Artsila. Pyryn mieleen nousee välittömästi stereotypia juopottelevasta hevosiaan toisella kädellä joskus hutaisten hoitavasta raviäijästä, jonka sormet pyörivät joko viinapullon tai tallitytön takapuolen ympärillä. Mutta avoin mieli saattaa paljastaa asiat aivan erilaisiksi ja Pyry yritti jättää kauhukuvansa Pirren auton takapenkille. Olihan hän tallilla joskus pyörähtänyt, mutta muuten ravitalli oli jäänyt melko vieraaksi ja siitäkin syystä Pyryä kiinnosti tuleva viikonloppu. Ja tallipiha olikin... no, yllättävän siisti. Hevoset näyttivät hyväkuntoisilta ja korvat hörössä seurasivat uusia ihmisiä. Raviäijät olivat hikisiä, mutta malttoivat ainakin toistaiseksi pitää suunsa puhtaina ja viinattomina. Ehkä tästä selviäisi.
Lauantai, 6:30
Osallistujamäärä oli jäänyt varmaankin pienimpään mahdolliseen lukuun ja viikonlopun suunnitelmassa luvatut ryhmäjaot aamupalojen ja -tallien suhteen eivät iiihan toimineet. Aamupöhnässä heinäkärryjä työntelevä Pyry ei uskaltanut toivoa liikoja Artsin kokkaustaidoista, korkeintaan pohjaan palanutta puuroa ja kitkerää kahvia.
Onneksi Katsu sentään tuntui olevan täynnä energiaa ja tarmoa. Ja huomiokykyä, Artsille ei sitten kerrota että hevosten aamuruuat meinasivat triplaantua kun Pyry unihiekkaa silmissään yritti tihrustaa rehumääriä...
9:50
Pyry oli kertonut Tapille kyllä ajaneensa, mutta ei ollut täsmentänyt, että ajohevosena oli toiminut
Reino.
Reino. Reino, joka ei juoksisi kilparavureita kiinni vaikka sen perään lyötäisiin suurempikin rakettimoottori. Reino, jonka suurin Pyryn näkemä reaktio kärryjen edessä oli korvien hienoinen heilautus ajotien vieressä olevan pellon sonnin mullikoiden riehaantuessa alkukesän riemuun. Luottavaisen oloisena Tappi oli kuitenkin tyrkännyt Pyryn yksinään valoa nopeamman kilpaorin kärryille ja käskenyt vain ajaa perässä. Pyryn teki mieli väittää vielä jotain vastaan, mutta sitten tuuli suhisikin korvissa ja ilmavirta sai veden nousemaan silmiin.
Jälkikäteen polvet olivat tuntuneet heikoilta, mutta sisällä oli kuohunut vauhdista hurmaantunutta energiaa.
16:08
Jos jotain ravitallilla sai tehdä, niin se oli hevosten jalkojen luona kyykkiminen. Pyryn pää sauhusi, kun hän yritti muistella kuka kaipasi savea, kenellä oli vanha vekki takasessa, missäpäin tallia asui se, jonka kaviopaisehaude piti tarkastaa...
18:37
Hiki kirveli silmissä ja kohta loppuisi käsistä voimat. Katsu heilutteli jalkojaan halkopinon päällä istuen, katse taivaalla ja suu jatkuvasti käyden. Kovasti hän olisi halunnut tarttua kirveeseen, mutta Pyry näki mielessään otsikot karmeista kirvesonnettomuuksista (Viikonloppu päättyi traagisesti - halon hakkuuseen pakotettu lapsi menetti kätensä! Katso kuvat!!!) ja vannotti tyttöä pysymään turvallisen välimatkan päässä. Melkein yhtä paljon hän pelkäsi omien raajojensa puolesta, mutta kohtaloa uhmaten antoi kirveen käydä. Toivottavasti Artsi muodostaisi oman yhden hengen iltatalliryhmänsä ja Pyry saisi kaatua kuhmuiselle patjalleen pian...
"Oli ihan superkivaa! Mä ajoin ainakin viidellä hevosella ja kato, kana nokkasi mua tosta ja..."
Pyry katseli silmät pyöreinä Katsun hyörintää Pirren auton ympärillä. Mistä tuo tyttö oikein sai energiansa?
Ehkä se imi yöllä kaikki mun energiat ja sen takia musta tuntuu noin neljä sataa vuotta vanhemmalta...Artsin murahdus keskeytti Pyryn ajatukset. Tai ehkä se olikin Artsin yritys kohteliaaseen huomionherätysköhähdykseen. Murahdukselta se kuitenkin kuulosti.
"Laitapa numeros tohon ylös", murahtelu jatkui ja Pyry sai käsiinsä muutaman vesisankoon tippumisen ja rattaiden renkaan alle liiskaantumisen kokeneen puhelimen.
"Okei..?"
Pyry näppäili numeronsa ja katsahti kysyvästi vanhempaan mieheen.
"Mä..." Artsi aloitti ja kohensi lippalakkiaan. "Mä saatan laittaa sulle viestiä jos tulee tallissa joku tilanne", hän sitten jatkoi nopeasti ja Pirrelle vielä jotain auton ikkunasta supisten lähti kohti kotitaloaan.
Pyry jäi hämmentyneenä katsomaan perään ja havahtui vasta Pirren huutaessa hänelle käynnistetyn autonsa ratista.
"Mitä se Artsi vielä kaipasi?" Pirre kysyi Pyryn istahtaessa kuumaan autoon heitettyään reppunsa ensin takakonttiin.
"Tota, en mä oikein tiedä. Kai se yritti tarjota töitä?" Pyry vastasi kulmiaan kohottaen.
Pirreä nauratti. "Siinä on kyllä taas yksi supliikki suomalainen mies. Kaikki kyydissä?"
Väsynyt etupenkkiläinen ja vähemmän väsynyt takapenkin matkustaja nyökkäsivät. Takaisin Seppelettä kohti.