15.2.2023 Ystävänpäivä-tanssien jälkeen
Viittaa
ropen tapahtumiin"Siis ootsä varma, että te ootte oikeesti sisaruksia?" Allu oli jatkuvasti kysellyt Pyryltä tämän siskon Tuulin yllätysvierailua seuraavina päivinä.
Pyry oli huokaissut syvään.
"Jjjjep."
~~~
Tuuli hymähti huvittuneena lukiessaan uudestaan vanhan kilpakumppaninsa viestin. Että ihan hölkkäämään pääsisi. Voi kun kiva. No, Salma kyllä ymmärtäisi ettei hän tullut vain keventelemään.
Tuuli naputteli nopeasti viestin eilen tapaamalleen nuorelle naiselle, jonka seurassa hän oli viettänyt muutaman hetken paikallisessa yökerhossa ennen vetäytymistään majapaikkaansa hotelli Liekeen. Pyryn oletettavasti homeisessa kommuunipesässä hän ei sentään suostunut nukkumaan.
Tuuli pyöräytti silmiään, niinpä tietenkin. Hän oli jo ehtinyt unohtaa miten amatöörimäisesti täällä päin maailmaa asiat voitiin välillä suorittaa. Hän sammutti puhelimensa näytön ja nousi vuokra-autosta Seppeleen parkkipaikalla. Pakkanen kiristi keuhkoissa, siinä jälleen yksi asia mitä hän ei Suomesta kaivannut. Ilta oli laskeutunut pilkkopimeäksi, mutta parkkipaikka oli vielä täynnä illan viimeisten tuntilaisten autoista. Tallin ikkunoista loimotti valo ja Tuuli harppoi pitkin askelin kohti sen lämpöä halaten käsivarsilla toppatakin peittämää ylävartaloaan. Tallin ovi aukesi raskaasti. Hän oli käynyt Pyryn seurana tallissa muutaman kerran katsomassa veljensä suomenhevosta - jonka Tuuli oli avuliaasti huomauttanut näyttävän vähän metaboliselta - mutta se asui kylmässä aittakarsinassa paksun talvikarvansa kanssa. Salman esteratsu tuskin eleli siellä sen naapurina.
"Missä Agin karsina on?" hän kysyi tiikerinkirjavan pienen tamman karsinan ovella norkoilevalta blondilta nuorelta mieheltä katseltuaan hetken ympäriinsä.
Blondi nosti katseensa puhelimesta ja tuijotti Tuulia pitkään. Tuuli ehti jo tuskastua toisen hitaalta vaikuttavaan järjenjuoksuun, kunnes mies sai aikaiseksi vastata.
"Agi on siellä aitassa. Tuolla pihalla", tämä vastasi lakoniseen sävyyn ja auttavaisesti osoitti sormellaan ulko-ovea, josta Tuuli oli juuri tullut sisään.
Tuuli tuhahti tuskastuneesti ja päätti olla huomioimatta häntä mittailevasti tarkkailevan miehen kysyvää katsetta, kääntyi vain mitään sanomatta kannoillaan ja palasi tuskallisen kylmään ulkoilmaan. Loistavaa.
Aitta oli onneksi pieni ja Tuuli suunnisti Agin nimikyltin perusteella. Hän vilkaisi toista kylttiä, jossa luki "Gekko", mutta oletti sen olevan vain paikoilleen unohtunut vanha nimikyltti. Näissä vanhoissa maalaispaikoissa tuntui kovin usein unohtuvan moni asia kesken, ihmiset kai kuvittelivat sen luovan vanhanaikaisen maalaisromanttista tunnelmaa. Tosi asiassa se vain kieli heikosta ylläpidosta.
Tuuli vetäisi karsinan oven auki ja sai kaikki kolme karsinassa olijaa hätkähtämään. Tosiaan, heitä oli kolme. Agin ja sitä hoitavan Julin Tuuli ymmärsi, mutta jostain syystä karsinaan oli myös ahdettu pieni pyöreä poni. Eikö täällä tosiaan ollut tarpeeksi karsinapaikkoja hevosille? Sekin tuntui olevan kovin tyypillistä maaseudulla, tungetaan joka ikinen paikka täyteen takkuisia kissoja ja laihoja lehmiä eläinrakkauden nimissä. Aitan toisessa päässä oleva Pyryn tamman varsa hirnahti tervehdyksen korvia vihlaisevan korkealta. Juli näytti olleen ottamassa juuri selfietä itsestään ja - sentään - varustetusta kimosta tammasta.
"Mä olin siinä uskossa että sä lupasit lämpätä sen mulle", Tuuli sanoi tuijottaen uteliaasti häntä kohti turpaansa ojentavaa ponia.
"Me oltiin just lähdössä maneesille, jos haluut niin voit mennä vielä talliin ja tulla perässä kohta", Juli ehdotti poimiessaan Agin harjasta sinne jääneitä heinänkorsia. Tuuli harkitsi vakavasti ehdotusta hetken, mutta huomasi sitten tamman muotoillun satulavyön olevan kiinnitetty väärin päin.
"Joo, no ei tarvii, mä lämppään sit itse", hän huokaisi ja korostetun ärsyyntynein liikkein avasi vyön ja kiinnitti sen uudestaan. Hän vilkaisi pikaisesti Julia tarkistaakseen, että toinen varmasti huomasi hänen ärsyyntymisensä, mutta tämä tuijotti taas puhelintaan. No ehkä tämä osaisi edes ottaa lupaamiaan videoita.
"Kato ettei toi poni tuu perässä", Tuuli tokaisi ja vetäisi Agin perässään pakkasilmaan.
Maneesille käveltävä matka tuntui aivan liian pitkältä ja Tuuli kirosi tontille aseteltujen rakennusten logiikkaa. Kuka idiootti rakennutti maneesin toiselle puolelle tietä maassa, jossa satoi loskaa vaakasuoraan yhdeksän kuukautta putkeen? Agi käveli hänen perässään ripein askelin enkkuviltti roikkuen satulan yllä.
"Missä Salma on?" Tuuli kysyi pysähtyessään maneesin ovelle odottamaan, että Juli avaisi sen hänelle.
"Ai joo, se joutu lähtemään just ennen kuin tulit. Se yritti kai soittaa sulle, mutta sen puhelimesta kosahti akku tai jotain. Se pyys et infoisin sulle siitä."
"No kiitos kun muistit infota", Tuuli mutisi ja vetäisi maneesin ovea auki.
Tuntilaiset olivat siirtymässä kaartoon ja tallityöntekijäksi eilen itsensä esitellyt punapää jakeli neuvoja loimitusten suhteen. Hän vilkaisi maneesiin saapuvaa kolmikkoa kysyvästi.
"Ai Agi tuli vielä iltahölkälle?"
Juli hymyili maireasti. "Joo mä tuun kuvaa", hän vastasi ennen kuin Tuuli ehti kommentoida mitään.
"Oookei, muistattehan laittaa valot sit pois. Ja ootte sopinut Salman kaa Agin iltahoidoista?" punapää varmisteli ja Juli nyökytteli. Tuuli hymyili vieraanvaraisinta hymyään mittaillessaan jalustimiaan vaikka tallityöntekijän holhoaminen raivostutti. Vaikka kai ratsastuskouluissa piti katsoa joka ikisen perään. Lastentarhoissa myös.
Tuuli ponnisti kimon selkään ja Juli asettui tyhjentyvän maneesin katsomoon kääräisten ympärilleen kasan vilttejä. Tietenkään maneesissa ei ollut lämmitys päällä, siihenhän olisi voinut kulua vaikka sähköä. Hetken käveltyään Tuuli viskaisi enkkuviltin maneesin laidalle ja pyysi tamman raviin. Sen askel oli kimmoisa ja hevonen alkoi hakeutua hiljalleen kohti tuntumaa. Salman poissaolo oli ensin ärsyttänyt Tuulia, heidän kun oli pitänyt keskustella tamman ratsuttamisesta enemmän. Mutta toisaalta se tarjosi Tuulille myös vapaammat kädet ratsastuksen suhteen.
Hetken kevenneltyään Tuuli huikkasi katsomossa toimettoman Julin rakentamaan hänelle pystyn pitkälle sivulle. Salma oli sanonut ratsastaneensa Agin aiemmin päivällä, mutta ei Tuulilla ollutkaan tarkoituksena tehdä mitään kovaa treeniä. Hän vain halusi nähdä miten tamma hyppää. Tuuli oli ihastunut kimoon tammaan nähdessään sen Salman alla muutamissa kisoissa vaikka parivaljakko olikin kadonnut kisakentiltä melko nopeasti. Hevosella oli voimakkaan näköinen hyppy vaikka se vaikuttikin melko haastavalta radalla. Tai no, sopivan haastavalta.
Tuuli oli ollut viime aikoina turhautunut hollantilaisen kilpa- ja myyntitallia pitävän työnantajansa hänelle ratsutettaviksi tarjoamiin hevosiin, joiden kaikkien myynti-ilmoituksissa lukivat sanat "easy-going" ja "ideal schoolmaster". Tuuli tarvitsisi alleen vain tasoisensa hevosen päästäkseen näyttämään oikeaa osaamistaan enemmän.
Juli ähki turhankin teatraalisesti puomien kanssa Tuulin nostaessa Agilla laukkaa. Askeleessa oli voimaa, joka sai naisen hymyilemään.Valitettavasti Tuulin piti keskittyä harmittavan paljon Julin auttamiseen oikean estekorkeuden ja maapuomin asettelun suhteen, mutta pian hevonen oli valmis muutamaa hyppyä varten. Toistaiseksi tamma oli tuntunut yllättävän vaivattomalta. Tuuli oli pelännyt tunneilla juoksentelun tehneen siitä tyypillisen avuille turran ratsastuskouluhevosen, mutta Salman ratsastus oli pitänyt hevosen joustavana ja miellyttävänä ratsastaa. Toki se oli hieman jäykän oloinen, mutta se kertoi vaan tehokkaamman työskentelyn tarpeesta.
"Ota pitkää videota kun mä hyppään, älä turhaan pausettele välissä. Haluun kattoo kokonaisuutta."
Estettä lähestyttäessä tamma muuttui täysin. Siitä katosi eteenpäin imevä voima ja pian laukka muuttui paikallaan pomppivaksi. Tuuli ratsasti hevosta voimakkaasti eteen ja sai sen matalan pystyn yli epävarmalla roiskaisevalla hypyllä. Seuraavassa lähestymisessä Agi tunsi ratsastajasta tulevan paineen ja yritti kieltää esteestä ohi mutta sai salamannopean raipaniskun lavalleen. Hyppy oli taas töksähtävän ruma ja esteen jälkeen Agi roiskaisi takajalkansa protestiksi kohti kattoa. Maneesissa kuului Julin hämmästynyt hengähdys ja Tuulin nauru. Tässä tammassa oli kipinää, nyt se piti vain saada kohdistettua oikein!
Seuraava lähestyminen oli päättyä jo ennen linjalle pääsyä Agin noustessa pystyyn, ensin haparoivasti, sitten voimakkaammin.
"Mene!" Tuuli karjaisi ja läväytti raipalla muutamaan otteeseen juuri ennen estettä.
Esteen jälkeen tuli sama tuttu takajalat kohti kattoa -kommentti terävän vinkaisun kera. Viimeinen lähestyminen alkoi olla jo sitä mitä Tuuli halusikin, hevonen oli edelleen vastentahtoinen, mutta oikein ajoitettu raippa sai vihdoin tarvittavaa voimaa sen hyppyyn. Se ei enää pukittanut rajusti esteen jälkeen, mutta viskoi päällään mielenosoituksellisesti niin, että kuolain kilisi. Tuuli jäähdytteli kimoa ravissa Julin purkaessa estettä.
"Laita mulle ne videot ja kävelytä sen aikaa kun katon niitä ja laitan Salmalle viestiä", Tuuli sanoi laskeutuessaan satulasta.
"Saanko mä sun kypärää lainaksi?"
"Maasta käsin", Tuuli vastasi terävästi.
Tuuli hymyili katsoessaan videolta tamman rajua pukitusta ja omaa tasaista istuntaansa. Myös viimeinen hyppy hiveli silmää. Nämä olisivat hyvää materiaalia vakuuttamaan Jania antamaan hänelle ratsutettavaksi muitakin kuin iänikuisia "nice hobby horse"-kaakkeja.
Agi upotti päänsä heinäkasaansa päästessään karsinaansa. Tammalle oli noussut hiki, mutta se oli ennemmin stressihikeä kuin fyysisestä rasituksesta johtuvaa. Tuuli varmisti, että Juli hoisi tamman hänen ohjeidensa mukaisesti ja palkkioksi lupasi heittää nuoren naisen kotiinsa, vaikka olisi mieluusti kiiruhtanut lämpimään autoon mahdollisimman pian. Julin hevosenkäsittelytaidot eivät varsinaisesti olleet vakuuttaneet häntä.
Automatkan ajan Juli hölisi jostain uudesta Tiktok-yhteistyöstään, mutta Tuuli ei kuunnellut sanaakaan vaan keskittyi muodostamaan oikeanlaista viestiä työnantajalleen Hollantiin. Jos asiat menisivät hänen mielensä mukaan, hänellä voisi pian olla lupaava estetamma allaan tulevaa kautta ajatellen. Ja miksei ne menisi?
Auto pysähtyi Julin antaman osoitteen eteen ja Tuuli kääntyi Julia kohti hymyillen leveästi.
"Kiitos ihan tosi paljon avusta, en olisi pärjännyt ilman sua sitten millään!" hän sanoi ja kumartui halaamaan Julia. "Pitää kehua sua mun työnantajalle, tuut meille hommiin pian."
"Joo katotaan, se vois olla siistii, saaks Iiris tulla kans?"
"Meillä kaivataan aina osaavia käsiä, eiköhän se onnistu. Ja hei Juli", Tuuli sanoi juuri kun Juli oli nousemassa autosta.
"Älä turhaan kerro Salmalle mitä tehtiin Agin kaa, mä raportoin mieluummin itse hänelle, ettei tuu mitään väärinkäsityksiä. Tajuut kyllä, oot niin terävä", Tuuli muistutti vinkaten silmää.