|
Post by Josefiina on May 27, 2009 20:39:39 GMT 2
Kesän avajaiset 3.6.2009
Tasan viikon päästä tästä päivästä, eli keskiviikkona 3.6., avataan Seppeleen kesäkausi virallisesti. Tervetuloa mukaan etenkin hoitajat ja hepanomistajat, mutta myös hengailijat ja muut kiinnostuneet!
Tarkoituksena on juhlia pitkän, kuuman kesän starttia ja samalla tehdä töitä yhteisen hyvän eteen.
Luvassa on kesätalkoot.
Ilmoittautuneet jaetaan satunnaisiin pareihin, ja jokainen pari saa satunnaisen tehtävän tehtävälistalta. Saatat siis päästä kaverisi kanssa touhuilemaan, tai tutustumaan ventovieraaseen! Yhdessä tekemällä tutustut helposti uuteen tyyppiin.
Päivän kulku: 9.00 Kokoontuminen tallin pihalla 9.15 Pareihin jakautuminen ja töihin lähtö 12.00 Lounas päärakennuksessa - grillivartaita, -makkaraa, paahdettua maissia, salaattia, jätskiä... 13.00 Takaisin töihin 15.00 Välipala (voileipiä, leivoksia ja limsaa), rentoutumista ahkeroinnin jälkeen 16.00 Jaakon kyydillä Liekkijärven rantaan - talviturkit veks!
Mukaan tarvitset: iloista, avointa mieltä päähineen aurinkorasvaa omia eväitä uimapuvun ja pyyhkeen
Parit: Jaakko ja Elli - avustavat kaikkia tarvittaessa Fiia ja Shinqua: Karsinoiden kuivikkeista tyhjentäminen ja peseminen (ison tallin käytävän toisen puolen karsinat Leevistä Cassuun) Sirppa ja Henni: Oleskeluhuoneen siivoaminen Veronica ja Kopsu: Tarhojen siivous Siiri ja Sanni: Tarhojen aitojen maalaaminen (väri: valkoinen) Jenna ja Luna: Karsinoiden kuivikkeista tyhjentäminen ja peseminen (ison tallin käytävän toisen puolen karsinat Myntistä Aksuun) wear ja Roosa: Pihan siivoaminen (roskien kerääminen, haravoiminen ym) Josefiina ja Liisa: Kaikkien karsinoiden kuivikkeista tyhjentäminen ja peseminen (uuden puolen karsinat eli Sera, Blondi, Pikku, Sikke ja tyhjä karsina, sekä aitan kolme karsinaa) Brenna ja Henrietta: Laidunten siivous Reega ja Lynn: Hoito- ym. välineiden siivous (harjat, pintelit ym) Sastu ja Jokeri: Kaikkien varusteiden (satulat, suitset) putsaus maiss ja Cäpä: Tallin siivoaminen (lattioiden peseminen ym) Anne ja Keikki: Satulahuoneen uudelleenjärjestely ja siivoaminen Jenni ja Sini: Maneesin katsomon maalaaminen (väri: valkoinen) Varjotus ja Pipsa: Kentän aitojen maalaaminen (väri: valkoinen) Cindy ja Ros: Leirimökkien siivoaminen
Tehtävät:
Tarhojen siivous Laidunten siivous Kaikkien varusteiden (satulat, suitset) putsaus Hoito- ym. välineiden siivous (harjat, pintelit ym) putsaus Satulahuoneen uudelleenjärjestely ja siivoaminen Kaikkien karsinoiden kuivikkeista tyhjentäminen ja peseminen (tämä jaetaan kahden-kolmen parin kesken) Tallin siivoaminen (lattioiden peseminen ym) Tarhojen aitojen maalaaminen Oleskeluhuoneen siivoaminen Pihan siivoaminen (roskien kerääminen, haravoiminen ym)
Maneesin katsomon maalaaminen Kentän aitojen maalaaminen Leirimökkien siivoaminen ... Lisää keksitään, jos halukkaita tulee enemmänkin :)
Osallistuminen Ilmoittaudu tähän topiciin. Valikoin sinulle satunnaisen parin ja valkkaan teille tehtävän. Maksuna toimii piirros, johon piirrät sinut ja parisi työn touhussa, taikka tarina päivän kulusta. Runoja en tähän tapaukseen huoli :D
Maksutilanne: (yliviivaus = maksettu) Fiia
Shinqua
Sirppa
Henni
Veronica
Kopsu
Siiri
Sanni
Jenna
Luna wear
Roosa
Josefiina
Liisa Brenna Henrietta Reega
Lynn Sastu
Jokeri
maiss Cäpä
Anne
Keikki
Jenni
Sini Varjotus
Pipsa Cindy Ros
|
|
|
Post by Sirppa on May 31, 2009 20:06:11 GMT 2
Tervetuloa kesä-talkoot: Kuvassa minä imuroin ja Henni luutuaa x) // Olen pahoillani sillä kuvasta tuli tämmäinen pieni ja epätarkka sillä tein vahigossa erään peruuttamattoman asian.. //värkkäsin toisen kuvan koska toi edellinen meni pieleen. Elikkäs henni leikkii imurilla kuvassa hehee Minun ilmeeni ei oo mikään hyvä...
|
|
|
Post by Miina on Jun 2, 2009 9:01:13 GMT 2
//Satuloita hinkkaamassa..
|
|
|
Post by Liisa on Jun 2, 2009 11:27:11 GMT 2
// Ei-mikään-maailman-onnistunein teos. Viimeinen lantakuormallinen menossa. : ) Ja anteeks Jossu, että tungin sulle tuollaset rumat kuteet! En vaan yksinkertasesti keksinyt muuta! :'''oo
|
|
|
Post by Veera on Jun 3, 2009 20:36:44 GMT 2
Minä ja huumorini, ei sitä ymmärrä.
|
|
|
Post by ruu on Jun 4, 2009 17:06:59 GMT 2
Haravointia lissäää ei tunnu missään, uimaan päästään ja urakan säätää : D (ööh, rimmasko? ^^)
Pysäkoin pyöräni ison kiven juurelle. "Huh, miten kuuma!" tokaisin ja pyyhin hikeä otsaltani. Kello oli vasta 8.15 vaikka piti olla klo 9.00 varsinaisesti paikalla. Aamulla olin noussut nopeasti ja pakannut eväät, lippiksen, uimapuvin & pyyhkeen ja muutakin tarpeellista kamaa. Aurinko paahtoi pilvettymältä taivaalta ja oli varmasti yli 26'c. Hipsin talliin katsomaan listaa missä oli parijaot.. Minä ja wear! Hyvä. wear on hieno ihminen vaikken häntä erityisemmin tunnekkaan. Sitten aloin miettiä miten voisin viettää 15 minuuttia ennen kuin kaikki kokoontuu pihalle. En ole vielä huomannut wearia missään mutta kyllä sekin selviää sitten. "Moikka Cäpä!" tervehdin Pikun tuoretta hoitajaa. "Kenen pari sä oot?" kysyin. "Joo moi! Mä oon tonn..." Cäpä tervehti ja kurkkasi listaa. "Maiss:in pari!" Cäpä hihkaisi ja kääntyi minuun päin. "Sä?" Cäpä kysyi. "Mä oon ton wearin." vastasin ja hymyilin leveästi. "Onnee muuten viel tuplasti että pääsit Pikun hoitajaksi!!!" iloitsin Cäpän puolesta, vaikka tuo olikin onnensa kukkuloilla ja vaikka hoitsuhausta oli jo muutama viikko. Cäpä nyökkäsi vastaukseksi.
Nousin puisia portaita ylös oleskeluhuoneeseen ja jätin reppuni siihen. Otin vielä hansikkaat jotka olin ottanut kaiken varalta mukaan. Kiiruhdin tallipihalle jossa olikin joukko muita. Kello olikin pari minuuttia vaille yhdeksän. Näinkin jo wearin mutten heti vaappunut tuon luokse vaan jäin paikalleni kuuntelmaan mitä Jossulla oli sanottavaa. Jossu kertoi päivän ohjelman. Olin innoissani uimisesta aherruksen jälkeen. Kun Jossu oli päättänyt lyhyeen puheensa niin hän jakoi pareihin varmistaakseen että kaikki tiesivät parinsa. Sitten hän julisti siivousurakan alkaneeksi. "Okeii, mistä voitais alottaa?" kysyin. "No alotetaanko vaikka tuolta leirimökkien vierestä?" wear ehdotti. "Joo voitais vaikka sieltä alotella." vastasin. Haimme harvat & jätesäkit ja sitten riensimme aloituspaikkaamme. Aluksi minä keräsin roskia ja wear haravoi risuja, lehtiä yms. Muutkin olivat työn touhussa ja oli ihan hirvittävän kuuma. Etenimme pikkuhiljaa ja pian olimmekin jo kentän kohdalla. Vaihdoimme osia ja minä haravoin. Vilkaisin kelloa. Se oli jo 11.50. "Hei meil on kohta lounaaaass!" huudahdin wearille joka keräsi roskia vähän kauempana. Wear kääntyi ja kiirehti luokseni jo melkein täynnä oleva jätesäkki kädessään. Minunkin jätesäkkini oli aika täynnä joten tiputimme ne roskiin ja kiiruhdimme päärakennukseen.
Päärakennuksessa leijaili ihana ruuan tuoksu. Muutama ahkeroitsia istui jo pöydän ääressä joten liityimme seuraan. Tuli ilmi, että ruokana oli grillivartaita, makkaraa, paahdettua maissia, salaattia ja jotain jälkiruokaa. HERKULLISTA! Ahertamisessa tulikin kova nälkä. Pian lisää työläisiä valui päärakennukseen ja ennen kello 12 pöytä oli jo täynnä. Ja kaikki sivupöydät myös. Pöytä olikin kohta täynnä herkullista ruokaa. Kaikki ryntäsivät ottamaan ja pian minäkin löysin itseni nauttimassa ateriasta. Nyt vasta huomasin kuinka kova nälkä minulla olikaan. Ahmin ruokani hetkessä ja niin näytti tekevän muutkin, - olihan jälkiruoka tiedossa. Pian pöytään kanneettiin jokaiselle jäätelökippo jossa oli 2 jäätelöpalloa. Jäätelö oli todella hyvää, vaikka siinä oli vanilijaa josta en erityisemmin pitänyt. Kun ruokatauko oli ohi, kaikki säntäsivät hommiinsa. Minä ja wear lukuunottamatta.
Haimme uudet jätesäkit koska vanhat olivat jo täyttyneet. Minä jatkoin haravanvarressa ja wear keräsi roskia. Työnskentelimme ahkerasti. "Hyi kato mikä tää on!!?" wear huudahti ja nosti inhoten korin jossa oli täynnä tyhjiä lapin kulta - oluttolkkejä. "Yäk. Onks joku tääl ryypänny?" ihmettelin. "No ihan sama. Laitetaan tänne vaan." wear tokaisi naurahtaen ja pudotti korin jätesäkkiinsä. Kello lähestyi 3 nopeasti ja olimme saaneet todella pitkän matkaa siivottua.
"Huh, olipa uraka." henkäisin kun kaikki työt oli tehty. "Joo mutta tulipahan tehtyä!" wear huokaisi. Istuimme muiden kanssa nauttimassa pienestä välipalasta. Kohta lähtisimme uimaan ja olin todella innoissani. "Hei mä käyn hakee pyyhkeen." tokaisin ja kipitin ylös. Nappasin punaset uikkarini ja heppapyyhkeen ja kiiruhdin takaisin päärakennukseen. Samalla hetkellä Jossu avasi äänensä. "Nyt lähetään kaikki uimaan Jaakon kyydillä tohon Liekkijärven rantaan!" hän hihkaisi. Kuului ilahtuneita äänähsyksiä kun Jossu ohjasi kaikki ulos Jaakon isoon autoon.
Pian auto kaartuikin rantaan ja kaikki valui ulos. Rannalla oli pari muutakin ottamassa aurinkoa ja hämmästyi kun kiljuvia 'kakaroita' juoksi rantaan. Osa meni vaihtamaan uimapuvun minä mukaan luettuna. Joukko palasi kun taas muutama oli jo uimassa. Vilkaisin veden lämpötilaa joka osoitti 20. Kiljaisin ilosta ja hyppäsin laiturilta ihanan virkistävään veteen. Talkoopäivä sai uimisen jälkeen loppunsa ja jotkut lähtivät kotiin, toiset jäivän hoitamaan hoitsujaan.
/ Roosa (+ wear)
Eij oikeen inspannut. Mutta mun mielestä ihan ok (:
|
|
|
Post by Jusu on Jun 4, 2009 18:30:46 GMT 2
Talkoohenkeä
- No niin, eli nyt kun kaikki näyttää ainakin suunnilleen olevan paikalla, voitaisiin aloitella Seppeleen kesätalkoot! Josefiinan ääni kajahti ylitse muiden tallin pihallaolijoiden. - Teille on kaikille jaettu parit ja tehtävät, ja jos joku ei muista omiaan, niin tässä on lista, josta voi sitten käydä tarkistamassa asian. Totta kai muistin tehtäväni; minun ja Reegan oli huollettava kaiken maailman hoitovälineitä, mikä oli homma minun makuuni - sen pystyi tekemään ulkona. Saisimme myös apua, sillä olin houkutellut (älkää kysykö menetelmiä) Jusan mukaani talkoisiin. Etsin Reegan käsiini ja huidoin Jusan luoksemme. - Me saatiin apumies, virnistin Reegalle. - Ootsä nähnykään Jusaa? No enivei, tää on siis Jusa ja tässä on Reega. Jos tallinovesta mahtuu sisään, niin voitaisiin mennä talkoustamaan. Hyppelehdin ruuhkaisaan oviaukkoon ja pian myös Reega ja Jusa tulivat perässäni talliin.. - Okei, eli mitä me tehään? oli Jusan ensimmäinen kysymys. - Meiän pitää putsata ja kattoo läpi kaikki hoitotarvikkeet, niinku harjat ja tällaset, Reega selitti. - Ja sehän me voidaan tehdä ulkona, eikö vaan? - Olin jo ehdottamassa samaa, hymyilin. - Täällä sisällä tarttee kohta kaasunaamarin kummiskin kun sisäporukat rupeaa puunaamaan paikkoja kuntoon. - No sit vaan kuskataan harjat pihalle, Jusa sanoi. - Joo, nyökkäsin. - Mitä jos haetaan kottarit ja lastataan kaikki harjaämpärit ja -korit siihen? Sit ei tartte rampata sataa kertaa täällä. - Okei, mä haen kottarit, Reega tarjoutui.
Hetkisen kuluttua istuimme nurmikolla tallin ulkopuolella vieressämme iso pino harjaämpäreitä. Tartuin Sentin ämpäriin ja kippasin sen sisällön nurmikolle. Murheellisena katselin kuluneita harjoja, jotka suorastaan huusivat armahdusta ja leppoisia eläkepäiviä. Kyllä ne kohentuisivat, kun putsaisin ne ja kenties pesisin pahimmat tapaukset. Huolto vain ja ne olisivat kuin uudet. - Kyllä tässä tekemistä riittää, Jusa päivitteli katsellen Pikun harjoja. - Joo, nyökkäsin. - Onhan meillä tekemistä, mutta äkkiäkös me tästä suoriudutaan. Jusa, voistko pliis käydä hakemassa ämpärillisen vettä? Poika nousi ja katosi talliin. Reega katsoi tämän perään ja naurahti. - Hyvin koulutettu poikaystävä sulla, tyttö virnuili. - Totta kai, hymähdin. - Mitäs sun hevosille kuuluu? Rokille ja muille? Olin ihastellut mustaa suomenhevosta Seppeleen estekisoissa. - Hyväähän niille, Reega vastasi. - Ne on nyt päässeet vähän turhan vähällä treenillä, mutta kyllä mä kohta pistän ne ruotuun taas. Nyt kun on kesä niin tekee välillä mieli vähän lepsuilla. Rautasella itsekurilla on sitten vaan pakko vääntäytyä kentälle koulua kääntämään. Nauroin - sehän kuulosti tutulta. - Joo, tuttu tunne. Tosin mä en kyllä ole Senttiä nyt hirveesti liikutellut, kun se on juossut noita tunteja ja Ellikin on päässyt useammin treenaamaan sitä, sanoin. - Miten Sentti on sopeutunut tunneille? - Hyvinhän se, tosin ei kai se ollut mikään yllätys, se on niin... Kiitos Jusa, keskeytin lauseeni pojan saavuttua vesiämpärin kanssa. - Mitä mä olin sanomassa? Niin joo, Sentti on niin lupsakka tapaus. Onhan se tietty ori, ja käyttäytyykin toisinaan orimaisesti, mutta se on silti tosi kylmähermonen. Yleensä. Kohautin olkiani ja jatkoin Sentin harjojen puhdistamista.
- Aaaapuaa! Me kaikki kolme hätkähdimme kuullessamme kiljaisun, mutta pian kiljunnan jälkeen korviimme kantautui äänekästä naurua. Vilkaisimme toisiamme ihmeissämme. - Mitähän siellä... Reega ehti aloittaa lauseen, kun myhäilevä Jaakko saapui paikalle. - Jaakko, mitä siellä tapahtu? kysyin mieheltä. - Veronica kaato kottikärryt, Jaakko sanoi. - Ja ne ei arvatenkaan olleet tyhjät, Jusa veikkasi. - Ei, Jaakko vahvisti olettamuksen oikeaksi. - Tää on just niin tätä talkootouhua, kaikki touhottaa menemään ja sitte HUMPS! sattuu jotaki tämmöstä. Mut jatkakaa te vaan tekemisiänne, näyttää... mukavalta. Jaakko katosi maneesin suuntaan, ilmeisesti valvomaan katsomon maalausurakkaa. Odotin innolla näkeväni uuden katsomon, tai oikeastaan maalatun vanhan katsomon, sekä tarhojen valkoisina hehkuvat aidat. Valkoinen näyttäisi hyvältä ja raikkaalta kuumana kesäpäivänä, vaikka olinkin tottunut nykyiseen puunväriin.
Hyvän aikaa harjoja hoidettuamme saimme kaikki kuntoon. Lähdimme kiikuttamaan harjoja takaisin paikoilleen ja tartuimme seuraavaksi pinteleihin - suuri osa piti heittää pyykkikoneeseen, ja päätimme pistää pyykin pyörimään ennen lounastvoisimme lounaan jälkeen ripustaa pintelit ja patjat kuivumaan aurinkoon pariksi tunniksi. Paukautin juuri parahiksi pyykkikoneen luukun kiinni ja katsoin, kuinka Reega painoi käynnistysnappulaa, kun pihalta kuului Josefiinan kutsuhuuto - äänekäs "syömääään!!" - Haa, vihdoinkin ruokaa, Jusa ilahtui. - Ruoka aina mielessä... sanoin Reegalle silmiäni pyöritellen ja sain tytön nauramaan. - Mitä, luuletko sä etten mä osaa ajatella muuta kun ruokaa? Jusa kysyi muka loukkaantuneena. - Luulen, ehdin sanoa ennen kuin pinkaisin juoksuun tallipihan poikki käsiään heilutteleva Jusa kannoillani. - Kehtaatkin! poika huudahti ja otti minut parilla askeleella kiinni. Pahus vie, kun sillä sattuikin olemaan niin pitkät jalat. Alistuin kohtalooni ja kiljaisin, kun poika pyöräytti minut ympäri rangaistukseksi julmasta aliarvioinnista. - Go Jusa, se ansaitseekin vähän kurinpalautusta! kuulin paikalle porhaltaneen Katin huutavan. - Samaa mieltä, Jaakko ilmaisi kantansa. - Mikä salaliitto teillä on mua vastaan? huusin maatessani rähmälläni maassa tiukasti Jusan otteessa. - Tää ei oo yhtään reilua! Anne saapui juuri parahiksi paikalle pelastamaan minut. - Kuulkaa nyt, teiltä loppuu ruoka kohta kun siellä maassa möngitte. Jättäkää pihanurmikko hevosille ja tulkaa talolle syömään, brunette kehotti. - Sitähän mäkin, nurisin ja pääsin vihdoin nousemaan ylös. - Kuka se ajattelee pelkkää ruokaa? Jusa irvaili, kun pudistelin ruohonkorsia shortseistani. - Suu kiinni, murahdin ja liityin äkkiä Reegan, Pipsan, Wearin, Shinquan ja Sannin joukkioon jutustelemaan rennosti talkoopäivästä ja kaikesta muusta mahdollisesta. Jusa vaikeni ja liittyi seuraan virnuillen minulle vähän väliä jostakin.
- Okei, ja loppupäivän ohjelma on seuraavanlainen, Josefiina kailotti, kun ihmiset olivat saaneet syötyä sen verran minkä jaksoivat. - Nyt jatketaan töitä arviolta noin kolmeen saakka, milloin kokoonnutaan sömään vähän välipalaa. Neljältä ollaan sitten valmiita lähtemään vähän polskuttelemaan. Viimeinen kohta sai osakseen hyväntuuliset aplodit. Tartuin Reegaa ja Jusaa käsipuolesta ja kuljetin kaksikon takaisin sorvin ääreen. - Kyllä me itekin osataan kävellä, Reega naureskeli. - Mä vaan varmistin ettette pakene minnekään ja jätä mua yksin tänne, letkautin takaisin ja sanoin käyväni tarkistamassa, joko pyykkikone oli pyörimisensä pyörinyt. Sillä välin kun ripustin pinteleitä ja patjoja kuivumaan, Reega kävi Jusan kanssa läpi muita asioita. Kaksikko tarkisti ja viikkasi loimia ja pian liityin seuraan harjaamaan irtokarvoja satulahuovista. Varusteidenputsausjoukkio, eli Sastu ja Jokeri, luovuttivat ilomielin satulahuovat minulle ja keskittyivät itse suitsien ja satuloiden jynssäämiseen. Vein huopapinon tuttuun tyyliin pihalle ja istahdin katselemaan Wearin ja Roosan pihansiivousurakan etenemistä samalla kun harjailin huopia. Satulahuopien kanssa ei kauaa nokka tuhissut, sillä hoitajat olivat tainneet olla ahkeria hoitsujen varusteiden (mukaanlukien huovat) putsaajia viimeaikoina. Niinpä etsin käsiini Josefiinan ja ilmoitin käyväni käsiksi riimuihin ja tarkistavani riimunnarut. - Hyvä hyvä, tulee nekin tarkistettua, nainen kuittasi ilmoitukseni ja jatkoi karsinoiden siivoamista yhdessä Liisan kanssa. Reega ja Jusa olivat hekin saaneet loimet käytyä läpi ja ryhtyivät auttamaan minua riimujen ja narujen kanssa. Sälytimme riimunnarujen tarkistamisen Jusalle, sillä se oli pojalle sopivan simppeli tehtävä; totta kai hänkin osasi katsoa, oliko naru ehjä ja toimiko lukko. Istuimme hiljaisuuden vallitessa ja vain välillä joku meistä raportoi jostakin pikkuseikasta. - Tän lukko ei toimi, mä heitän sen tonne, Jusa sanoi ja viskasi yhden narun poisheitettävien pinoon. - Tässä on solki irti, mut ehkä tähän saa jotenki laitettua soljen, totesi puolestaan Reega tutkittuaan jotakin riimua. - Tän solki ei mee ees rei'istä läpi, miten tää on saatu pysymään hevosen päässä? Mä käyn hakemassa jotakin ja teen tähän selvät reiät, sanoin. Elämää suurempia asioita kaikki. Hevosihmiselle hyväkuntoiset varusteet ovat tärkeitä, ja isontaessani huolellisesti riimun reikiä hymähdin - harmillisen harvoin sitä tuli totisesti tehtyä jotakin tällaista.
- ... ja ne kaatu, Veronica selitti aamuista kömmähdystä ja sai pöytäseurueen nauramaan. Istuimme syömässä viimeisiä välipalanrippeitämme ennen lähtöä Liekkijärvelle. Fiilis oli ihana - lämminhenkinen talliporukka ympärillä aurinkoisessa kesäpäivässä ja Jusan käsi omassani, kun suuntasimme pojan mopon luokse muiden pakkautuessa Jaakon kyytiin. Pipsa säästyi myös ahtaalta automatkalta Kristianin saavuttua ritarillisesti paikalle. Kun istahdin Jusan taakse ja odotin pojan käynnistävän mopon, sanoin ajatukseni ääneen. - Tiiätkö, musta tuntuu että tää on ollu tosi hyvä päivä. Jusa katsahti minuun olkansa yli ja käynnisti kulkupelin. - Tää on ollu hyvä päivä, ja lisää hyvää on vielä tulossa, kun päästään rannalle, hän sanoi ja kuulin hymyn toisen äänestä. - Mm, mumisin ja painauduin pojan selkää vasten, kun lähdimme huristamaan kohti rantaa ja jätimme Jaakon ja autoon pakkautuvan tyttölauman selvittelemään, miten kukin istuisi ja kuinka monta kieppiä Jaakko joutuisi tekemään.
Saavuimme rantaan nippa nappa ennen autoa, ja ihan maasturin perässä köröttelivät Kristian ja Pipsa. Hymyilin muiden hypätessä autosta ja Jaakon lähtiessä vielä hakemaan osaa porukasta, jotka eivät olleet mahtuneet autoon kerralla. Kävin heittämässä vaatteet bikinien yltä ja heittäydyin pian Jusan viereen pyyhkeelle loikoilemaan. Jusa tarttui käsivarteeni ja vertasi sitä omaansa. - Sä oot ihan valkonen, poika huomioi. - Suhun verrattuna joo, mutta mun talviseen olemukseeni en, vastasin suljetuin silmin. - Mä oon tämmönen albiino, mutta kyllä mö nyt oon väriä saanu jo aika mukavasti. Ja kohta mä lähen Portugaliin ruskettumaan vähän lisää ja tapaamaan paikallisia miehekkeitä. Jusa törkkäsi minua kyynerpäällään, mutta pehmeästi. - Sen jos teet, niin mä en oo vastuussa teoistani, toinen uhkasi, mutta nousi sitten mennäkseen uimaan Kristianin seuraksi. - Tuutko sä uimaan? - En mä vielä, mä lämmittelen ensin. - Vilukissa, kuulin pojan sanovan vielä ennen kuin tämä säntäsi veteen. Hymyilin itsekseni. - No, miten meni Lynnillä talkoopäivä? kuulin Jennan äänen. Nousin kyynerpäideni varassa istumaan ja vilkaisin vedenrajaan, missä Jusa näytti juonittelevan jotakin Kristianin kanssa. - Ihan kivastihan mulla, vastasin tytölle joka istahti viereeni. - Ai sä otit Jusan mukaas, Jenna virnisti. - Totta kai, naurahdin. Hetken kuluttua luoksemme kerääntyi varsinainen porukka tallilaisia, tutumpia ja vähemmän tuttuja. En ehtinyt epäillä mitään, kun Jusa ja Kristian saapuivat - ja samassa olinkin ilmassa matkalla kohti vettä. - Ei, ei! Irti! APUPLUPLUP... kirkunani vaikeni pulinaksi, kun paiskauduin veden alle ja tunsin kylmän veden ympäröivän minut. Kun sain pääni pinnalle ja ryhdyin huutamaan tulenkatkuisia manauksiani, kuulin poikien naurun ja tyttöjen kiljunnan. - Ensimmäinen vedessä, kuka tahtoo olla seuraava? kuulin Kristianin nauravan ja pian Keikki teki seuraa minulle. Istuimme Keikin kanssa vedessä katselemassa, kuinka tytöt juoksivat pakoon pitkin poikin rantaa, kiljuivat ja nauroivat samalla. Kristian juoksi Pipsan perässä ja yritti saada otetta tästä, mutta tyttö oli nokkela ja vaihtoi vähän väliä suuntaa. Siitä ei kuitenkaan ollut hyötyä, sillä tyttö törmäsi Jusaan ja pian hän istui minun ja Keikin seurana vedessä. Kun Pipsa könysi takaisin pinnalle ja sylki vettä suustaan, purskahdin nauruun katsellessani kahta litimärkää tallikaveria. - Varsinaista talkoohenkeä, nauroin ja kapusin takaisin rannalle samalla, kun syötävän makaroonin tavalla kirkuva talkooparini Reega liittyi sijastani vedenväkeen. Hipsin syrjemmälle nauttimaan sekasorrosta. Voi että kesä onkaan kiva, tuumin ja hymyilin. Ja voi että onkaan kivaa, kun tuntee tällaisen lauman ahkeria talkoolaisia ja hyviä kavereita.
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Jun 4, 2009 20:05:09 GMT 2
4.6.09 - Maalarit maalasivat katsomoa
Heilutimme pensseleitä Sinin kanssa sateen vihmoessa maneesin kattoon. - Ei kyllä käy kateeksi niitä, jotka saavat tehdä ulkohommia, Sini tokaisi ja kastoi pensselinsä maalipurkkiin. - Sinäpä sen sanoit, myönsin ja jatkoin katsomon kaiteen maalaamista. - Ja tällä säällä olisi aikeissa mennä uimaan, kiitos ei, Sini huokaisi perään ja rapsutti vanhaa maalia pois lastalla.
Odottaessamme maalin kuivumista istahdimme puutarhatuoleihin, jotka oli pinottu maneesin nurkkaan. Pian maneesin ovi hilattiin auki ja Jaakon virnistelevä naama ilmaantui sen takaa.
- Mitäs täällä istutaan, kun pitäisi olla töissä, hän tokaisi virne naamallaan minä määrään täällä- äänellä. - Odotamme maalin kuivumista, siinä kaikki, tokaisin ja loin epäluuloisen katseen tallimestariin.
Jaakko saapasteli kaiteen luo ja sipaisi sitä sormellaan.
- Tämähän on ihan kuiva, hän sanoi.- Töihin siitä, on hauska katsella, kun te raadatte, hän tokaisi ja istahti vastamaalatulle penkille.
Nousimme vastahakoisesti ylös kun Elli saapui maneesiin.
- Jaakko hei, sua tarvitaan keittiössä, Annella taisi makkarat palaa, Elli lausahti ja viittoi Jaakkoa tulemaan mukaansa. - Hyvä on, Jaakko sanoi ja lähti tärkeän näköisenä saapastelemaan kohti maneesin ovea. Eihän siinä mitään, Jaakon takapää vain loisti valkoisena kuin naantalin aurinko maneesin pimeyden keskeltä.
- Mitä te räkätätte, Jaakko ihmetteli ja kääntyi meihin päin kun ulvoimme naurusta Sinin kanssa. - Öh, tuota, missäs sitä on tullut istuttua? Elli kysyi hihittäen. -Mitääh, pääsi vain Jaakon suusta kun hän arvasi tilanteen.- Tää kostetaan vielä, hän tokaisi ennenkuin harppoi pahantuulisena pois maneesista.
Kiltteinä tyttöinä maalasimme sen kohdan uudestaan, missä Jaakko oli istunut, ja koko katsomon vielä uuden kerran. Sitten oli aika käydä ottamassa huikopalaa.
- Oli jo aikakin, sanoin murisevalle mahalleni.
Istuimme päätalon keittiössä kuin sillit suolassa. Kaikki olivat syöneet itsensä ihan täyteen.
- Röyyh, olipa hyvää ruokaa, Sastu totesi ja nousi ylös pöydästä. Muutkin yhtyivät kuoroon hyminällä ja katosivat kuka minnekin.
Astuessamme ulos päärakennuksesta pilvipeite oli alkanut rakoilemaan ja aurinko pilkisti pilven takaa.
- Ehkä saadaan sittenkin hyvä uinti-ilma, Elli totesi hymyillen.
Maalattuamme katsomon kolmannen kerran keskityimme Sinin kanssa maalailemaan toisiamme. Pian molemmilla oli sotamaalaukset yllä ja kipusimme alas katsomosta.
Kävelimme tallipihaan ja kukas muukaan meitä tuli vastaan kuin Jaakko.
- Jahas, jahas. Lastentarhalaisia karkuteillä, hän totesi ja virnisti ilkikurisesti.
Pestyämme maalit pois oli aika kokoontua yhteen. Meille ehti tulla nälkä toistamiseen, kunnes Elli ja Anne vaappuivat päätalolta mukanaan iso piknikkori ja ruudullinen pöytäliina. He levittivät sen nurmikolle ja ottivat korista esiin pahvimukit-ja lautaset sekä tarjolla olevat herkut. Pian kaikki mussuttivat suut pullollaan.
Vedimme nurmikolle pitkäkseen ja katselimme yli purjehtivia pilviä.
- Aah, että ihminen voi olla näin täynnä, Yuff tokaisi. - Hei katsokaa, toi pilvi näyttää ihan lohikäärmeeltä! - Mun mielestä se kyllä näyttää enemmän sateenvarjolta, totesi Kat ja muutkin halusivat ilmaista mielipiteensä.
Pian Elli havahtui ja hihkaisi: - Hei, nyt pitäisi päästä sinne rannallekin, muuten me jämähdetään tähän ikuisiksi ajoiksi!
-Totta puhut, Josefiina myönsi ja nousi ylös pudistellen ruohot takamuksestaan.- Mä haluan sitten etupenkille!
Pian kaarsimme viimeisestä kaarteesta, ja ranta levisi edessämme tyynenä.
- Kuka on vikana uimassa, niin on mätämuna, huudahti Nana ja kirmasi kohti vesirajaa. Sitten menivät Pipsa, Yuff ja Elkku ja pian kaikki muutkin. Vain minä itse jäin rannalle. - Tule nyt Jenni mukaan, huudahti Fiia vedestä. - En mä pysty, vesi on liian kylmää, sanoin ja hytisin jo ajatuksestakin. - Mä voin auttaa, kuulin äänen takaani ja pian rimpuilin jo Jaakon käsivarsia vastaan. - PÄÄSTÄ-MUT-ALAS! Huohotin rimpuiltuani jo hetken aikaa. - Kuten haluat, sanoi Jaakko ja tipautti minut rannan syvimpään kohtaan. - En mä sitä tarkoittanut, toope! äyskäisin saatuani meriveden pois suusta. - Jaakko, onko siellä kaikki hyvin, kuului Annen huolestunut huuto.
Jaakko painoi käden suulleni ja huusi: - Kaikki mallillaan!
Kahlasin takaisin rantaan ja sanoin melko happamasti: - En mä olisi tarvinnut apua, mutta kiitos kuitenkin. - Eipä kestä, ilo oli minun puolellani, Jaakko virnisti ja palasi Annen ja Ellin seuraan.
Kuivateltuani hetken uskaltauduin muiden seuraan veteen. Roiskimme vettä toistemme päälle ja hyppelimme veteen kiviltä ja kallioilta, kunnes oli aika lähteä takaisin Seppelettä kohti. Pakkauduimme kaikki autoon ja Jaakko istahti rattiin.
- Hyvät matkustajat, hän sanoi,- Nyt kannattaa pitää ovista ja ikkunoista kiinni, sillä juuri tällä hetkellä starttaa rallikuski Jaakko!
Kaikilta pääsi älähdys, kunnes Jaakko myönsi:
- Kunhan vitsailin.
-Jenni-
|
|
|
Post by Keikki on Jun 5, 2009 10:59:10 GMT 2
04.04.09 Kesätalkoot - Keikki ja Anne + satulahuoneValitan, inspiraatio tais loppua kohden kadota.. x) Keikki
|
|
henni
Uusi ihmettelijä
Posts: 9
|
Post by henni on Jun 5, 2009 11:22:14 GMT 2
Maksuni, jonka laatu on varsin kehno.
|
|
|
Post by Jutta on Jun 5, 2009 20:36:50 GMT 2
Multa nyt tarina koska skanneri meni... öhöm... huonoks nyt kiltisti sanottuna. No mutta täs tää tarina!
Kesäinen tallipäivä!
Stoop, kiljuin tallin pihaan kurvaavalle siskolleni! -Mitä mä nyt tein, siskoni ärähti. -yks hevoset pelästyy ku kurvailet tota vauhtia tallin pihalla kaks mä pelkään omasta puolestani, kähisin sisarelleni ja nousin autosta.
Mooi, hihkaisin tallissa hääräileille tytöille. -Missäs Jenna on, kysyin tytöiltä? -No mitäs luulet tuolla hoidokkinsa luona tietty! -Ai joo sanoin tytölle ja marssin Jambon karsinalle. Tyttö tuunaili hoitsuaan ja vihelteli iloisesti. Aletaankos hommiin että päästään joskus loppuunki, kysyin Jennalta? -Joo käyhän tuo, tyttö sanoi ja vei harjapakin pois.
Pian olimmekin jo ensimmäisen karsinan kimpussa. -Mä haen noi uudet pahnat nii ota tolla lapiolla vanhat pois, Jenna sanoi ja tallusteli ulos karsinasta. Jatkoin töitäni ja pian olikin ensimmäinen karsina tyhjä puruista joten siirryin seuraavaan karsinaan. Missähän se Jenna on, ihmettelin ja pyyhin hikeä otsaltani. Lopulta Jenna ilmaantui paikalle hikeä otsaltaan pyyhkien. Sori ku oon myöhässä, mut Jaakko pisti mut töihin. - Aaa okei laita sitte ne uudet pahnat tonne karsinoihin, Sanoin ja siirryin taas seuraavaan.
Toisaalla Fiia ja Shinqua olivat samoissa hommissa. Tytöt kikatelivat Kinkun jahdatessa Fiiaa lapion kanssa. -Hei tytöt otetaanko kisa, ehdotin ja he pysähtyivät kuuntelemaan. Tehään näin, otetaan aikaa jonkun kännykällä ja katotaan kumman ryhmä on nopeammin siivonnu ja vaihtanu kuivikkeet karsinoista. -Joo ja häviäjät tarjoo voittajille limut, Kinkku lisäsi innoissaan.
Sitten alkoi kisa Fiia kytki sekunttikellonsa päälle ja ryhdyimme töihin. kiiruhdimme ja juoksimme ja hätiköimme. juoksin kottikärryjen kanssa tuonne ja tänne kunnes lopulta... huh nyt on valmista huokasin mutta... KInkku ja Fiia seisoivat ylpeinä suorituksestaan kottikärryjen vieressä! -ei oo totta Jenna kiljahti ärtyneenä! -On se Kinkku hihitti kaivakaa rahat esiin mulle...vaikka Zero ja... mullle fanta fiia jatkoi.
Laahustimme Jennan kanssa ärtyneinä ja nuristen satulahuoneeseen. Kaivoimme rahat esiin ja näppäilimme taulukosta limut itesellemme. -Mennään kattomaan onko muut pian valmiina, ehdotin ja muut nyökäilivät. tallustelimme hyllyvä jynssäilevien Annen ja Keikin luo. -Miksikäs te tytöt ette oo työn touhussa niinku muutkin,ei vielä oo ruoka-aika, Anne kysäisi? -No ku meillä oli semmonen pieni kisa vaan että ketkä on siivonnu karsinat ripeimmin niin tuli tehtyä työ vähän reippaammin, Jenna sanoi. -ai että sellasta no kunhan tuli työt tehtyä huolellisesti voitte mennä auttelemaan Jaakkoa makkaraiden ja vartaiden paistossa. Niinpä me kiirehdimme auttamaan makkaroita grillailevaa Jaakkoa.
Pian olivat makkarat valmiit ja jakauduimme neljään osaan kutsumaan ihmisiä syömään. Kun kaikki olivat koolla otimme makkarat ja menimme istumaan maahan asetetuille vilteille. -ooi ihanaa makkaraa mä en muista millon viimeks oon syöny tätä, hihkaisi ja haukkasin kunnon palan. -Jep onhan tää hyvää ja nälkä kasvaa syödessä, Fiia sanoi ja nousi ylös hakeakseen toisen makkaran.
Pian kaikki olivat makkaransa syöneet ja lähtivät taas töihin. Autoimme vielä Elliä ja Jaakkoa ruokien siivouksessa. Hetken odoteltuamme ihmisiä alkoikin kerääntyä Jaakon autolle. Sitten lähdettiin matkaan. Kaikki seppeleen hoitajat, hevosenomistajat ja hengailiat olivat samassa kasassa sulassa sovussa (lukuun ottamatta Jossun ja Loviisan pientä kinaa)
Pian auto kurvasikin rantaan ja sitten räjähti. Koko seppeleen väki syöksyi autosta ja juoksivat seonneina veteen. -Täähän on aika... lä-lä-lämmintä, sanoin täristen. -No niin onkin, Cäpä kiljui syöksyessään veteen. Pian Loputkin olivat uskaltautuneet hyiseen veteen uimaan. Nyt lähetään Jaakko kiljui rannassa jo kolmatta tupakkaansa sauhutellen. Lopulta kaikki olivat tulleet vedestä ja Jaakko sai autonsa pöräyttää käyntiin. Lopulta kaikki olivat taas tallilla ja ihmiset alkoivat pikkuhiljaa kaikota. Myös minä hain pyöräni tallin takaa.
Kamalan monimutkainen tarina saapunut!
-Luna-
|
|
|
Post by Pipsa on Jun 5, 2009 21:48:58 GMT 2
Tuossapa tuo maksu, ja valtavat pahoittelut Varjotukselle, joka on tuolla kuvassa ruskea takkisena (: Ja tosta pensselistäkin tuli järkyttävä ja kaikkea. Toivottavasti tämä nyt kelpaa, värkkäsin sitä pitkään, vaikkei siltä todellakaan näytäkkään.
|
|
|
Post by Maiss on Jun 6, 2009 13:10:49 GMT 2
3.6. Kesätalkoot - hellettä, kärpäsiä, muumilimua ja shettiksiä
Läts! kuului kun tapoin taas yhden kärpäsen joka istui kämmenelläni. Wear joka seisoi vieressäni katsoi minua naurahtaen. - Sä et taida tykätä kärpäsistä, Wear sanoi. - En todellakaan! sanoin ja tapoin kärpäsen joka tällä kertaa lennähti nilkkani päälle. Sirppa joka seisoi vieressäni ojensi minulle muumilimun. - Haluutko? Sirppa kysyi ja otin muumilimun tämän kädestä ja hörppäsin siitä pari kulausta. - Vaikka kello on vasta yheksän ni tääl on jo tosi kuuma, sanoin kun ojensin Sirpalle muumilimun. - Niinpä! Sirppa sanoi ja laittoi etusormensa suunsa päälle merkiksi siitä että minun piti olla hiljaa. - Moi! Jaakko sanoi ja kaikki tytöt jotka juuri olivat puhuneet hiljentyivät. Eli tänään olisi tarkoitus pitää talkoot joissa siivoamme, maalaamme ja järjestämme Seppeleen uuteen uskoon! Kaikki nyökkäsivät. - Ja te jakaudutte siis pareihin ja jokainen pari saa oman tehtävän jota tehdään koko päivän aikana, Elli joka seisoi Jaakon vieressä jatkoi. - Asia selvä? Jaakko kysyi ja kaikki nyökkäsivät. Hyvä! Nyt jaamme teidät pareihin. Jaakko alkoi luetella parien nimiä ja tehtäviä. - Sirppa ja Henni, te siivoatte oleskeluhuoneen. Veronica ja Kopsu, te saatte kunnian siivota tarhat… Minun parikseni tuli Cäpä ja me saimme tehtäväksemme siivota tallin.
- No niin, aloitetaan! Cäpä sanoi ja astui sisään talliin. Täällä tarvitaan todellakin suursiivous! Menimme hakemaan luudat joilla me saimme mudan, kivet ja heinät pois tallikäytävältä. - Nonnii, sanoin ja katsoin tallikäytävää. Sitten vaan kuuraamaan vedellä. - Joo, Cäpä sanoi ja kävelimme pesupaikalle hakemaan pyyhkeet, pesusienet ja vettä ämpäreihin. Aloitimme kuuraamisen Leevin ja Myntin karsinoiden kohdalta niin että Cäpä kaatoi vähän vettä maahan ja sitten me otimme sienet joilla hankasimme maata. - Koitetaan saada noi paakut pois, Cäpä sanoi ja osoitti ruskeaa litteää juttua maassa. - Okei, sanoin ja aloin hangata paakkua pois, ja se lähti pienen hankauksen jälkeen.
- Cäpä ja Maiss, tulkaa syömään! Josefiina sanoi ja käveli kohti Bladen karsinan vieressä olevaa ovea Liisan kanssa. - Joo, Cäpä sanoi ja veti minua hiuksista. Kuka vikana päärakennuksessa on mätämuna! Cäpä juoksi nopeasti pois tallista ja minä tein samoin. Tallista ulos päästyäni näin kuinka Cäpä hölkkäsi viimeiset metrit talolle. - Eppää! sanoin nauraen. Mä en ollu ees seisomassa. - Voi voi, Cäpä sanoi ja käveli luokseni ja työnsi minut sisään taloon.
Kun olimme syöneet kävelimme Josefiinan, Liisan, Jennan ja Lunan kanssa sisään talliin. - Ja sitten vaan töihin! Jenna sanoi ja käveli Tiian karsinan luo Lunan kanssa. Me aloimme Cäpän kanssa kuuraamaan lattioita iloisina. Olimme jo pesuboksin kohdalla. - Enään toi uus puoli, sanoin ja kannoimme vesiämpärit Siken karsinan viereen. - On pitkä kuuma kesä ja mä aion elää sen, Cäpä lauloi kun kaatoi vettä tallikäytävälle. - Pitkä kuuma kesä, sen sain, se mullisti mun maailmain! jatkoin. - Sydän lujaa lyö kun meidät ottaa yö, Liisa lauloi ja leikki että talikko on mikrofooni. - Mennään toiseen kaupunkiin sitten näytetään, tori kierretään kyntes uppoo nivusiin, Josefiina lauloi Liisan kanssa Siken karsinassa. - On pitkä kuuma kesä, ja mä aion elää sen. Pitkä kuuma kesä, sen sain, se mullisti mun maailmain! minä, Cäpä, Josefiina ja Liisa lauloimme kun Shinqua tuli ulos vessasta ja katsoi meitä huvittuneena. Kaikki alkoivat nauraa. - Teistä tulis hyvä bändi, Shinqua sanoi ja käveli Fiian luo joka seisoi Antun boksissa.
- Vihdoinkin valmista! Cäpä sanoi ja katsoi lopputulosta. - Nyt vaan rannalle! Josefiina sanoi. Kävelimme päärakennuksen portaille jossa oli tarjolla limsaa. Otin yhden muumilimsa pullon ja istahdin portaille. - Tässä, Cäpä sanoi ja ojensi minulle juustovoilevän. - Kiitti, sanoin ja haukkasin palan leivästä. Cäpä istahti viereeni ja avasi oman limpparinsa korkin ja joi siitä kulauksen. - Ihanaa päästä uimaan, sanoin suu täynnä leipää. - Niinpä, Cäpä sanoi ja alkoi syödä omaa voileipäänsä. Kaikki söivät nopeasti koska kaikki olivat hikisiä ja halusivat uimaan. - Ja sitten kyyti lähtee! Jaakko sanoi ja kaikki ryntäsivät Jaakon auton luo. Jotkut änkesivät takapenkille jotkut autonlavalle ja Josefiina sai kunniapaikan Jaakon vierestä. Minä istuin Cäpän vieressä autonlavalla. Matka kesti vähän yli viisi minuuttia, ja se oli hyvä koska jos matka olisi ollut pidempi joku olisi varmaan tippunut autonlavalta. Rantaan päästyämme vaihdoimme uimapukuihin jonka jälkeen kaikki ryntäsivät veteen ja vettä sinkoili joka puolelle. - Ihanan lämmintä! Sanni huudahti ja meni kellumaan selälleen.
Kello oli varmaan kahdeksan kun tulimme takaisin talliin. Menin rapsuttelemaan Siiriä ja Pampulaa tarhaan. - Eikö ole ihana ilma? kysyin poneilta. Siiri katsoi minua vähän aikaa ja näine sen silmistä että sillä oli jotain taas mielessä ja niin se alkoi laukata ympäri tarhaa ja pukkejakin näkyi. - Voi että olet hupsu poni, sanoin kun Siiri tuli takaisin luokseni. Siiri katsoi minua taas, mutta nyt sen silmistä loisti ystävyys.
~ Maiss
Oli kivaa!
|
|
|
Post by Sanni on Jun 6, 2009 21:53:43 GMT 2
3.6.2009 KesätalkootTähän käytin PALJON aikaa. Ja jälleen kerran, 100% paint-piirros. (: Innostuttiin Siirin kanssa vähän riehumaan, näkee likaisista vaatteista. Mut kyllä myö töitäkin silti tehtiin! x)
|
|
|
Post by kopsu on Jun 7, 2009 16:57:19 GMT 2
Ja selvennys: Vertti istuu maassa ja mä olen vatsallani lätty kamerasta pois päin :D Joku otti tollasen kuvan kun ollaan tauolla p*skan keräämisen lomassa. xD
|
|