Post by Mariel on Oct 27, 2008 18:53:36 GMT 2
Osallistujat
- Shinqua +
- Carkki +
- Fiia +
- Pipsa +
- Josefiina +
- Sophie Lopetti, joten maksu uupuu!
27.10.2008. - Tunnin edellä -
Sateinen syyssää piiskasi kasvojani minun polkiessa kohti Seppelettä. Olin tyystin lailla unohtanut SVK kokoontumisen tänään ja nolona hyppäsin pyörän päältä. Annoin ruosteisen kulkupelin kaatua maahan samalla kun juoksin kohti tallia. Reippaasti tartuin oven kahvaan ja kiskaisin oven auki.
- Sori olen myöhässä! Huudahdin ensi töikseni ja sainkin kummaksuvia katseita käytävältä.
- Kalle ja Palmi kuntoon! Jatkoin saneilua samalla kun tarkastin ilmoitustaulun.
- Ööö pidätkö sä meille tunnin? Outo ääni kysyi.
- Juu, totta kai. Sanoin ja pyörähdin ympäri nähden samalla lauman pieniä pirpänoita laittamassa tuntihevosia kuntoon.
- En pidä tuntia, älkääkä laittako Kallea tai Palmia kuntoon... Sanoin nolona samalla rynnäten vintille.
Olin sitten nolannut itseni ja kunnolla. Pukkasin oleskelutilan oven auki ja lysähdin lähimmälle sohvalle.
- Voi luoja mä nolasin itseni! Kiljaisin äänen niin kovaa että vieressäni istuva Pipsa läikytti kuumaat teet syliinsä.
- Oho sori, en mie tarkoittanut! Sanoin ja sain porukan nauramaan.
- Mitä sie olet menneyt tekemään? Josefiina kysyi.
Sepitin tytöille koko tapahtuman ja hetken he katselivat toisiaan, mutta pian he taas nauroivat.
- Viime yönä kelloja siirrettiin tunti taaksepäin. Sä olet tunnin etuajassa! Kippurassa tirskuva Shinqua sanoi.
Olin kuin yksi iso kysymysmerkki.
- Oletko te tosissanne? Kysyin vielä, sillä kukaan ei voisi myöntää olevansa väärässä.
- KYLLÄ! Kaikki sanoivat yhteen ääneen ja minä tyydyin olemaan vain hiljaa.
Hiljaa kiduin kohtaloani. Uutisen kuuleminen oli sattunut ja lujaa, mutta kyllä se tässä.
- Onko kaikki muuten paikalla? Kysäisin ja katsoin samassa tilassa olevia.
- Juu on. Me neljä täällä ja Sophie sekä Fiia maneesissa. Carkki lausui reippaasti.
- No joku käy hakemassa ne tytöt tänne ja ruvetaan laittamaan hevosia. Määräsin ohjeet ja vilkaisin pian ikkunasta kun näin Shinquan suunnistavan sateessa kohti maneesia.
Hymähdin ja nousin sohvan reppanalta palaten alakertaa. Katselin tuntilistaa ja mukavasti oli Anne jättänyt sauman meidän kokoontumiselle, joten maneesi olisi meidän vuoron alettua tyhjillä.
- Kaikki on kerran koolla, joten Kalle sekä Palmi tuntikuntoon! Sanoin huomattuani vettä valuvan Fiia, Sophien sekä Shinquan saavuttua talliin.
Tytöt raahautuivat bokseille ja rupesivat harjailemaan suomiputteja. Itse nojasin oven kaarmiin ja katselin tyttöjen touhuja.
- Palmille sininen patja ja valkoinen vyö, Kallelle se musta patja ja valkoinen vyö! Huudahdin Carkille ja Pipsalle, jotka olivat menossa hakemaan ratsujen varusteita.
Pian tytöt ilmoittivat hevosten olevan valmiita, joten kävin kiertämässä tarkistus kierroksen.
- Kumpikin on varustettu ihan hyvin, kiristäkää kuitenkin vöitä vielä tuolla maneesissa.
Sophie tarttuin Kallen ohjiin ja lähti taluttamaan sitä maneesin. Carkki seurasi myös vinkkiä ja lähti taluttamaan mammaa maneesin suunnalle.
Kertaalleen laskin vielä kaikki maneesiin tulijat, jonka jälkeen suljin oven ja laahustin hiekka baanalle.
- Ourait! Otetaan aluksi taas lämmittely. Eli vähän juoksua ja tuon katsomopään pienen esteenkin voisi hypätä! Huudahdin ja sain tytöt vaivautuneesti liikkeelle.
Iloisesti tytöt kuitenkin hyppäsivät esteen yli ja tekivät pari venytystä sekä kuperkeikkoja.
Pian hengästyneet tytöt kirmasivat luokseni ja Carkki haki Palmin hoiteisiinsa.
- Viimeksi tehtiin niitä perusjuttuja, joten tänään näin aluksi kerrataan edelliset asiat. Sitten opetellaan pari uutta liikettä sekä tunnin lopuksi jokainen saa kokeilla sitä perusistuntaa laukassa! Selitin tunnin aiheen.
Tytöt hypähtivät ilosta ja reippaasti kiinnitin liinan Kallen kuolaimeen ja talutin sen ringille.
- Pipsa aloittaa!
- Aloitetaan selkäänhypystä. Asetu tänne ympyrän sisäpuolelle, eli Kallen vasemmalle sivulle. Sitten tartut molemmin käsin, molemmista kahvoista ja sovitat askeleesi Kallen askeileisiin. Sitten vain ponnistat ja heität oikean jalan korkealta yli lautasten! Hyvä Pipsa. Sitten näytä perusasento.
Pipsa teki työtä käskettyä, eikä perusistuntakaan näyttänyt tekevän tiukkaa.
- Hyvin tehty Pipsa. Otetaan seuraava! Huudahdin reippaasti ja seuraava tulija olikin Sophie.
- Aluksi selkäänhyppy, jonka varmaan muistat viime kerralta?
Sophie nyökkäsi reippaasti ja tarttui "härkää" sarvista, hypähteäen samalla Kallen selkään.
- Hyvä, mutta ensi kerralla muista heittää se oikea jalka tarpeeksi korkealta.
- Ota sitten perusasento. Istu lähellä vyötä, selkä suoranaja katse eteen päin. Samalla pidä kiinni vikellysvyön kahvoista!
- Siirrä vähän olkapäät taakse ja pidä tuo neljä askelta. Sitten ota perusistunta.
Sophie muisti hyvin viime kertaisen tunnin aiheen, joten homma oli hänellekkin yksinkertainen ja helppo.
- Vielä Fiia Kallella! Huudahdin ja Fiia hyppäsi harjoituspukin päältä ja säntäsi Kallen luo.
- Eli näytäs vielä selkäänhyppy, perusasento ja perusistunta!
Fiia hypähti kevyesti Kallen selkään ja näytti hienon perusasennon. Samoin myös perusistunta oli ihan kilpatason luokkaa.
- Tosi hyvä!
Fiia loikkasi alas Kallen selästä ja otti ruunan ohjat minun pyynnöstä. Samalla Carkki käppäili Palmin kanssa luokseni.
- Sama homma myös teille. Eli selkäänousu, perusasento ja perusistunta.
Tottuneesti Carkki näytti pyytämäni liikkeet eikä sanomista tullut mistään.
Carkin tultua Palmin selästä oli Shinquan aika nousta ratsaille.
Arkaillen tyttö tarttui kahvoista kiinni ja ponnisti itsensä tyylikkäästi selkään. Perusasento oli todella hyvä, joten perusistunta ei voisi olla sen hankalampi.
- Selkä suorana! Olkapäästä kulkee suora linja lonkan kautta kantapäähän, varpaat osoittavat alaspäin. Samalla nostat kädet sivuille niin että sormet ovat silmien korkeudella.
Shinqua onnistui vallan mainiosti tästä tehtävästä, joten vielä jäljellä oli Josefiina.
- Ensin selkäähyppy, sitten perusasento ja viimeisenä perusasento.
Nopsasti Jossu taituroi itsensä selkään ja näytti ryhdikkään perusasennon. Perusistunnassa kädet jäivät kuitenkin hiukan alas.
- Reilusti kädet vain silmien korkeudelle. Et sie sieltä putoa, jos sitä pelkäät.
Niin Jossukin selvitti tehtävän.
- Jatketaan suoraan siun kanssa eli opetellaan 2 uutta liikettä.
Ensimmäinen on nimeltänsä polvivaaka.
- Ota perusasento jonka jälkeet nouset polvilleen, kuitenkin pitäen kiinni kahvoista, sitten nosta oieka jala vaakasuoraan taaksepäin ja vastakkaisen käden vaakasuoraan eteenpäin niin, että sormet ja varpaat ovat silmien tasolla. Liikkeen lopuksi laske kädet kahvaan ja samanaikaisesti suoristaa molemmat jalat suoraksi ja liu´u pehmeästi istuvaan asentoon. Ihanteellinen polvivaaka on sellainen, jossa jalka ja käsi nousevat ja laskeutuvat yhtä aikaa.
Josefiina epäröi aluksi, mutta reippasti suoritti liikkeen.
- Hyvä. Sitten tehdään seisonta. Tässä taas nouset polvillesi ja pidät kiinni kahvoista ja kyykyn kautta nouset seisovaan asentoon. Jos uskallat voit nostaa kätesi silmien korkeudelle. Polvet ovat hiukan koukussa ja joustavat ja jalkapohjat ovat rentoina. Liikkeen lopuks tarttu kahvoihin ja liu´u pehmeästi ja suorin jaloin istuvaan asentoon hevosen selkään.
- Odota kuitenkin että pysäytän Palmin.
Tarrasin tamman ohjasta kiinni ja nyökkäsin Josefiinalle. Tyttö teki jo rennommin polvilleen nousun, mutta kyykyn kautta seisontaan nousu oli varmasti vaikeampi.
- Tasapaino pitää! Kannustin Jossua, joka teki ensikertalaiseksi todella hyvän seisonnan.
- Oukei voit tulla alas selästä.
Josefiina ihan tärisi. Taisi olla todella jännittävää kokeilla tuollaista, sillä olihan yhdistelmällä pituutta reilut 2 metriä!
Seuraavaksi vuoroon tuli Shinqua. Hänelle vaaka oli helppo, mutta hänkin seisonassa vähän huojui. Carkilla taas meni vaaka ihan hyvin samoin seisonta. Hän kun onkin jo vanhempi tekijä tämän lajin suhteen.
Sitten siirryttiin Kalleen ja Fiiaan. Vaaka meni hyvin ja samoin seisonassa tasapaino piti hyvin. Sophiella meni vaakaaa tehdässä oikea ja vasen jalka sekaisin, mutta virheestä päästiin ja sai Sopkin kokeilla seisontaa. Pipsalla vaaka todella hieno ja hyvin oli jalka ja käsin silmän korkeudella. Seisonassa vähän huojumista, mutta se nyt varmaan johtui Kallen säheltämisestä.
- Nyt on kaikki kokeilleet vanhaa ja vähän uutta ja se uuden oppiminen jatkuu, sillä nyt tehdään kaikki Palmikolla laukassa perusistunta. Shinqua aloittaa!
Pian hurahti laukkailukin ohi ja hienosti kaikki pysyivät mammulin selässä. Joten tippumisia ei tällä kertaa nähty.
- Palmikkoa ja Kallea voisi vähän kävellytää, mutta muille sanon nyt heipat ja nähdään viikon päästä!
Ensi kerta on 3.11.2008 ja silloin opetellaan kaksi uutta liikettä sekä jatketaan laukka treenejä!
- Shinqua +
- Carkki +
- Fiia +
- Pipsa +
- Josefiina +
- Sophie Lopetti, joten maksu uupuu!
27.10.2008. - Tunnin edellä -
Sateinen syyssää piiskasi kasvojani minun polkiessa kohti Seppelettä. Olin tyystin lailla unohtanut SVK kokoontumisen tänään ja nolona hyppäsin pyörän päältä. Annoin ruosteisen kulkupelin kaatua maahan samalla kun juoksin kohti tallia. Reippaasti tartuin oven kahvaan ja kiskaisin oven auki.
- Sori olen myöhässä! Huudahdin ensi töikseni ja sainkin kummaksuvia katseita käytävältä.
- Kalle ja Palmi kuntoon! Jatkoin saneilua samalla kun tarkastin ilmoitustaulun.
- Ööö pidätkö sä meille tunnin? Outo ääni kysyi.
- Juu, totta kai. Sanoin ja pyörähdin ympäri nähden samalla lauman pieniä pirpänoita laittamassa tuntihevosia kuntoon.
- En pidä tuntia, älkääkä laittako Kallea tai Palmia kuntoon... Sanoin nolona samalla rynnäten vintille.
Olin sitten nolannut itseni ja kunnolla. Pukkasin oleskelutilan oven auki ja lysähdin lähimmälle sohvalle.
- Voi luoja mä nolasin itseni! Kiljaisin äänen niin kovaa että vieressäni istuva Pipsa läikytti kuumaat teet syliinsä.
- Oho sori, en mie tarkoittanut! Sanoin ja sain porukan nauramaan.
- Mitä sie olet menneyt tekemään? Josefiina kysyi.
Sepitin tytöille koko tapahtuman ja hetken he katselivat toisiaan, mutta pian he taas nauroivat.
- Viime yönä kelloja siirrettiin tunti taaksepäin. Sä olet tunnin etuajassa! Kippurassa tirskuva Shinqua sanoi.
Olin kuin yksi iso kysymysmerkki.
- Oletko te tosissanne? Kysyin vielä, sillä kukaan ei voisi myöntää olevansa väärässä.
- KYLLÄ! Kaikki sanoivat yhteen ääneen ja minä tyydyin olemaan vain hiljaa.
Hiljaa kiduin kohtaloani. Uutisen kuuleminen oli sattunut ja lujaa, mutta kyllä se tässä.
- Onko kaikki muuten paikalla? Kysäisin ja katsoin samassa tilassa olevia.
- Juu on. Me neljä täällä ja Sophie sekä Fiia maneesissa. Carkki lausui reippaasti.
- No joku käy hakemassa ne tytöt tänne ja ruvetaan laittamaan hevosia. Määräsin ohjeet ja vilkaisin pian ikkunasta kun näin Shinquan suunnistavan sateessa kohti maneesia.
Hymähdin ja nousin sohvan reppanalta palaten alakertaa. Katselin tuntilistaa ja mukavasti oli Anne jättänyt sauman meidän kokoontumiselle, joten maneesi olisi meidän vuoron alettua tyhjillä.
- Kaikki on kerran koolla, joten Kalle sekä Palmi tuntikuntoon! Sanoin huomattuani vettä valuvan Fiia, Sophien sekä Shinquan saavuttua talliin.
Tytöt raahautuivat bokseille ja rupesivat harjailemaan suomiputteja. Itse nojasin oven kaarmiin ja katselin tyttöjen touhuja.
- Palmille sininen patja ja valkoinen vyö, Kallelle se musta patja ja valkoinen vyö! Huudahdin Carkille ja Pipsalle, jotka olivat menossa hakemaan ratsujen varusteita.
Pian tytöt ilmoittivat hevosten olevan valmiita, joten kävin kiertämässä tarkistus kierroksen.
- Kumpikin on varustettu ihan hyvin, kiristäkää kuitenkin vöitä vielä tuolla maneesissa.
Sophie tarttuin Kallen ohjiin ja lähti taluttamaan sitä maneesin. Carkki seurasi myös vinkkiä ja lähti taluttamaan mammaa maneesin suunnalle.
Kertaalleen laskin vielä kaikki maneesiin tulijat, jonka jälkeen suljin oven ja laahustin hiekka baanalle.
- Ourait! Otetaan aluksi taas lämmittely. Eli vähän juoksua ja tuon katsomopään pienen esteenkin voisi hypätä! Huudahdin ja sain tytöt vaivautuneesti liikkeelle.
Iloisesti tytöt kuitenkin hyppäsivät esteen yli ja tekivät pari venytystä sekä kuperkeikkoja.
Pian hengästyneet tytöt kirmasivat luokseni ja Carkki haki Palmin hoiteisiinsa.
- Viimeksi tehtiin niitä perusjuttuja, joten tänään näin aluksi kerrataan edelliset asiat. Sitten opetellaan pari uutta liikettä sekä tunnin lopuksi jokainen saa kokeilla sitä perusistuntaa laukassa! Selitin tunnin aiheen.
Tytöt hypähtivät ilosta ja reippaasti kiinnitin liinan Kallen kuolaimeen ja talutin sen ringille.
- Pipsa aloittaa!
- Aloitetaan selkäänhypystä. Asetu tänne ympyrän sisäpuolelle, eli Kallen vasemmalle sivulle. Sitten tartut molemmin käsin, molemmista kahvoista ja sovitat askeleesi Kallen askeileisiin. Sitten vain ponnistat ja heität oikean jalan korkealta yli lautasten! Hyvä Pipsa. Sitten näytä perusasento.
Pipsa teki työtä käskettyä, eikä perusistuntakaan näyttänyt tekevän tiukkaa.
- Hyvin tehty Pipsa. Otetaan seuraava! Huudahdin reippaasti ja seuraava tulija olikin Sophie.
- Aluksi selkäänhyppy, jonka varmaan muistat viime kerralta?
Sophie nyökkäsi reippaasti ja tarttui "härkää" sarvista, hypähteäen samalla Kallen selkään.
- Hyvä, mutta ensi kerralla muista heittää se oikea jalka tarpeeksi korkealta.
- Ota sitten perusasento. Istu lähellä vyötä, selkä suoranaja katse eteen päin. Samalla pidä kiinni vikellysvyön kahvoista!
- Siirrä vähän olkapäät taakse ja pidä tuo neljä askelta. Sitten ota perusistunta.
Sophie muisti hyvin viime kertaisen tunnin aiheen, joten homma oli hänellekkin yksinkertainen ja helppo.
- Vielä Fiia Kallella! Huudahdin ja Fiia hyppäsi harjoituspukin päältä ja säntäsi Kallen luo.
- Eli näytäs vielä selkäänhyppy, perusasento ja perusistunta!
Fiia hypähti kevyesti Kallen selkään ja näytti hienon perusasennon. Samoin myös perusistunta oli ihan kilpatason luokkaa.
- Tosi hyvä!
Fiia loikkasi alas Kallen selästä ja otti ruunan ohjat minun pyynnöstä. Samalla Carkki käppäili Palmin kanssa luokseni.
- Sama homma myös teille. Eli selkäänousu, perusasento ja perusistunta.
Tottuneesti Carkki näytti pyytämäni liikkeet eikä sanomista tullut mistään.
Carkin tultua Palmin selästä oli Shinquan aika nousta ratsaille.
Arkaillen tyttö tarttui kahvoista kiinni ja ponnisti itsensä tyylikkäästi selkään. Perusasento oli todella hyvä, joten perusistunta ei voisi olla sen hankalampi.
- Selkä suorana! Olkapäästä kulkee suora linja lonkan kautta kantapäähän, varpaat osoittavat alaspäin. Samalla nostat kädet sivuille niin että sormet ovat silmien korkeudella.
Shinqua onnistui vallan mainiosti tästä tehtävästä, joten vielä jäljellä oli Josefiina.
- Ensin selkäähyppy, sitten perusasento ja viimeisenä perusasento.
Nopsasti Jossu taituroi itsensä selkään ja näytti ryhdikkään perusasennon. Perusistunnassa kädet jäivät kuitenkin hiukan alas.
- Reilusti kädet vain silmien korkeudelle. Et sie sieltä putoa, jos sitä pelkäät.
Niin Jossukin selvitti tehtävän.
- Jatketaan suoraan siun kanssa eli opetellaan 2 uutta liikettä.
Ensimmäinen on nimeltänsä polvivaaka.
- Ota perusasento jonka jälkeet nouset polvilleen, kuitenkin pitäen kiinni kahvoista, sitten nosta oieka jala vaakasuoraan taaksepäin ja vastakkaisen käden vaakasuoraan eteenpäin niin, että sormet ja varpaat ovat silmien tasolla. Liikkeen lopuksi laske kädet kahvaan ja samanaikaisesti suoristaa molemmat jalat suoraksi ja liu´u pehmeästi istuvaan asentoon. Ihanteellinen polvivaaka on sellainen, jossa jalka ja käsi nousevat ja laskeutuvat yhtä aikaa.
Josefiina epäröi aluksi, mutta reippasti suoritti liikkeen.
- Hyvä. Sitten tehdään seisonta. Tässä taas nouset polvillesi ja pidät kiinni kahvoista ja kyykyn kautta nouset seisovaan asentoon. Jos uskallat voit nostaa kätesi silmien korkeudelle. Polvet ovat hiukan koukussa ja joustavat ja jalkapohjat ovat rentoina. Liikkeen lopuks tarttu kahvoihin ja liu´u pehmeästi ja suorin jaloin istuvaan asentoon hevosen selkään.
- Odota kuitenkin että pysäytän Palmin.
Tarrasin tamman ohjasta kiinni ja nyökkäsin Josefiinalle. Tyttö teki jo rennommin polvilleen nousun, mutta kyykyn kautta seisontaan nousu oli varmasti vaikeampi.
- Tasapaino pitää! Kannustin Jossua, joka teki ensikertalaiseksi todella hyvän seisonnan.
- Oukei voit tulla alas selästä.
Josefiina ihan tärisi. Taisi olla todella jännittävää kokeilla tuollaista, sillä olihan yhdistelmällä pituutta reilut 2 metriä!
Seuraavaksi vuoroon tuli Shinqua. Hänelle vaaka oli helppo, mutta hänkin seisonassa vähän huojui. Carkilla taas meni vaaka ihan hyvin samoin seisonta. Hän kun onkin jo vanhempi tekijä tämän lajin suhteen.
Sitten siirryttiin Kalleen ja Fiiaan. Vaaka meni hyvin ja samoin seisonassa tasapaino piti hyvin. Sophiella meni vaakaaa tehdässä oikea ja vasen jalka sekaisin, mutta virheestä päästiin ja sai Sopkin kokeilla seisontaa. Pipsalla vaaka todella hieno ja hyvin oli jalka ja käsin silmän korkeudella. Seisonassa vähän huojumista, mutta se nyt varmaan johtui Kallen säheltämisestä.
- Nyt on kaikki kokeilleet vanhaa ja vähän uutta ja se uuden oppiminen jatkuu, sillä nyt tehdään kaikki Palmikolla laukassa perusistunta. Shinqua aloittaa!
Pian hurahti laukkailukin ohi ja hienosti kaikki pysyivät mammulin selässä. Joten tippumisia ei tällä kertaa nähty.
- Palmikkoa ja Kallea voisi vähän kävellytää, mutta muille sanon nyt heipat ja nähdään viikon päästä!
Ensi kerta on 3.11.2008 ja silloin opetellaan kaksi uutta liikettä sekä jatketaan laukka treenejä!