Post by Veera on Feb 13, 2009 14:48:07 GMT 2
Eli siis huomenna (pikainen ilmottautuminen) järjestän ystävyydenmaaston ystävänpäivän kunniaksi. Mukaan voi osallistua omalla rakkaalla heposellaan, taikka hoitsullaan. Matkaamme pyöstinvuorelle ja vannomme siellä "ikuisen ystävyyden-valan". =P
Itse osallistun hevosellani Lennillä joka tulee traikulla Ponitalli Flienistä tänne tutustumaan. =) Kartta saattaa tulla tänäänpä vielä. =D
Maksuna käy:
-Kuvat
-Tarinat
Ratuskot:
-Veronica-Lenni (Johtaa maastoa)
-Abby- King (Jokirannasta)
-Jokeri-Jone (Ronessa)
-Nana-Nuutti (Flienistä)
-Pipsa-Pampula
-Elkku-Eppu
-Fiona-Riiviö (Simorasta)
-Karoliina-Aksu
-Shinqua-Humu
-Alina-Pella
TÄYNNÄ! Menemme ilman satulaa, käykö kaikille?
Tarina:
Naksuttelin sormiani ja katselin kuinka piha pulppusi trailereita.
Lyhyellä ajalla toteutettu ystävyydenmaasto oli alkamassa ja Seppeleen piha oli aivan hyrskyn myrskyn. Vihdoin näin punaisen mersun kääntyvän pihaan ja sen perässä valkoisen trailerin. Jaakko oli lupautunut hakemaan minulle Lennin Flienistä jossa olin käynyt äskettäin. Menin avaamaan trailerin ja talutin oman vuonohevoseni ulos sieltä. Raukka oli ihan sätkynä ja huomasin, että se oli riehunut vähän traikussa. Kiitin Jakkoa ja lähdin taluttamaan vuonohevostani talliin muiden hevosten perässä. Trailerisa oli ollut Lennin lisäksi Nuutti-poni. Harjailin Lenniä Bertin karsinassa koska vuonis oli jo ulkona. Otin omat harjani repusta ja puunasin ruunan priima kuntoon. Kaikki muutkin työt olivat työn touhussaomien pollejensa kanssa.
Humu, Pella ja Pampu olivat harjattavana ulkona ja kävin ottamassa heistä kuvan:
Kun kaikki olivat valmiita nousimme hevosten paljaisiin selkiin ja minä jaoin järjestyksen jonoon.
-Henimmäisenä minä ja Lenni, Abby ja King, Elkku ja Eppu, Lynn ja Jackie, Fiona-Riiviö, Alina ja Pella, Pipsa ja Pampula, Shinqua ja Humu, Nana ja Nuutti ja Karoliina ja Aksu sekä peränpitäjänä Jokeri ja Jone.
Lähdimme kävelemään reippaassa käynnissä kohti pyöstivuorta.
-Ja ravia! huudahdin edestä ja pitkä letka ratsukoita siirtyi raviin. Jokainen näytti nauttivan ratsujensa tasaisesta ravista paitsi, että
Aksu alkoi hyppelehtimään pitkin ojia ja Karoliina yritti pysytellä pikkuponin kyydissä. Pysäytin jonon ja odottelimme, että Karoliina saisi taas innostuneen Aksun aisoihin ja takaisin jonoon.
-Ja takaisin raviin! kailotin.
Jone säikkyi autoa joka huristeli ohimme ihmeen fiksusti.
Lenni tuntui allani oikein varmalta ratsulta maastoon ja päätin tehdä joskus toistekin tällaisia reissuja maastoon. Ja, kun laukkasuora vihdoin häämötti edessämme oli jo jokainen hevonen täydessä laukassa.
-Antakaa ratsujen laukata, mutta piettäkää ne hyvällä tuntumalla ja älkää antako niiden alkaa kilpailemaan keseknään! huusin ja painauduin Lennin kaulaa vasten. King laukkasi Lennin rinnalle ja Lennillä meni korvat luimuun. Abby osasi onneksi hidastaa Kingin vauhtia ja siirtyi takaisin jonoon. Katsahdin taakseni ja näin kuinka pikku ponit vedättivät ratsastajiaan 1-0 laukassa ja naurahdin Pipsan ilmeelle, kun hän yritti saada Pampulaa pysymään kurissa.
-Ja sitten hidastatte laukkaa! huusin.
Kaikki muut hidastivat paitsi Pipsa ja Pampula. Pampulan perään läti Nana ja Nuutti sekä Alina ja Pella. Pikkuponien joukko kiisi hirveää vauhtia ja juoksivat minun ja Lenninkin ohitse. Pyysin takanani olevaa Abbya katsomaan muiden perään ja siirtymään käyntiin. Lähdin itse ponien perään ja saavutin pian pienet ponit ja niiden tuskastuneet ratsastajat umpihangesta. Kukaan ei ollut tippunut selästä, mutta näky oli aika karu. Nana ja Nuutti olivat puoliksi uppelossa lumihangessa samoinkuin Pella ja Alina, mutta Pampu ja Pipsa seisoivat tyynesti polulla Pampulalla tuima katse yllään ja pää pystyssä. He olivat vierelläni ja tuijotin ratsukkoa pitkään ennenkuin osasin purskahtaa nauruun. Palasimme takaisin muiden luokse ja siirryimme omille paikoillemme. Takana kävi hirveä keskustelu siitä, että mitä ponit olivat tehneet.
-Noniin rauhoitutaanpas ja siirrytään rauhalliseen raviin, sanoin ja kannustin Lennin raviin. Keikuin sen paljaassa selässä ja pidin lujasti harjasta kiinni.
Pian saavuimme määränpäähän eli pyöstille.
-Kaikki pois ratsujen selästä! huusin ja pysäytin Lennin kukkulan alas.
Eppu oli läytänyt heti syötävää maasta... ... nimittäin vanhoja heinän korsia muilta retkiläisiltä.
-Ja koska vuori on sen verran liukas niin talutamme hevoset ylös jakaikkihan tietää, että vannomme täällä ystävyyden-valan, sanoin ja lähdin kapuamaan ensimmäisenä vuorta ylös Lenni perässäni.
Kun jokainen oli onnellisena kukkulan laella aloitimme valan vannomisen. "Olet minun ja minä sinun, olemme me - niinkuin he ovat te" lausuin ja joukko toisti perässäni.
-Ja sitten voitte syödä eväänne alhaalla, kun kaikki ovat turvallisesti siellä. Riiviö oli ehtinyt jyrsimään jo omia ohjiaan sinä aikana, kun Fiona oli keskittynyt vannomaan valaa.
Kavoin repustani porkkanan ja ruisleivän. Annoin porkkanan Lennille ja rapsutin sitä otsasta. Pella oli saanut punaisen omenan ja jäkerteli sitä innokkaana. Myös muut hevoset olivat saaneet herkkuja ja kaikilla näytti olevan hauskaa keskenään. Sidoin Lennin puuhun kiinni ja livahdin pois paikalta laittamaan vähän matkan päähän pari risua esteeksi. Palasin vähin äänin paikalle ja siirryin Lennin selkään ja muut ottivat esimerkkiä ja siirtyivät hevosineen jonoon.
-Minä kävin laittamassa tuonne pari risua ja hyppäämme ne yksitellen, sanoin ja odotin vastausta.
-Ja nostakaa käsi ylös jos, ette halua hypätä, sanoin ja virnistin. Ihme ja kyllä yhtään kättä ei noussut pystyyn.
-Noniin mennään! kailotin ja siirsin Lennin raviin.
Jokainen hevonen hyppäsi esteen suurella ilmavaralla ja toinen risukko oli niin pieni, että kaikki muut paitsi ponit astuivat sen yli.
Siirryimme rauhalliseen raviin ja ravailimme kohti Seppelettä.
-Jaa käytni, sanoin ja hiljensin ruunani käyntiin. Jone oli vähän sätkynä takana, murra Jokeri tunsi omansa ja piti sen kylmästi hallussaan. Pian kaarsimme seppeleen pihaan ja kiitin kaikkia mukavasta maastosta ja käskin heitä olemaan koko elämänsä ajan uskollisia omille ystävilleen.
//Sori kökkö tarina, mutta jotain yritin näpertää... =/
Itse osallistun hevosellani Lennillä joka tulee traikulla Ponitalli Flienistä tänne tutustumaan. =) Kartta saattaa tulla tänäänpä vielä. =D
Maksuna käy:
-Kuvat
-Tarinat
Ratuskot:
-Veronica-Lenni (Johtaa maastoa)
-Abby- King (Jokirannasta)
-Jokeri-Jone (Ronessa)
-Nana-Nuutti (Flienistä)
-Pipsa-Pampula
-Elkku-Eppu
-Fiona-Riiviö (Simorasta)
-Karoliina-Aksu
-Shinqua-Humu
-Alina-Pella
TÄYNNÄ! Menemme ilman satulaa, käykö kaikille?
Tarina:
Naksuttelin sormiani ja katselin kuinka piha pulppusi trailereita.
Lyhyellä ajalla toteutettu ystävyydenmaasto oli alkamassa ja Seppeleen piha oli aivan hyrskyn myrskyn. Vihdoin näin punaisen mersun kääntyvän pihaan ja sen perässä valkoisen trailerin. Jaakko oli lupautunut hakemaan minulle Lennin Flienistä jossa olin käynyt äskettäin. Menin avaamaan trailerin ja talutin oman vuonohevoseni ulos sieltä. Raukka oli ihan sätkynä ja huomasin, että se oli riehunut vähän traikussa. Kiitin Jakkoa ja lähdin taluttamaan vuonohevostani talliin muiden hevosten perässä. Trailerisa oli ollut Lennin lisäksi Nuutti-poni. Harjailin Lenniä Bertin karsinassa koska vuonis oli jo ulkona. Otin omat harjani repusta ja puunasin ruunan priima kuntoon. Kaikki muutkin työt olivat työn touhussaomien pollejensa kanssa.
Humu, Pella ja Pampu olivat harjattavana ulkona ja kävin ottamassa heistä kuvan:
Kun kaikki olivat valmiita nousimme hevosten paljaisiin selkiin ja minä jaoin järjestyksen jonoon.
-Henimmäisenä minä ja Lenni, Abby ja King, Elkku ja Eppu, Lynn ja Jackie, Fiona-Riiviö, Alina ja Pella, Pipsa ja Pampula, Shinqua ja Humu, Nana ja Nuutti ja Karoliina ja Aksu sekä peränpitäjänä Jokeri ja Jone.
Lähdimme kävelemään reippaassa käynnissä kohti pyöstivuorta.
-Ja ravia! huudahdin edestä ja pitkä letka ratsukoita siirtyi raviin. Jokainen näytti nauttivan ratsujensa tasaisesta ravista paitsi, että
Aksu alkoi hyppelehtimään pitkin ojia ja Karoliina yritti pysytellä pikkuponin kyydissä. Pysäytin jonon ja odottelimme, että Karoliina saisi taas innostuneen Aksun aisoihin ja takaisin jonoon.
-Ja takaisin raviin! kailotin.
Jone säikkyi autoa joka huristeli ohimme ihmeen fiksusti.
Lenni tuntui allani oikein varmalta ratsulta maastoon ja päätin tehdä joskus toistekin tällaisia reissuja maastoon. Ja, kun laukkasuora vihdoin häämötti edessämme oli jo jokainen hevonen täydessä laukassa.
-Antakaa ratsujen laukata, mutta piettäkää ne hyvällä tuntumalla ja älkää antako niiden alkaa kilpailemaan keseknään! huusin ja painauduin Lennin kaulaa vasten. King laukkasi Lennin rinnalle ja Lennillä meni korvat luimuun. Abby osasi onneksi hidastaa Kingin vauhtia ja siirtyi takaisin jonoon. Katsahdin taakseni ja näin kuinka pikku ponit vedättivät ratsastajiaan 1-0 laukassa ja naurahdin Pipsan ilmeelle, kun hän yritti saada Pampulaa pysymään kurissa.
-Ja sitten hidastatte laukkaa! huusin.
Kaikki muut hidastivat paitsi Pipsa ja Pampula. Pampulan perään läti Nana ja Nuutti sekä Alina ja Pella. Pikkuponien joukko kiisi hirveää vauhtia ja juoksivat minun ja Lenninkin ohitse. Pyysin takanani olevaa Abbya katsomaan muiden perään ja siirtymään käyntiin. Lähdin itse ponien perään ja saavutin pian pienet ponit ja niiden tuskastuneet ratsastajat umpihangesta. Kukaan ei ollut tippunut selästä, mutta näky oli aika karu. Nana ja Nuutti olivat puoliksi uppelossa lumihangessa samoinkuin Pella ja Alina, mutta Pampu ja Pipsa seisoivat tyynesti polulla Pampulalla tuima katse yllään ja pää pystyssä. He olivat vierelläni ja tuijotin ratsukkoa pitkään ennenkuin osasin purskahtaa nauruun. Palasimme takaisin muiden luokse ja siirryimme omille paikoillemme. Takana kävi hirveä keskustelu siitä, että mitä ponit olivat tehneet.
-Noniin rauhoitutaanpas ja siirrytään rauhalliseen raviin, sanoin ja kannustin Lennin raviin. Keikuin sen paljaassa selässä ja pidin lujasti harjasta kiinni.
Pian saavuimme määränpäähän eli pyöstille.
-Kaikki pois ratsujen selästä! huusin ja pysäytin Lennin kukkulan alas.
Eppu oli läytänyt heti syötävää maasta... ... nimittäin vanhoja heinän korsia muilta retkiläisiltä.
-Ja koska vuori on sen verran liukas niin talutamme hevoset ylös jakaikkihan tietää, että vannomme täällä ystävyyden-valan, sanoin ja lähdin kapuamaan ensimmäisenä vuorta ylös Lenni perässäni.
Kun jokainen oli onnellisena kukkulan laella aloitimme valan vannomisen. "Olet minun ja minä sinun, olemme me - niinkuin he ovat te" lausuin ja joukko toisti perässäni.
-Ja sitten voitte syödä eväänne alhaalla, kun kaikki ovat turvallisesti siellä. Riiviö oli ehtinyt jyrsimään jo omia ohjiaan sinä aikana, kun Fiona oli keskittynyt vannomaan valaa.
Kavoin repustani porkkanan ja ruisleivän. Annoin porkkanan Lennille ja rapsutin sitä otsasta. Pella oli saanut punaisen omenan ja jäkerteli sitä innokkaana. Myös muut hevoset olivat saaneet herkkuja ja kaikilla näytti olevan hauskaa keskenään. Sidoin Lennin puuhun kiinni ja livahdin pois paikalta laittamaan vähän matkan päähän pari risua esteeksi. Palasin vähin äänin paikalle ja siirryin Lennin selkään ja muut ottivat esimerkkiä ja siirtyivät hevosineen jonoon.
-Minä kävin laittamassa tuonne pari risua ja hyppäämme ne yksitellen, sanoin ja odotin vastausta.
-Ja nostakaa käsi ylös jos, ette halua hypätä, sanoin ja virnistin. Ihme ja kyllä yhtään kättä ei noussut pystyyn.
-Noniin mennään! kailotin ja siirsin Lennin raviin.
Jokainen hevonen hyppäsi esteen suurella ilmavaralla ja toinen risukko oli niin pieni, että kaikki muut paitsi ponit astuivat sen yli.
Siirryimme rauhalliseen raviin ja ravailimme kohti Seppelettä.
-Jaa käytni, sanoin ja hiljensin ruunani käyntiin. Jone oli vähän sätkynä takana, murra Jokeri tunsi omansa ja piti sen kylmästi hallussaan. Pian kaarsimme seppeleen pihaan ja kiitin kaikkia mukavasta maastosta ja käskin heitä olemaan koko elämänsä ajan uskollisia omille ystävilleen.
//Sori kökkö tarina, mutta jotain yritin näpertää... =/
Kiitti ihan sikana, nyt ongelma ratkaistu!