|
Post by Ros on May 28, 2008 11:14:11 GMT 2
28.5.2008
Hipsin Blondin karsinalle ja kurkkasin sisälle. Siellä se makasi. Pikkuinen Ronttini. Minun ja Blondin ylpeys. Rontti heilutteli levollisesti pientä häntäänsä ja Blondi katseli sitä äidillisen lempeästi ja kurkotti sitten kaulaansa moikatakseen minua. Raotin karsinan ovea ja astelin sisälle. Blondi tuuppasi minua hellästi olkapäästä ja nuolaisi huppariani. -Ei ole sulle nyt mitään herkkuja.., sanoin pahoitellen.
Kyykyistyin lattialle ja Ronttikin alkoi katsella minua hieman pelokkaan näköisenä. -Ei hätää pikkuinen, tule moikkamaan.., kuiskasin varsalle ja se alkoi könytä jaloilleen. Pienen urakan jälkeen se tuli askelkerrallaan varovasti luokseni. Blondikin auttoi asiaa laskemalla turpansa rauhoittavasti varsan selän päälle. Silittelin varsan kaulaa ja lapoja rauhoittavasti ja pian se jo rentoutuikin ja nuuhki minua uteliaasti.
Tänään pariskunta saisi vielä olla ulkona, mutta huomenna ne menisivät Celen ja Topin kanssa laitumelle. Kävin satulahuoneessa nappaamassa harjapakin ja menin takaisin karsinalle. Aloin harjailla Blondia pikkumiehen ihmetellessä vieressä. Blondi hörisi välillä varsalleen lämpeästi. Kun tamman karva kiilsi jätin ne omaan rauhaansa ja vein pakin pois. Puhdistin ajan kuluksi Blondin satulan ja suitset ja setvin myös harjapakin. Satulahuopa joutaisi ihan hyvin pesukoneeseen samoin myös talviloimi joten ne nappasin autoni takapaksiin.
Nappasin samalla autostani kuvat ruisleivän kantturat ja vein ne Blondille. Se rouskutteli niitä onnessaan imettäen samalla Ronttia. Ne näyttivät todella suloisilta yhdessä. -Huomiseen neiti ja pikkuherra..., sanoin niille ennenkuin lähdin kotiin tekemään viimeisiä koulujuttuja.
|
|
|
Post by Ros on May 30, 2008 13:48:12 GMT 2
30.5.2008
-BLONDI!, kivahdin tammalle joka nosti jalkaansa varoittavasti takaamme kulkeville Carkille ja Leeville. -Huomaa että on ensimmäinen varsa!, Carkki hihkaisi takaisin. -Valitettavasti ja anteeksi muorin puolesta.., sanoin vähän nolona. -Ja tää pienikin on jo sellanen ikiliikkuja että huh! Ensin se kaato harjapakin ja pelästy sitä tietenkin ja sitten se kellahti kumoon josta toivuttuaa se sitte työns päänsä tonne vesiämpärii ja kaato senkin kun pelästy kastumista ja... argh! Miä oon varmaan ihan kusnussa näitten kans kohta!, henkäisin vielä ja Carkki vain nauroi maha kippurassa. -No... Pärjäile!, hän huokkasi ja minä heilautin kättäni heidän peräänsä.
Blondi katsoi minua taas kuin ei olisi mitään pahaa koskaan tehnytkään ja Ronttikin tuli haistelemaan kenkiäni. Rapsutin sitä korvan takaa ja se pärskähti ja teki pari pukkihyppyä jatkaen taas tutkimuksiaan harjauspuomin ympärillä. -Annatko sen nyt olla.., huokaisin pikkumiehelle joka taas koitti kaviollaan harjapakkia ja nappasi sitten suuhunsa hansikkaani.
Jatkoin Blondin sukumista ja samalla kuulostelin onko muita hevosia tulossa lähelle. Kun kuulin tallista kavion kapsetta nakkasin riimunvarren Rontin kaulan ympäri ettei se lähtisi tutkimaan omiaan ja huolestuttaisi Blondia. Kun Anttu oli kopsutellut ohitse laskin taas Rontin irralleen. Blondikin kiilteli jo siihen malliin että heitin sille suitset päähän ja ponkaisin selkään. -Tulehan sieltä!, huokkasin Rontille ja kannustin Blondin käyntiin. Rontti koikkelehti perässämme ja haisteli välillä kaikkea uutta ihmeellistä. Kottikärryjen kohdalla sen sinkosi kiinni Blondin kupeeseen saaden Blondin hätkähtämään. -Ei siellä mitään ollut älä suotta huolestu.., huokaisin tammalle pyyhin hikeä otsaltani.
Ohjasin tamman laitumen portin luokse ja sitten pyysin sitä menemään sisälle. Halusin katsoa tänään kuinka Rontti seuraa emäänsä irrallaan. Kävelimme ensin ympäri laidunta. Rontti näytti tulevan jotenkuten perässä. Käskin Blondin raviin ja Ronttikin lähti seuraamaan laukassa perässämme. Sillä näytti olevan hurjan kivaa juostessaan emänsä perässä. Ilma oli tajuttoman kuuma ja kypärä hiosti päätäni. Kuitenkaan en viitsinyt näyttää huonoa esimerkkiä nuoremmille joten päätin pitää kotsan päässäni.
Aloin tehdä Blondin kanssa peruskoulu vääntöä. Voltteja, taivutuksia, peruutuksia. Sen hikinen selkä alkoi tuntua liukkaalta takamukseni alla mutta päätin pitää pintani ja mennä sillä nyt puoli tuntia että kunto alkaisi kohota. Pienen kääntelyn ja vääntelyn jälkeen siirsin tamman käyntiin ja annoin ohjat. Blondi huokaisi syvään ja laski turpansa maahan seisahtuen laiduntamaan. -Hei!, älähdin ja nostin pään ylös. -Nyt ei kuule löysäillä!
Kun tamma hengitti taas tasaisesti kokosin ohjat ja nostin laukan. Rontti seurasi hurjaa kiitoa perässä heitellen takamustaan ja yht'äkkiä tunsin kuinka allani olevan hevosen selkä pyöristyi ja takapää nousi korkeuksiin. Seuraavaksi otinkin tuntumaa heinikkoon ja jäin hetkeksi makaamaan hölmistyneenä taivasta katsellen. Blondi oli tosissaan pukittanut minut selästään. Repesin nauramaan ja kun sain vihdoin hillittyä itseni tunsinkin jo pehmoisen turvan töytäisyn kyljessäni. -Olen kunnossa!, tyrskin tammalle joka katseli minua huolestuneena.
Nousin ylös ja ponnistelin itseni tamman selkään. Otin laukan vielä uusiksi ja tällä kertaa se meni hyvin. -Nyt suihkuun!, huikkasin tammalle ja ohjasin sen portista ulos. Rontti kipitti perässä joten annoin vähän ohjaa ja nautin auringosta. Tallin pihalla otin letkun käteen ja suihkutin sillä tamman läpikotaisin. Ronttikin tuli kurkkimaan ja ruikkasin vettä vähän senkin päälle ja se näytti tykkäävän siitä. Blondi halusi vielä juoda vettä suoraan letkusta joten annoin sen tehdä sen.
Kun tamma oli letkutettu vein sen ja varsan takaisin aurinkoiselle laitumelle. Suljin portin ja katselin kuinka kaunis tammani lampsutteli ruohostamaan ja Ronttikin meini avaamaan maitobaarin hanan.
-Tulen vielä illalla.. heippa!, kuiskasin hevosille ja lähdin kohti tallia jossa putsasin karsinan ja lähdin kohti tukalaakin tukalampaa autoani.
|
|
|
Post by Ros on Jun 4, 2008 13:21:44 GMT 2
4.6.2008
Laskin Topin viilettämään portilta ja vihelsin sitten kovaa. Blondin pää ponnahti ylös ruohikosta ja se lähti ravaamaan luokseni. Rontti tuli perässä pukitellen ja kisaillen Topin kanssa. Työnsin Topin kauemmas ja avasin portin. Blondi tuli nätisti otsatukasta talutten ulos ja sen jälkeen nakkasin sille maassa makaavan riimun päähän. Rontti kekkaloi perässämme vapaana kun vein Blondia karsinaansa.
Karsinassa laksin Blondin irralleen ja se meni juomaan pitkään ja hartaasti. Kävin satulahuoneessa hakemassa harjapakin ja aloin harjailla kaunista tammaani pitkin ja voimakkain vedoin. Se katseli lempeästi vuoroin minua vuoroin Ronttiaan. Kun tamma kiilteli otin vielä kaviot ja siirryin sitten Rontin luokse.
Harjailin pikkumiehen nopeasti mutta tarkasti ja nostelin muodon vuoksi vähän sen jalkoja, jotta tottuisi käsittelyyn. -EI!, sanoin terävästi herralle joka yritti upottaa hampaan tynkänsä persuksiini. Se heilautti päätään uhmakkaasti ja vilautti silmänvalkuaisiaan. -Ehei, minun silmilleni et hypi!, sanoin napakasti ja työnsin herran sivuun. Keräsin harjapakin sisällön yhteen ja vein pakin pois.
Satulahuoneessa nakkasin pakin paikalleen ja otin sitten satulan ja suitset. Nyt pääsisi mamma taas töihin! Menin karsinalle ja sain pitkän huokaisun osakseni. Blonsi katsoi satulaa kuin kysyen: "onks ihan pakko.. viikko vielä jooko?". Nakkasin kuitenkin surutta satulan kaulalle ja liu'utin sen oikealle paikalleen. Taputin tammaa lautasilta ja nappasin vielä suitset käsittelyyn.
Kun Blondi seisoi varusteet päällä hain vielä pienen keltaisen varsariimun ja laitoin sen Rontin päähän. Se vähän arasteli mutta antoi kuitenkin laittaa. Ajattelin että riimu helpottaa kiinniottoa jos se päättäisi lähteä seikkailemaan kentältä.
Talutin Blondin kentälle ja suljin portin Rontin jäljessä. Se lähti innoissaan vetämään pukkilaukkaa pehmeällä hiukalla ja koitti vähän piehtaroidakin pehmoisessa alustassa. Se näytti hyvin tyytyväiseltä oloonsa joten kiristin satulavyön ja laskin jalustimet alas.
Ponnistin Blondin selkään ja kokosin ohjat. Jalustimet olivat vielä omilta jäljiltäni sopivat joten annoin pohkeita ja tamma nytkähti liikkeelle. Siirsin raipan oikeaan käteen ja annoin vielä hetkeksi vapaat ohjat. Tamma kiersi jalkojaan raahaten ympäri uraa joten sitä piti vähän käskyttää reippaampaan menoon. Kun tamma oli vähän lämmennyt kokosin ohjat ja siirsin sen raviin. Sitä sai läväyttää raipalla että ravi lähti ja siinä samalla sitten Rontti kipitteli vierellämme ja aina välillä se suhahti hurjaa vauhtia ohitsemme. Tein muutaman voltin ja väistön että tamma notkistuisi ja aloin sitten keventää ja ottaa muoria oikeaan muotoon.
Se esitti alkuun unohtaneensa jo kaiken mutta päättäväisyydellä sain sen nostelemaan koipiaan energisemmin. Tamma hikosi tavallista herkemmin nyt kun sen kunto oli melko huonossa jamassa. Pidin pienen hengähdystauon ennen laukkaamisen aloittamista. Blondi venytti kaulaansa niin että sen turpa viisti maata. Meille oli kertynyt ilmeisesti jo yleisöäkin koska Rontti viiletti kentän aidalle keräämään rapsutuksia.
Käynnin jälkeen kokosin ohjat ja nostin laukan. Laukka lähti yllättävän isona liikkeelle mutta sain sen hillittyä normaaliin parilla pidätteellä. Tein pari isoa ympyrää ja kahdeksikon jossa vaihdoin laukan keskellä. Blondi liikkui kuin unelma joten siirsin sen raviin ja tein samat ravissa.
Tunnin lopuksi tamma oli väsynyt ja hikinen muttei kuitenkaan piipussa. Annoin sille pitkät ohjat ja samassa Ronttikin oli vierellämme näykkien Blondin harjaa. Taputin tamman kaulaa ja laskin jalkani jalustimista. Kun hengitys oli tasaantunut kaarsin keskelle ja loikkasin alas selästä. Painoin pääni vasten hikistä poskea ja rapsutin tammaa korvan takaa. Nostin ohjat niskan yli ja lähdin taluttamaan tammaa kohti tallia.
Tallissa riisuin Blondin kamppeet ja Rontiltakin riimunsa ja talutin sitten tamman pesupaikalle jossa letkutin sen huolella jokapaikasta. Annoin suukon tamman turvalle ja se hamusi hellästi hiuksiani. -Miäki tykkään susta..., kuiskasin tammalle ja se huokaisi syvään.
Talutin mamman takaisin laitumelle hänen teutaroivan poikansa kanssa. Laitumella Topi ja Rontti taas kohtasivat ja lähtivät hurjaan kiitoon Blondi taas ravasi Celen luokse ruohostamaan.
|
|
|
Post by Ros on Jun 25, 2008 18:50:51 GMT 2
25.6.2008
-Hei tyttö! Ei ollakaan tehty mitään kivaa aikoihin kun siä oot vaan lomaillu täällä..., lepertelin tammalle. -Tiiätkö kulta me saatetaan olla kohta taas vaan kaksin.. tai kolmisin onhan sulla varsasi..., sanoin ja pujotin riimun tamman päähän.. Onneksi hevoset eivät ymmärrä sitä että joku on lähdössä.. Ne valitettavasti huomaavat vain sen että joku ei enää tule. Talutin Blondin talliin ja harjailin sitä vähän hajamielisenä sillä pian tunsin töytäisin olallani kun Blondi ilmoitti että olin harjannut samaa kohtaa yli viisi minuuttia. -Sori tyttö... Miä oon vaan nyt vähän sekasin siitä miten asiat sumplitaan.. Katos kun kohta mulla on vielä kaks hevosta toisella tallilla ja Ronttikin muuttaa syksyllä pois.. Äst! Mitä miä sulle mitään selitän etsiä kuiteskaan mitään ymmärrä..., sanoin ja huokaisin syvään.
Harjailin tamman kiiltäväksi ja sen jälkeen laitoin sille vain suitset päähän. Satulaa en jaksanut laittaa vaan halusin mennä maastoon ilman. Ponkaisin pihalla tamman selkään ja annoin sille pohkeita. Tamma lähti harppomaan eteenpäin ja annoin sille ohjaa. Moikkasin vastaan tulee Dreameria joka talutti Bladea talliin.
Pääsimme metsään ja sää muuttui pilivseksi ja synkäksi. Jostain syystä minua alkoi itkettää ja silmissä sumeni. Aloin nyyhkyttää tamman kaulaa vasten ja viisas hevonen pysähtyi ja kuunteli hiljaa. -Sori tyttö... Emmiä tiiä mikä minuu vaivaa.. Kaiken pitäs olla hyvin mut ei kai ole.. Mulla on kauheet paineet joka asiasta, varsinkin Rontin kehityksestä ja.., ääneni häipyi jonnekin.
Blondi odotti hiljaa paikallaan sen ajan kun tunnepurkaukseni kesti ja sen jälkeen kun ryhdistäydyin se lähti varovasti kulkemaan eteenpäin. -Siä oot kyllä maailman hienoin ja viisain hevonen., sanoin tammalle hymyillen ja taputin sen kaulaa.
Olimme olleet maastossa jo kaksi tuntia kun puhelimeni soi. -Moi... Dreamer tässä moi... Tota onhan kaikki kunnossa meinaan siit on aika kauan kun lähitte.. -Joo on.. Kiitti kun huolehdit mutta me ollaan nyt tulossa jo kotiin.., sanoin hymyillen. -No hyvä, ei mulla muuta.. Moimoi! -Moooi...
Tallin pihalla liu'uin alas selästä ja tarkistin tamman päällisin puolin. Se ei näyttänyt edes väsyneen pitkästä samoilusta joten ponkaisin takaisin selkään ja ratsastin suoraan laitumen portille. Laskin tamman irti ja se lähti kirmaamaan Marin ja Celen luo. Katselin sen menoa hymy huulilla ja sen jälkeen lähdin sisälle..
|
|