopeasti ohitse, mutta Humun pomppuravi otti veronsa ja maalilinjalla vesi oli karvan verran alle rajan. Niinpä Humu pyöräytettiin ympäri, Henni laukkasi takaisin mukille läkähtyvä Ilu vieressä hölköttäen, ja kun muki saatiin toisen kerran maaliin, vedenpinta oli jo korkeammalla.
- Hienoa! Aplodit Team Humun vauhdikkaalle ja etenkin pomppuisalle suoritukselle!
Yleisö antoi raikuvat aplodit ja tytöt sekä Humu poistuivat radalta. Heidän kasvonsa olivat aivan punaisina.
-- TEAM CASSU
- Team Cassu!
Reega, Yuff ja Veronica asettuivat lähtölinjalle. Yuff oli valmiina punttaamaan Reegan paikoillaan tanssahtelevan Cassun selkään. Mitäs muuta siinä sitten aikailemaan – lähtökäsky kävi ja hetkessä Reega oli jo radalla Yuff vieressä juosten. Cassu otti radan rauhallisesti, mutta huolellisesti.
- Pohkeita pohkeitaaaaa! Hyvä Reega! Jaksaa jaksaa, Yuff! Veronica kannusti kurkku suorana. Peruutuksesta ja mukinkannosta suoriuduttiin hyvin, Reega pomppasi alas Cassun selästä ja Veronica punttasi Yuffin ylös. Cassun liukas selkä teki kuitenkin tepposet ja Yuff oli vähällä tipahtaa toiselta puolen alas. Hän piteli kiinni ratsunsa kaulasta. Reega auttoi hänet pystyyn toiselta puolelta ja suoritus saattoi alkaa.
- Kylläpäs Veronica punttasi vauhdikkaasti, joku naurahti kentän laidalta.
Yuffin suoritus oli tasainen. Välillä Cassu lisäsi vauhtia, ja toisella esteellä se nosti laukan. Peruutus kävi hieman ylipitkäksi, mutta vesimukin otettuaan Yuff päätti nostaa laukan ja hypätä esteen laukassa. Vettä ei kuitenkaan juuri roiskunut, ja ratsukko saapui maaliin vauhdikkaasti. Cassu pyöräytettiin ympäri ja Veronica heitettiin selkään. Hän ei epäröinyt nostaa laukkaa. Ensimmäinen este sai Cassun yhä innostumaan. Se pujotteli kartiotkin puoleen väliin laukassa, mutta sitten laiskamato puraisi ja ruuna rauhoittui raviin. Veronican hoputuksesta laukka kuitenkin nousi uudelleen. Peruutus sujui hyvin, ja Veronica otti vesimukin kouraansa. Cassu kuitenkin päätti tehdä yllätyksellisen pukin ennen estettä, ja vedet lävähtivät maahan. Lähtölinjan kautta kiertäen Veronica haki lisää vettä ja hyppäsi esteen. Tällä kertaa pukki tuli esteen jälkeen – edelleen vettä oli karvan verran alle rajan. Kolmas kerta kuitenkin toden sanoi, ja silloin mukissa oli riittävästi vettä.
Veronica huohotti, samoin Reega, joka oli saanut juosta ratsukon rinnalla.
- Team Cassu – vai pitäisikö sanoa Team Vauhti! Kiitoksia, aplodeja!
Nauraa kikattaen joukkio poistui kentältä.
-- TEAM PELLA
Seuraavaksi oltiinkin jo Team Pellan pyörteissä. Ensimmäisenä selässä oli Maiss. Hän hoputti Pellan raviin, hyppäsi ensimmäisen esteen. Kaarre kartiolle oli kuitenkin liian loiva – ja mitä teki Pella? Asettui kentän laitaan nyhtämään aidan alta pursuilevaa ruohoa! Maiss nosti väen vängällä pään ylös ja painoi pohkeensa hevosen kylkiin. Kuin protestiksi Pella heitti pukin, joka sai Maissin horjahtamaan tamman kaulalle. Tämä ei kuitenkaan parivaljakon vauhtia hidastanut. Pujotteluiden ja esteiden jälkeen Pella peruutti suoraan päin aitaa ja ryntäsi vesimukin luokse. Loppuosa suorituksesta tehtiin tahdikkaassa laukassa, ja vesimuki tuli perille miltei piripintaan täytettynä. Oli Jokerin vuoro hypätä selkään ja Sinin juosta vierellä.
- Hyvä hyvä! Me voitetaan tää kisa vielä! Pohkeita Pellalle! Hieno pujottelu! Maiss kannusti kentän laidalta.
- Kun ratsuna on Pella, ei tarvi selässä kellahdella, hän riimitteli ja sai aikaan nauruntirskahduksia.
Jokeri pysyi tamman selässä paikoillaan kuin liimattu. Jokerilla oli oma kikkansa: hän peruutti suoraan vesimukin luokse, josta saattoi nopeammin päästä esteelle.
- Hyvä oikotie, Jokeri. Riittääkö tuo korvaamaan Pellan syöpöttelyyn kuluneen ajan? minä arvuuttelin mikrofoniin. Tamman hyppy oli ilmava, mutta vettä mukissa riitti vain rajalle saakka. Se kuitenkin tuomittiin sallituksi suoritukseksi, joten viimeisenä muttei vähimmäisenä selkään raijattiin Sini. Hän teki kaarteista tiukkoja säästääkseen aikaa. Siitä johtui, että lähestyminen toiselle esteelle oli melko vino. Puomi kolahti ja yleisö jäi jännittyneenä odottamaan, tipahtaisiko se.
- Jos puomi tippuu, on otettava seis ja vierellä juoksija käy korjaamassa sen! minä selostin.
Puomi keinui kannattimillaan Pellan ravatessa kohti pysähdyspaikkaa. Puomi keinui kuin lastu merellä myrskyssä, mutta lopulta vakiintui paikoilleen. Sen ei tehnyt mieli pudota. Team Pella huokaisi helpotuksesta. Sini käytti Jokerin tekniikkaa peruutuksessa, otti vesimukin ja laukkasi päätä pahkaa esteelle. Kun maalilinja oli ylitetty, seurasi kurkistus mukiin. Vettä oli riittävästi ja ajanotto vihellettiin poikki.
- Hienoa! Aplodeja Team Pellalle!
-- TEAM EPPU
Eppua varten paikalle tuotiin nostolava. Ajanotossa oli jo sen verran rutinoiduttu, että ei siinä sitten muita höpinöitä kuin kilpailijat valmiiksi ja Jaakon peukalo starttinappulaa painamaan. Roosa puntattiin selkään ja tyttö kannusti Epun eteenpäin. Herra oli vähän hermostunut, mutta innostui kuitenkin esteistä ja lisäsi hieman vauhtia. Kartioiden pujottelusta tuli vähän loivaa, ja oli vähällä, ettei Epun jalka kolhaissut kartioita kumoon. Herra hyppäsi ja peruutti huolellisesti ja maaliinkin saavuttiin vesimuki piripinnassa.
- Vauhtia Kinkku! Juokse juokse, Sanni! Hyvä Eppuuuu! Me voitetaan tää koko kisa!
Kannustukset saivat hymyn herahtamaan monien huulille. Shinquan suoritus oli huolellinen eikä turhan vauhditettu. Peruutukset olivat esimerkillisen suoria ja vesimuki saapui maalilinjalle täynnä.
Sanni nostettiin Epun selkään ja Roosa lähti hölkkäämän ratsukon vierellä. Sanni aavisti, että suoritukset olivat olleet melko rauhallistahtisia, ja painoi siksi pohkeensa napakasti Epun kylkiin. Ruuna ryntäsi eteenpäin, mutta kaatoi yhden kartion.
- Seis ja Roosa nostaa pystyyn!
- Eppu, senkin kömpelys, Shinqua nauroi kentän laidalta.
- Nyt pohkeita! Lujaa lujaa! Meillä on hyvät mahikset! hän kannusti.
Roosa nosti pikavauhtia kartion pystyyn ja ratsukko nosti laukan. He hyppäsivät esteen, peruuttivat melko nopeaa käyntiä ja vesimukin kera laukkasivat takaisin lähtölinjalle.
- Hieno suoritus! Suuri käsi Team Epulle!
-- TEAM BLADE
Team Blade saapui paikalle ja asettui lähtölinjalle. Ajanoton alkaessa Fiona puntattiin selkään. Hän painoi pohkeensa voimakkaasti Bladen kylkiin ja tamma nosti innoissaan laukan. Fiona nojasi eteenpäin ja annoi tamman laukata haluamaansa vauhtia. Kartioilla oli monia ”läheltä piti” – tilanteita, mutta silti ne laukattiin läpi. Laukkaa jatkui esteen yli pysähdykseen saakka. Bladen kesti hetki ymmärtää, mitä siltä haluttiin, mutta vesimuki olikin jo maalilinjalla ennätysajassa.
- Laita sille kunnolla pohkeet kylkiin, kyllä sä siellä pysyt, Fiona kannusti Seriä, joka luisui Bladen liukkaalla selässä puolelta toiselle. Blade ei muistanut pujotella, ja niinpä kartio kaatui, mutta Tiia nosti sen nopeasti ja ratsukko jatkoi matkaa reippaassa ravissa. Tällä kertaa Blade malttoi keskittyä paremmin myös peruutukseen. Muki melkeinpä lensi maalilinjalle, jossa huohottava Tiia nostettiin hevosen selkään. Fiona lähti juoksemaan Bladen rinnalla ja Tiia puristi itsensä pohkeillaan kiinni tamman mustaan selkään, joka heilahteli ja pompotti ravissa melkoisesti. Toisen esteen jälkeen Tiia näki paremmaksi nostaa laukan, ja he laukkasivat pysähdykseen saakka. Blade teki hienon sliding stopin ja kaulansa kaarelle painaen peruutti rauhallisesti.
- Paras on Bladen tiimi, toivottavasti toimii tämä riimi, Seri huuteli kentän laidalta.
- Palkinto meille tulloo, saa Blade suunsa täyteen ruohoa sulloo, hän kannusti.
- Multa loppuu riimit, mutta me voitetaan muut tiimit, hän jatkoi.
Siinä ajassa, kun kentän laidalla oli kikatettu Serin oivallisille riimityksille, saapuivat Blade, Fiona sekä Tiia maalilinjalle. Vedenpinta ylitti rajan ja suoritus hyväksyttiin.
- Ja nyt läpsytetään Team Bladelle!
-- TEAM SENTTI
Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, kentälle astelivat Sentti, Keikki, Jenna ja Sirppa. Sentille raijattiin nostolava ja joukkuelaiset asettuivat valmiiksi asemiinsa. Kun lähtökäsky kajahti, heitettiin Keikki Sentin selkään. Sentti löntysteli ensin minkä jaloistaan pääsi, mutta kiristi sitten tahtia huomattavasti ja kiersi kartiot huolellisesti. Este ylittyi mallikkaasti, vaikka Keikki horjahtikin ruunan kaulalle, mutta olihan ilman satulaa hyppäys hankalaa. Peruutuksessa Sentti oli huolellinen kuten yleensä, ja kun vesimuki saapui maalilinjalle, Keikkikin loisti kuin Naantalin aurinko.
Selkään puntattiin Jenna, joka ei epäröinyt napauttaa pohkeitaan Sentin kylkiin. Ruuna nosti hieman hätäisen laukan, mutta laukkasikin sitten innokkaasti. Kartiot pujoteltiin taitavasti. Toisen esteen jälkeen Sentti ryösti hieman ja ohjat löystyivät, mutta Jenna sai ne kerättyä juuri sopivasti pysähdykseen. Sentti kompastui peruutuksen aloittaessaan, mutta Jenna pysyi selässä kuin tarra ja otti vesimukin kannettavakseen. Laukalla saavuttiin maalilinjalle.
- Hyvä hyvä! Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue!
- Sentti on paras, ei ole kauravaras!
- Keikki, Sirppa, Jenna – muistelkaa tätä huomenna!
Keikki kannusti kannustamistaan ennen kuin lähti juoksemaan Sirpan ja Sentin rinnalla.
- Mitä tuokin tarkoitti, minä naurahdin Keikin viimeiselle tsemppaukselle. Sirppa nosti laukan, mutta otti raviin kartioilla. Toisella esteellä hän nosti jälleen laukan. Sentin selässä pysyminen ei ollut helppoa ja ratsastaja liukuikin puolelta toiselle, mutta vauhtia sen ei annettu haitata. Peruutuksessa Sentti oli vähän hakusessa, ja meni hetki, ennen kuin se ymmärsi, mitä ajettiin takaa. Vesimukista loiskahti vaarallisen suuri määrä vettä Sirpan nostaessa sitä, mutta maalilinjalla todettiin, että vedenpinta oli rajalla – se siis hyväksyttiin.
- Team Sentti voittaa jo ennen kuin aamu koittaa! Jenna kajautti ja nauroi makeasti.
- Viimeinen suorituksemme on nyt nähty! Aplodeja! Nyt on aika tuoda kaikki hevoset tänne kentälle odottamaan, kun me haemme palkinnot, minä sanoin hymyillen ja hain kentän laidalle raijatun pahvilaatikon. Se oli raskas kantaa, mutta raahasin sen kaarrossa seisovien hevosten sekä joukkuelaisten eteen. Jokaisen posket paloivat jännityksestä ja innostuksesta. Nostin mikin hitaasti käteeni.
- Kilpailu oli tiukka ja kommelluksia nähtiin… Ajoissa oli minimaalinen keskihajonta ja mahtavia kannustuksiakin kuultiin!
- Noniin, mennäänkös sitten asiaan, kuului huokaisuja joka puolelta.
- Juu juu, mutta ettekös te nyt halua virittää jännitystä äärimmilleen, minä nauroin.
- No mennäänpäs sitten suoraan tuloksiin, jos te kerran haluatte. Kuten sanoin, jokainen suoritus oli sen arvoinen, että siitä voi todellakin olla ylpeä. Emme ala jakamaan sijoja, vaan mainitsemme vain voittaneen joukkueen. Voittajalle on luvassa palkinto, mutta saattehan te myös lohdutuspalkintoja, minä lupasin.
- Ja paras aika oli sillä joukkueella, joka… joutui käyttämään nostolavaa, ratsuna oli hopeaharjainen hevonen, jolla on otsassaan kuunsirppi, ja jonka nimi alkaa S:llä, minä paljastin.
- Eli voittaja on Team Sentti! Onnea!
Kaikki puhkesivat raikuviin aplodeihin ja onneksemme kenenkään kasvoilla ei näkynyt kateuden tai pettymyksen häivääkään, vaan kaikki vilpittömästi onnittelivat kilpailun voittajia.
- Ja tässä on kilpailun voittajille pieni palkinto, minä hymyilin ja nostin jotakin pahvilaatikosta. Kaikkien katseiden keskuuteen ilmestyivät parkinruskeat nahkaiset ratsastushanskat, joissa oli kultainen kirjailu.
- Onko kukaan uusien ratsastushansikkaiden tarpeessa? Nämä maksoivat mansikoita, minä hymyilin. Team Sentti puhkesi iloiseen nauruun ja läpsytti käsiään.
- Kuitit ovat tallella, joten palauttaa saa, jos koko on väärä, minä lupasin.
- Näillä saa hyvän otteen ohjista. Ja Sentille tietysti on luvassa oma palkinto!
Ojensin jokaiselle upouudet hanskat ja Jennan käteen annoin pussukan, jonka sisällä oli pesuainepurkki.
- ”Unisex hevoset. Miellyttävä tuoksu, joka sopii sekä tammoille, oreille että ruunillekin, taatusti puhdasta. Suojelee karvaa ja parantaa sen vedepitokykyä, sekä antaa optimaalisen tuuheuden ja terveen kiillon”, Jenna luki hymyillen.
- Kuin hiustuotemainoksesta!
- Mutta nyt on sitten luvassa nämä lisäpalkinnot. Näiden väkertämiseen meni minulta ja parilta apulaiseltani sellainen ikuisuus, että näitä pitää nyt sitten käyttää, minä uhkailin ja tavoitin käteeni yhden esimerkkikappaleen. Nostin sen kaikkien ilmoille. Kädessäni oli kesänvihreä lippalakki, jossa luki kimaltelevin kohokirjaimin ”Seppele” sekä takaosassa ”Heinäbileet 10.7.09”. Kaikki puhkesivat iloiseen nauruun.
- Ja jottei voittajille tulisi paha mieli, niin hekin saavat tällaiset, kun näitä jäi nyt yli, minä virnistin.
- Entäs kannustuskisojen voitto? joku kysyi, kun kaikilla oli päässään hienot Seppele-lippikset.
- Joka joukkueelta tuli niin hienoja kannustuksia, että nyt minä en voi muuta kuin myöntää kaikki voittajiksi. Siksipä jokainen joukkue saa jaettavakseen pienen karamellipussin, minä hymyilin ja heitin joka joukkueelle karkkipussit.
- Noin, olkaa hyvät! Ja nyt vielä aplodit jokaiselle!
Josefiina kävi jakamassa hevosille porkkanat ja kaikki suuntasivat talliin, jossa suittaisiin nopeasti sekä kisaan osallistuneet että vain Liekkijärvelle tulevat hevoset. Kisaan osallistuneet pollet olivat vähän hiestyneet kuumasta päivästä, joten olisi parempi sukia nekin ennen lähtöä.
- Pitäkää kiirettä, pian lähdetään!
Sankka joukko ratsastajia kulki pitkin Liekkijärvelle vievää tietä. Hevoset pärskyivät ja korskuivat ja joka puolelta kuului iloista naurua. Liekkijärvi alkoi viimein siintää näkökentässä. Sinne tuotiin pakettiautolla buffetin herkut, ja hevosia alettiin uittaa. Eppu ei uskaltanut veteen ollenkaan, kun taas Jambo pärskyen hyppäsi aaltoihin ja tempoi paikallaan. Ilma oli mitä ihanin.
Retkikeittimellä alettiin keitellä kahvia ja kylmälaukuista otettiin mehutölkit esille, ja kaikki saivat mitä halusivat. Hevosillekin jaettiin porkkanat, jotta niiden ei tarvitsisi jäädä pitojen ulkopuolelle! Pelattiin vesihippaa (jossa Humu oli ehdoton peto) ja rantaviivalla parittaisia laukkakisoja (joiden cupin voittajaksi selvisi viimeinkin Cassu). Tietysti myös mankka oli muistettu ottaa mukaan ja niinpä sitä sitten bailattiin yhtä sun toista. Ja tietysti syötiin! Varoiteltiin ylensyönnistä, mutta harmillisen moni ratsastaja ei kyennyt pitämään itseään ylensyönnin takia ryhdissä paluumatkalla… Vaan mitäpä siitä, kyllähän se ruoka aina sulaa. Jotkut uskaltautuivat kiipeämään puuhunkin ja Pella onnistui köyttämään itsensä vadelmapuskaan kiinni, mistä seurasi kivulias irrotusurakka, onhan vadelmapuskissa mikroskooppisia mutta tuikeita piikkejä.
Otettiinhan siinä sitten yhteislauluksikin ja laulettiin ”Hummani hei” ynnä muita hevosaiheisia veisuja. Kun ilta alkoi hämärtää, pakattiin kamppeet ja lähdettiin takaisin tallille. Pari vapaaehtoista saatiin paikkoja siistimään, mutta muut pötkivät jo kotiin omiin peteihin.
KIITOS ONNISTUNEESTA JUHLASTA, OSALLISTUNEET! (Sekä tietysti hevoset!)
-----
Eli siis tervetuloa mukaan viettämään kesää tallilla hyvässä seurassa! =)