Avautuminen nro 3: Kimot hevoset
Jeps, meitsillä on ollut koko virtuaalihistorian ajan viha-rakkaussuhde kimoihin hevosiin. Siksipä tässä avautumisen tynkää naista vaaleista polleista ja niiden tuomista haasteista
Aloitetaanpa vuodesta 2007 ja Seppeleen ensimmäisitä hevosista. Tallihan pyörähyi käyntiin parin kimon voimin:
Anttu ja
Pikku.
Anttu oli tuollainen tasainen kimo, joka oli melkoisen helppo sävyttää harmaalla. Oi, pahis-Anttu!
(Tämä on eka versio Antusta, tehty paljon ennen Seben avaamista)
Pikku taasen oli astetta karvaisempi tapaus ja lautasilla sekä lavoilla makoili epämääräinen kasa harmaita renkuloita:
(Tämä itse asiassa ensimmäinen Sebeä varten piirretty kuva)
Jossain vaiheessa korvasin renkulat tuollaisilla isommilla täplillä, vaikkakin renkulat olivat oikeastaan aika hauskat =)
Seben alkuaikoina tallissa asui myö yksityinen:
Splendour Gallant eli Surku. Surku oli harmahtavampi kimo mustalla harjalla. Väritin hepan harmaaksi ja päälle lätkin valkoisia pallukoita. Tämä oli hieno yksityinen ja todella mukava piirtää!
Ensimmäisen vuoden aikana talliin myytti myös
Mari. Mari oli puhtaahko kimo tummilla jaloilla ja sysimustilla jouhilla. Todellinen kaunotar, jota on ollut ikävä paljon!
Tallissa asui vuonna 2007-2008 myös hauska
Istel-poni, joka oli kimo poni siimalla:
Aksu oli poni, joka tuli talliin kimoontumisen alkuvaiheessa. Aloitin poni värittämisen melko rautiaasta ja vähitellen lisäsin pintaan vaaleita karvoja. Aivan ennen lähtemistä tallista Aksu alkoi jo olla melko vaalea.
Hilla-issikka oli jossun hevonen, josta ehdin piitää vain pari kuvaa. Hilla oli vähän säälittävän laiha tapaus, jonka väritin pehmeästi harmaata ja valkoista vaihdellen.
Laila tuli talliin myös melko tummana. Nyttemmin tamma on alkanut vaalentua ja näyttää jo oikealta kimolta. Alkuun kikkailin Lailan värityksessä erilaisilla brusheilla, joilla sai kimoläikkiä mustan päälle. Läpinäkyvyyttä vaihdellen sai karvaan hauskoja efektejä. Nyttemmin Gimpin kanssa tulee enmmän vaan väritettyä tavalliseen tapaan.
Frank on puolestaan aina ollut ihastuttava kärpäskimo. Kärpäskimo on yllättävän haastava piirtää, esim. vesiväreillä, kun pilkuista tulee liian isoja. Frankin olen piirtänyt monella eri tekniikalla ja haluaisi piirtää lisää, kunhan aika suo! Ehdottomasti hauskin näistä on ollut tuo tussityö. Rakastan tusseilla piirtelyä muutenkin. Ainut vaan, että mun 5-vuotias poika omi mun kalliit tussit itselleen ja niitä on käytetty "parempiin tarkoituksiin". Noh, ehkä muutenkin aika ostaa uudet =D
Bonnie on poni, jonka alunperin suunnittelin vuokraustallilleni. Bonnien eka piirros onkin paljon vanhempi ja se otettiin käyttöön, kun Jossu keksi sponsoriponi-idean. Tässä harjoittelin realistisempaa kimon väritystä.
Sittemmin Bonniekin on vaalentunut, ainakin vähän:
Hyperion oli erittäin hauskan värinen, papurikkovaiheessa oleva ruunikonkimo. Ensimmäinen pääkuva oli hauska piirtää
Ja erityisesti nautin tästä kuvasta, puuvärein papurikkokuvien piirtely oli hauskaa:
Calla on talllin uusin kimo ja tämän aion kehittää sellaiseksi puhtaan vaaleaksi kimoksi myöhemmin.
Ransuakin tuli kokeiltua sekä vesiväreillä että tietokoneella. Saa nähdä mihin suuntaan Pirre kimoa vie =)
Tallissa asui pitkään myös melkein valkoinen
Blondi, joka oli virallisesti kirjava. Blondin kanssa tuli kokeiltua erilaisia väritystapoja, aivan puhtoisesta valkoisesta, joka oli sävytetty vaaleanruskealla aina vähän kärpäskimahtavaan (onko sana? =D ) kirjavaan päin.
Ai niin, se viha-suhde... Kaikkien näiden piirrosten välissä saan aina aika ajoin pahoja angsteja piirtää mitään kimoon liittyvääkään. En oikeen tiedä mistä se johtuu... Kuitenkin vuosien varrella prosessia on saanut muutettua paljon mielenkiintoisemmaksi, mitä se oli Antun ja Pikun aikoina. Mutta näitä on tullut ja veikkaan, että tulee vielä jatkossakin =D
Tietty olen piirrellyt myös muita kimoja hevosia itselleni ja tilareiksi vuosien saatossa:
Ja uusimpana Lailan varsa, jonka kuvan julkaisen, kunhan saan sen käsiteltyä kuntoon.