Post by Veera on Mar 5, 2009 17:26:38 GMT 2
Eli siis 18.3.2009 järjestän haastavan estetunnin.
Aiheena on jumppasarjalla istunta ja korkeushyppy. Lopuksi hypätään siis niin korkeitä, kun hevosesta ponkkua löytyy ja motivatiota ratsukosta. Menemme todennäköisesti vielä esteitä ilman jalustimia. Mm. 75cm okseri kuuluu asiaan. Suosittelen, että tulet tunnille hevosella joka on sinulle ennestään jo tuttu ja teillä on hyppäämis kertoja jo takana. =) Tunnin tarkoituksena on siis saada ratsukosta mahdollisimman paljon irti. Pikku-poneja, kuten Pampula ja Siiri eivät sovellu oikein tunnille, koska este korkeus on jo aika huima.
Mukaan 5 ratsukkoa! (Muutin)
Osallistuneet:
Brenna - Manki
Jokeri - Eppu
Ruu - Humu
Ellady - Tiia
Sanni -Aksu
TÄYNNÄ!
Stoori
Ruu esitti tallin käytävällä toiveita tunnista ja minä olin toisena korvana. Samaan aikaan Ellady juoksi innoissaan luokseni ja kiitteli Tiian saamisesta tunnille. Taputin käsiäni yhteen ja passitin joka iikan maneesiin satuloitune ratsuineen. Manki esitti Brennalle pään viskomista jo maneesiin meno vaiheessa ja tuskastelin tulevaa tuntia. Ainut, jolla ei näyttänyt olevan ongelmia oli Jokeri, joka kiristi rauhallisena Epun satulavyötä.
"Kaikki ratsaille ja estejalustimet!" käskytin tuntilaisia.
"Tänään hypätään siis jo isommanpuoleisia esteitä ja tulen nyt tarkistamaan yksitellen jokasen satulavyön, ettei tule yllätyksiä." jatkoin.
Kävelin ensimmäisenä Ellan luokse, joka maristen yritti saada Tiian jäykkiä jalustinremmejä liikkumaan. Autoin tyttöä ja tarkistin satulavyön. "Hyvä, mutta kiristän tätä vielä reiällä." sanoin ja iskin silmää Elladylle. Seuraavaksi menin Sannin ja Aksun luokse ja tarkistin welshin satulavyön. "Tämä on ihan hyvä. Muista esteillä, sitten pitää hyvä ohjastuki, sillä vekkulilla." huomautin tyttöä ja jatkoin matkaani kohti Brenna ja Mankia. "Hei Brenna! Tää satulavyöhän on ihan löysällä. " marisin tytölle joka virnisti minulle. "Ajattelin, että sä tulet kiristään ne meille, niinku alkeistunnilla" virnisti Brenna ja nosti jalkansa satulakaaren eteen, jotta voisin kiristää satulavyön. Huokaisin ja vetäisin satulavyön tiukalle. Rapsuin vielä Mankia korvan takaa, ennenkuin lähdin Ruun luokse.
Muilla tytöillä oli onnekseni sujunut satulavyön kiristäminen, muitta mutkitta ja pääsimme aloittamaan. Ratsukot lähtivät uralle pitkin ohjin ja katselin hetken siesaaltaan heidän menoa, ennenkuin suostui istumaan keskelle kenttää valkoiselle putarhatuolille.
Hetken päästä komensin kaikki etsimään hyvän kohdan voltille.
"Sanni ohjaa sitä Aksua samoinkuin Brenna, ohjatkaa nittä hevosianne!" paahdoin kentän keskellä. Kun jokainen oli löytänyt oman paikan voltillensa pyysin heitä alkamaan tekemään ravivolttia siihen. "Pientän asetusta ja sisäpohje piettää hevosta tarpeeksi suurella voltilla." neuvoin tyttöjä. Ruulla ola vaikeuksia pysyä Humun vaikeassa ravissa, mutta kyllä siihenkin tottui ajanmyötä.
"Kaikki uralle ja suunnanmuutos ravissa, kokorataleikkaalla Jokerin johdolla!" sanoin. Jokeri oli löytänyt yhteisenvävelen heti alusta-alkaen ja ruuna totteli jokaista Jokerin pohjetta. Kehaisin tyttöä ja keskityin, sitten neuvomaan Elladya joka potki laiskaa Tiia eteenpäin. "Älä potki sitä Tiiaa niillä pohkeilla! Napauta, vaikka raipalla, ennemmin kuin paukutat niillä pohkeilla sen kyljet puhki!" vaahtosin tytölle, joka oli selävsti säikähtänyt ärähdystäni. Mutta en voinut sietää tuollaista. Lepyin onneksi nopeasti ja kehuin Ellaa joka sai vihdoin Tiian liikkumaan nätisti. Manki testaili Brenna, mutta onneksi tyttö osasi hommansa ja pamautti ruuna raipalla lautasille.
Pystytin viistolle linjalle n. 50 cm esteen ja, koska este oli sarja niin oli myös toinen este, mutta se oli jo 60 cm. Pyysin jokaista nostamaan kummallakin pitkälläsivulla laukan. Ella kannusti Tiian laukkaan ja tamma totteli tyttöä nöyrästi. Sitten tuli Sanni kera Aksun. Aksu säntäsi laukkaan ja Sannin oli hankala pysäyttää ruunaa pitkänsivun lopussa. Kun jokainen oli laukannut pyysin heitä jonoon. Ensimmäisenä oli Jokeri ja Eppu. Selitin jokaiselle yhtäaikaa, että pitäisi hypätä sarja viistolta linjalta. Jokeri kannusti Epun allan laukkaan. Ruuna ensin vasutsteli esteet nähdessään, mutta nosti sitten laukan. "Katse ohjaa ja hyppy!" Jokeri ja Epu selvisivät sarjasta hyvn ja sitten oli vuorossa Brenna ja Manki ratsukko lähestyi estettä hirmuisella vauhdilla ja Brenna läsäytti ruunaa raipalla juuri ennen estettä ja Manki pysähtyi suoraan ennen estettä ja heitti hirmuiset pukit ja Brenna lensi suoraan esteen päälle. "IIIIKKK! Voi vittu ton ponin kanssa!" karjui Brenna. "Hyi Brenna. Minä en hyväksy kiljumisia enkä kiroilua tunnillani. 30 punnerrust ja sassiin!" murahdin tytölle. "Okei... mä teen." sanoi Brenna säikähtäneenä. Nappasin Mankin ohjat ja pitelin sitä kiinni. Tytöillä näytti olevan hauskaa, kun Brenna puhisi maneesin hiekassa ja punnersi. "Riittääkö?" kysyi Brenna vihdoin ja nousi pystyyn- "Kyllä kai, mutta muistaki täällä ei huudella miten sattuu!" nauroin tytölle joka katsoi minua murhaavasti.
Kun jokainen oli suorittanut sarjan, pyysin tyttöjä vaihtamaan suuntaa ja tulemaan sarjan vielä toiseen suuntaan. Korotin esteet 70 cm. Ruu katsoi pelästyneenä esteitä ja sitten Humua, mutta vakuutin tytölle, että pienputessa oli enemmän ponkkua, kuin pupuissa. Ensimmäisenä tuli Sanni Aksulla ja welsh liiteli ratsastajineen esteet juuri ja juuri yli. "Teitä en päästä isompaa hyppäämään, kun Aksu ei kuitenkaan ole ikinä hypännyt tuota isompaa." sanoin ja Sanni huokaisi, mutta taputti silti hoitsuaan iloisena. Sitten tuli Ella ja Tiia. Ellady naputti raipalla lehmäkirjavaa tammaa ja Tiia hörähti ja nosti päänsä korkealle ilmaan. Ensimmäinen hyppy meni hienosti, mutta sarjan b-osassa Tiialla kolahti takajalt esteesee liian myöhäisen hypyn vuoksi. "Hyvä, mutta muista kantapäät pitää alhaalla ja katse edessäpäin. Te pääsette vielä yrittämään 80 cm." sanoin. Sitten tuli Ruu ja Humu. Humu innostui ja teki pienen pukin, mutta se oli lähes huomaamaton. Esteet ratsukko liiteli kunnialla läpi ja Ruu oli aivan luomissaan. "Teki pääsette yrittämään vielä 80 cm." sanoin iloisena tytölle. Sitten Brenna ja Manki oli vuorossa. Brenna kannusti ruunaa ja Manki hyppäsi korvat hörössä kummatkin esteet ja ilmavaraa jäi reilusti yli 20 cm. Brenna taputti Mankia ja kehuin ratsukkoa reilusti. Viimeisenä tuli Jokeri ja Eppu. Eppu kolisteli esteiden yli, mutta onnekseni se ei tiputtanut esteitä.
Ratsukot laukkasivat kenttää ympäri ja vaihtoi laukassa suuntaa. Tein kentän keskelle ykisttäisen pystyn ja laitoi aloituskorkeudeksi 75 cm. "Tuu säki Sanni sillä Aksulla vaan tää, ku kyllä se varmaan tämän pääsee." sanoin hymyillen Sannille. Sanni hoputti Aksun laukkaan ja ensin welsh-poni katseli hämmästyneenä estettä, mutta hyppäsi sen kuitenkin. Este kolhati, mutta pysyi kuitenkin pystyssä. "Kymmenen pistettä ja papukaijanmerkki1" huudahdin Sannille joka taputi iloisen Aksua. Korotin esteen 80 cm ja oli Ruun ja Humun vuoro. Humu laukkasi rennosti esteelle ja ponkaisi hirevän loikan niin, että Ruu lennähti pienhevosen kaulalle. "Hui! Pysytkö?" kysyin hätääntyneenä Ruulta. "Juu." sanoi tyttö ja punnersi itsensä satulaan. Sitten tuli Tiia ja Ellady. Tiia kielsi ensin, mutta Ella käänsi sen heti uudestaan esteelle ja napautti sitä raipalla kerran. Tamma höristi korviaan ja hyppäsi esteen. "Hyvä Ella ja Tiia. Täys kymppi!" Sitten tuli Jokeri ja Eppu. Tyytö kaahotti tälläkertaa ruunalla esteelle ja Eppu hyppäsi, sille pienen esteen hirmuisella ilmavaralla. Jokeri oli valmitautunut ilmavaraan ja pysyi hyvin kyydissä. "Te voitte mennä metriäki tällä tunnilla." sanoin tyytyväisenä Jokerille. Sitten tuli Brenna kuumalla Mankilla. Ensin Manki teki pukin ja sitten vasta suostui hyppäämään esteen. Brenna oli kiljahtamassa Mankin ilmavarasta, mutta ukki sitten suunsa. "Hyvä. Mun mielestä te voitte kans hypätä metriä." sanoin Brennalle. "MTH?" kuului Brennan suusta samalla, kun hän pysäytti Mankin jonon päähän. Kortin esteen suoraan metriin ja ensin tuli Jokeri ja Eppu. Jokeri kannusti ruunan laukkaan ja Eppu ponnisti vieläkin roimalla ilmavaralla esteen. Kehuin ratsukkoa ja katsoin kelloani. "Voi ei kello on jo varttiavaille!" huudahdin ja keskityin sitten tunnin pitämiseen. Seuraavaksi tuli Brenna ja Manki. Koko maneesi hiljentyi ja käteni hikosivat. Manki laukkasi keksittyneesti kohti estettä ja POING! Este oli suoritettu puuhtaaksi. Ilmavarasta ei ollut kehumista, mutta kuitenkin este oltiin ylitetty. Taputin ja riensin Brennan luokse. Tyttö halasi poniaan ja minä tulin kehumaan Mankia ja Brennaa. "Se oli mahtavaa!" huudahti Brenna.
"Siltä se näyttikin." sanoin ja rapsutin Mankia.
Vihdoin oli loppuverkkojen aika ja keräsin esteet pois maneesin keskeltä. "Sitten käyntiä ja jalustimet pois!" huusin kentän keskeltä tytöille.
Lopulta avasin maneesin oven ja ratsukko lähti kohti tallia hikisinä. Kävin kehumassa jokaista ratsukkoa vielä tallissa ja jokainen hevonen ansaitsi porkkanan kiitokseksi hyvästä tunnista. (:
//Maksuja? (:
Aiheena on jumppasarjalla istunta ja korkeushyppy. Lopuksi hypätään siis niin korkeitä, kun hevosesta ponkkua löytyy ja motivatiota ratsukosta. Menemme todennäköisesti vielä esteitä ilman jalustimia. Mm. 75cm okseri kuuluu asiaan. Suosittelen, että tulet tunnille hevosella joka on sinulle ennestään jo tuttu ja teillä on hyppäämis kertoja jo takana. =) Tunnin tarkoituksena on siis saada ratsukosta mahdollisimman paljon irti. Pikku-poneja, kuten Pampula ja Siiri eivät sovellu oikein tunnille, koska este korkeus on jo aika huima.
Mukaan 5 ratsukkoa! (Muutin)
Osallistuneet:
Brenna - Manki
Jokeri - Eppu
Ruu - Humu
Ellady - Tiia
Sanni -Aksu
TÄYNNÄ!
Stoori
Ruu esitti tallin käytävällä toiveita tunnista ja minä olin toisena korvana. Samaan aikaan Ellady juoksi innoissaan luokseni ja kiitteli Tiian saamisesta tunnille. Taputin käsiäni yhteen ja passitin joka iikan maneesiin satuloitune ratsuineen. Manki esitti Brennalle pään viskomista jo maneesiin meno vaiheessa ja tuskastelin tulevaa tuntia. Ainut, jolla ei näyttänyt olevan ongelmia oli Jokeri, joka kiristi rauhallisena Epun satulavyötä.
"Kaikki ratsaille ja estejalustimet!" käskytin tuntilaisia.
"Tänään hypätään siis jo isommanpuoleisia esteitä ja tulen nyt tarkistamaan yksitellen jokasen satulavyön, ettei tule yllätyksiä." jatkoin.
Kävelin ensimmäisenä Ellan luokse, joka maristen yritti saada Tiian jäykkiä jalustinremmejä liikkumaan. Autoin tyttöä ja tarkistin satulavyön. "Hyvä, mutta kiristän tätä vielä reiällä." sanoin ja iskin silmää Elladylle. Seuraavaksi menin Sannin ja Aksun luokse ja tarkistin welshin satulavyön. "Tämä on ihan hyvä. Muista esteillä, sitten pitää hyvä ohjastuki, sillä vekkulilla." huomautin tyttöä ja jatkoin matkaani kohti Brenna ja Mankia. "Hei Brenna! Tää satulavyöhän on ihan löysällä. " marisin tytölle joka virnisti minulle. "Ajattelin, että sä tulet kiristään ne meille, niinku alkeistunnilla" virnisti Brenna ja nosti jalkansa satulakaaren eteen, jotta voisin kiristää satulavyön. Huokaisin ja vetäisin satulavyön tiukalle. Rapsuin vielä Mankia korvan takaa, ennenkuin lähdin Ruun luokse.
Muilla tytöillä oli onnekseni sujunut satulavyön kiristäminen, muitta mutkitta ja pääsimme aloittamaan. Ratsukot lähtivät uralle pitkin ohjin ja katselin hetken siesaaltaan heidän menoa, ennenkuin suostui istumaan keskelle kenttää valkoiselle putarhatuolille.
Hetken päästä komensin kaikki etsimään hyvän kohdan voltille.
"Sanni ohjaa sitä Aksua samoinkuin Brenna, ohjatkaa nittä hevosianne!" paahdoin kentän keskellä. Kun jokainen oli löytänyt oman paikan voltillensa pyysin heitä alkamaan tekemään ravivolttia siihen. "Pientän asetusta ja sisäpohje piettää hevosta tarpeeksi suurella voltilla." neuvoin tyttöjä. Ruulla ola vaikeuksia pysyä Humun vaikeassa ravissa, mutta kyllä siihenkin tottui ajanmyötä.
"Kaikki uralle ja suunnanmuutos ravissa, kokorataleikkaalla Jokerin johdolla!" sanoin. Jokeri oli löytänyt yhteisenvävelen heti alusta-alkaen ja ruuna totteli jokaista Jokerin pohjetta. Kehaisin tyttöä ja keskityin, sitten neuvomaan Elladya joka potki laiskaa Tiia eteenpäin. "Älä potki sitä Tiiaa niillä pohkeilla! Napauta, vaikka raipalla, ennemmin kuin paukutat niillä pohkeilla sen kyljet puhki!" vaahtosin tytölle, joka oli selävsti säikähtänyt ärähdystäni. Mutta en voinut sietää tuollaista. Lepyin onneksi nopeasti ja kehuin Ellaa joka sai vihdoin Tiian liikkumaan nätisti. Manki testaili Brenna, mutta onneksi tyttö osasi hommansa ja pamautti ruuna raipalla lautasille.
Pystytin viistolle linjalle n. 50 cm esteen ja, koska este oli sarja niin oli myös toinen este, mutta se oli jo 60 cm. Pyysin jokaista nostamaan kummallakin pitkälläsivulla laukan. Ella kannusti Tiian laukkaan ja tamma totteli tyttöä nöyrästi. Sitten tuli Sanni kera Aksun. Aksu säntäsi laukkaan ja Sannin oli hankala pysäyttää ruunaa pitkänsivun lopussa. Kun jokainen oli laukannut pyysin heitä jonoon. Ensimmäisenä oli Jokeri ja Eppu. Selitin jokaiselle yhtäaikaa, että pitäisi hypätä sarja viistolta linjalta. Jokeri kannusti Epun allan laukkaan. Ruuna ensin vasutsteli esteet nähdessään, mutta nosti sitten laukan. "Katse ohjaa ja hyppy!" Jokeri ja Epu selvisivät sarjasta hyvn ja sitten oli vuorossa Brenna ja Manki ratsukko lähestyi estettä hirmuisella vauhdilla ja Brenna läsäytti ruunaa raipalla juuri ennen estettä ja Manki pysähtyi suoraan ennen estettä ja heitti hirmuiset pukit ja Brenna lensi suoraan esteen päälle. "IIIIKKK! Voi vittu ton ponin kanssa!" karjui Brenna. "Hyi Brenna. Minä en hyväksy kiljumisia enkä kiroilua tunnillani. 30 punnerrust ja sassiin!" murahdin tytölle. "Okei... mä teen." sanoi Brenna säikähtäneenä. Nappasin Mankin ohjat ja pitelin sitä kiinni. Tytöillä näytti olevan hauskaa, kun Brenna puhisi maneesin hiekassa ja punnersi. "Riittääkö?" kysyi Brenna vihdoin ja nousi pystyyn- "Kyllä kai, mutta muistaki täällä ei huudella miten sattuu!" nauroin tytölle joka katsoi minua murhaavasti.
Kun jokainen oli suorittanut sarjan, pyysin tyttöjä vaihtamaan suuntaa ja tulemaan sarjan vielä toiseen suuntaan. Korotin esteet 70 cm. Ruu katsoi pelästyneenä esteitä ja sitten Humua, mutta vakuutin tytölle, että pienputessa oli enemmän ponkkua, kuin pupuissa. Ensimmäisenä tuli Sanni Aksulla ja welsh liiteli ratsastajineen esteet juuri ja juuri yli. "Teitä en päästä isompaa hyppäämään, kun Aksu ei kuitenkaan ole ikinä hypännyt tuota isompaa." sanoin ja Sanni huokaisi, mutta taputti silti hoitsuaan iloisena. Sitten tuli Ella ja Tiia. Ellady naputti raipalla lehmäkirjavaa tammaa ja Tiia hörähti ja nosti päänsä korkealle ilmaan. Ensimmäinen hyppy meni hienosti, mutta sarjan b-osassa Tiialla kolahti takajalt esteesee liian myöhäisen hypyn vuoksi. "Hyvä, mutta muista kantapäät pitää alhaalla ja katse edessäpäin. Te pääsette vielä yrittämään 80 cm." sanoin. Sitten tuli Ruu ja Humu. Humu innostui ja teki pienen pukin, mutta se oli lähes huomaamaton. Esteet ratsukko liiteli kunnialla läpi ja Ruu oli aivan luomissaan. "Teki pääsette yrittämään vielä 80 cm." sanoin iloisena tytölle. Sitten Brenna ja Manki oli vuorossa. Brenna kannusti ruunaa ja Manki hyppäsi korvat hörössä kummatkin esteet ja ilmavaraa jäi reilusti yli 20 cm. Brenna taputti Mankia ja kehuin ratsukkoa reilusti. Viimeisenä tuli Jokeri ja Eppu. Eppu kolisteli esteiden yli, mutta onnekseni se ei tiputtanut esteitä.
Ratsukot laukkasivat kenttää ympäri ja vaihtoi laukassa suuntaa. Tein kentän keskelle ykisttäisen pystyn ja laitoi aloituskorkeudeksi 75 cm. "Tuu säki Sanni sillä Aksulla vaan tää, ku kyllä se varmaan tämän pääsee." sanoin hymyillen Sannille. Sanni hoputti Aksun laukkaan ja ensin welsh-poni katseli hämmästyneenä estettä, mutta hyppäsi sen kuitenkin. Este kolhati, mutta pysyi kuitenkin pystyssä. "Kymmenen pistettä ja papukaijanmerkki1" huudahdin Sannille joka taputi iloisen Aksua. Korotin esteen 80 cm ja oli Ruun ja Humun vuoro. Humu laukkasi rennosti esteelle ja ponkaisi hirevän loikan niin, että Ruu lennähti pienhevosen kaulalle. "Hui! Pysytkö?" kysyin hätääntyneenä Ruulta. "Juu." sanoi tyttö ja punnersi itsensä satulaan. Sitten tuli Tiia ja Ellady. Tiia kielsi ensin, mutta Ella käänsi sen heti uudestaan esteelle ja napautti sitä raipalla kerran. Tamma höristi korviaan ja hyppäsi esteen. "Hyvä Ella ja Tiia. Täys kymppi!" Sitten tuli Jokeri ja Eppu. Tyytö kaahotti tälläkertaa ruunalla esteelle ja Eppu hyppäsi, sille pienen esteen hirmuisella ilmavaralla. Jokeri oli valmitautunut ilmavaraan ja pysyi hyvin kyydissä. "Te voitte mennä metriäki tällä tunnilla." sanoin tyytyväisenä Jokerille. Sitten tuli Brenna kuumalla Mankilla. Ensin Manki teki pukin ja sitten vasta suostui hyppäämään esteen. Brenna oli kiljahtamassa Mankin ilmavarasta, mutta ukki sitten suunsa. "Hyvä. Mun mielestä te voitte kans hypätä metriä." sanoin Brennalle. "MTH?" kuului Brennan suusta samalla, kun hän pysäytti Mankin jonon päähän. Kortin esteen suoraan metriin ja ensin tuli Jokeri ja Eppu. Jokeri kannusti ruunan laukkaan ja Eppu ponnisti vieläkin roimalla ilmavaralla esteen. Kehuin ratsukkoa ja katsoin kelloani. "Voi ei kello on jo varttiavaille!" huudahdin ja keskityin sitten tunnin pitämiseen. Seuraavaksi tuli Brenna ja Manki. Koko maneesi hiljentyi ja käteni hikosivat. Manki laukkasi keksittyneesti kohti estettä ja POING! Este oli suoritettu puuhtaaksi. Ilmavarasta ei ollut kehumista, mutta kuitenkin este oltiin ylitetty. Taputin ja riensin Brennan luokse. Tyttö halasi poniaan ja minä tulin kehumaan Mankia ja Brennaa. "Se oli mahtavaa!" huudahti Brenna.
"Siltä se näyttikin." sanoin ja rapsutin Mankia.
Vihdoin oli loppuverkkojen aika ja keräsin esteet pois maneesin keskeltä. "Sitten käyntiä ja jalustimet pois!" huusin kentän keskeltä tytöille.
Lopulta avasin maneesin oven ja ratsukko lähti kohti tallia hikisinä. Kävin kehumassa jokaista ratsukkoa vielä tallissa ja jokainen hevonen ansaitsi porkkanan kiitokseksi hyvästä tunnista. (:
//Maksuja? (: