Jutta
Perustallilainen
Posts: 116
Hoitoheppa: Abrianna
|
Post by Jutta on Apr 16, 2018 16:49:46 GMT 2
kappaleita Jutan elämästä
|
|
Jutta
Perustallilainen
Posts: 116
Hoitoheppa: Abrianna
|
Post by Jutta on Jun 25, 2018 21:46:07 GMT 2
28.6.2018
Saarnikujalla oli hiljaista. Yksiön nurkassa oli vielä muuttolaatikoita. Sadepisarat ropisivat ikkunaa vasten.
Elämä tuntui oudolta valmistumisen jälkeen. Tuttu ja turvallinen koulunpenkki ei odottaisikaan mua syksyllä. Nyt olin yksin maailmassa etsimässä omaa paikkaani.
Mä olin unohtunut sänkyyn koko aamuksi. Ulkona satoi, mua ei huvittanut mikään. Olin eilen yrittänyt jaksaa purkaa loputkin muuttolaatikot tallipäivän jälkeen, mutta laiskistunut ja lyyhistynyt sänkyyn. Nyt läppärin näytöllä pyöri joku dorka sarja. Siloposkinen naissankari nitoi ronskeja miespahiksia kasaan sarjakuvamaisesti. Iltapäiväksi oli sovittu työhaastattelu läheiselle huoltoasemalle.
Mä selasin Liekkijärven hiljaista Tinderiä puolihuolimattomasti toisella kädellä. Juhannus oli mennyt telttaillessa Seppeleessä, ilman juhannusheilaa. Taas. Heila tai ei, paluu arkeen tuntui harmaalta ja kurjalta. Vaikka toisaalta, tätä mun arki nyt oli. Etsisin töitä, kävisin tallilla. Ehkä auttaisin välillä tallitöissä. Ratsastaisin Korppua ja välillä Harryakin, kun Robert keskittyi uusiin mahdollisuuksiin Lassen kanssa. Ei se ollut mua haitannut. Harry oli kehittynyt hienosti jatkuvan treenin ansiosta.
Siitä huolimatta ei ollut mulle uusi ajatus, että Robert hommaisi pian uuden hevosen. Se on kuitenkin ihan taitava ratsastaja, joka arkailee ihan turhia. Lassen satulassa olin nähnyt siitä ihan uusia puolia. Se oli pelottomasti ratsastanut eilisissä koulukilpailuissa ja sijoittunut kolmanneksi. Ehkä se kohta hommaa jonkun hienon tuontiopetusmestarin ja söpön, etelän auringon alla päivettyneen valmentajan tiukoissa ratsastushousuissa. Joissa on takatasku.
Huoltoaseman takahuoneessa oli ankeaa, mutta siitä huolimatta mä hymyilin aurinkoisesti ja kättelin napakasti makkaralta tuoksahtavaa rouvaa. Haastattelu meni hyvin. Musta tulisi Huoltsikan Jutta. Ihan hirveetä. Mutta samalla niin jännittävää.
|
|