17.2.2015 Western - Lumitehtäviä

[Anne]

Western-tunti takatarhassa. Lumista touhua: kepeitä tehtäviä luonnollisella pohjalla.

Mukaan mahtuu 4 sebeläistä.

Emmy - Myntti
Pyry - Huiska
Tuulia - Humu
Clara - Walma


Miltei neljä varttia kestäneen varustussession jälkeen länkkärivarusteisiin sonnustunut joukko saapui lumiseen takatarhaan.

- Tänään tehdään barrel racing-tehtävää lumessa. Barrle racing on kilpailu, jossa pyritään tekemään apilanmuotoinen kuvio kolmen tynnyrin ympäri.

- Tässä kuvasta voitte havainnollistaa, miten tynnyreiden ympäri ratsatsetaan:

- Aloitetaan ravaamalla osastossa kolmion muotoista uraa tynnyreiden ympäri. Voitte keventää ja annetaan hevosille ohjaa, koska maasto on lumista ja epätasaista, Krister neuvoi.

Emmy ja Myntti johtivat joukon pari kertaa tynnyreiden ohitse.

- Sitten tullaan jokainen yksitellen ravissa kuvan mukainen ura. Toki ympyrät tynnyreiden ympärillä voivat olla isommat. Istutaan harjoitusravissa ja ohjat mielellään toisessa kädessä.

- Vaikka näyttää helpolta, tehtävä on vaikea ratsastaa mallikkaasti ihan tavallisissakin olosuhteista. Hevosen pitää taipua ja olla kuuliainen.

Kun ratsukot olivat päässeet tehtävän läpi, kukin omalla tyylillään. Lisättiin tetävään laukka.

- Eli aloitetaan oikeassa laukassa ja tullaan melko isolla voltilla ensimmäinen tynnyri. Tämän jälkeen suoristetaan ja vaihdetaan laukka. Jos ei onnistu askeleesta, voi ottaa ravin kautta, Krister päästeli välittämättä yhtään ratsastajien epäuskoisista ilmeistä. - Seuraavat tynnyri ratsasteaan vasemmassa laukassa ohittaen tynnyrit vasemmalta puolelta ja lopuksi suora linja kolmion keskeltä alas lähtöpaikalle.

- Pyry voi kyllä tulla ravissa, jos Huiska kuumenee liikaa, Krister kuitenkin rauhoitteli.

Nähtiin jos jonkinmoista yritelmää ja viritelmää laukkavolteista ja laukanvaihdoista. Krister muistutteli käsistä: tukea voi ottaa satulanupista tai ohjaskädellä harjasta. Vapaalla kädellä voi myös tasapainottaa omaa istuntaa.

Hevoset hieman villiintyivät lumisesta säädöstä, mutta homma pysyi yllättävän hyvin kontrollissa.

Kun kaikki olivat tehneet tehtävää kolme kertaa, Krister pyysi vielä ratsukoilta vapaata ratsastamista tarhan alueella ja siirtymisiä pysähdyksen, käynnin ja ravin välillä.

Lopuksi luminen barrel racing -tunti oli ohi. Hevoset pärskivät valoisassa, joskin harmaassa iltapäivässä. Ratsastajat näyttivät onnellisilta selvittyään tunnista hengissä.


(kuva tulossa/tulee, jos saan vielä linen pelastettua.)

[Tuulia]

Kiitos vauhdikkaasta ja lumisesta tunnista!

[Clara]

Kiitos tunnista! =)

TM

[Pyry]

Voi ei, voi ei, huono idea, todella huono idea.

Hälytyssireenit ulvoivat Pyryn pään sisällä niin kovaa, että meteli peitti kaikki ulkopuoliset äänet. Ihan vieras hevonen ja ihan vieras laji ja tarhassa vielä! Pyry oli ollut näkevinään Kasperin raahaamassa tynnyreitä tarhaan, mitä tästäkin tulisi… Rautias tamma tuijotti Pyryä kyllästyneen näköisenä, sen ajatukset tuntuivat kulkevan rauhallisemmassa tahdissa.

Lännensatula tuntui ja näytti vieraalta (ja raskaalta!) ja sen kanssa pähkäilyyn kului minuutti jos toinenkin. Helpotuksekseen Pyry ei näyttänyt olevan ainut, jonka peukalo oli siirtynyt tänä aamuna keskelle kämmentä. Edes Jasonin ammattimaisella äänensävyllä lauotut neuvot eivät auttaneet tässä tapauksessa. Pyry vilkaisi hädissään Humun vierellä seisovaa Tuuliaa. Tyttö vastasi yhtä hämmentyneellä ilmeellä ja olankohautuksilla. Onneksi Krister jaksoi kärsivällisesti tarkastaa joka ratsukon satulavyöt ja suitsitukset vuorollaan. Lopulta tuntilaiset alkoivat olla valmiita, Pyry kokosi ohjat käsiinsä ja Huiska huokaisi kärsimättömän oloisena.

”Sori, että tässä kestää”, Pyry mutisi tammalle ja lähti sitten muiden mukana taluttamaan ratsuaan maneesin taakse.

Takatarhassa odotti kolme tynnyriä kolmioon aseteltuina. Muut tuntilaiset katselivat tynnyreitä aivan yhtä epäluuloisina kuin Pyrykin, Myntti pörähti äänekkäästi tutkiessaan yhtä niistä. Pyry ponnisti ähkäisten Huiskan selkään. Apua, miten vieraalta ja erilaiselta se tuntuikaan Reinoon verrattuna! Poika istui satulassa jäykkänä ja vastusti kiusausta kerätä ohjat tiukasti käteensä. Huiska yritti parhaansa olla välittämättä jäykästä ratsastajaan ja nyppi ohjaa pidemmäksi. Se asteli lumen seassa vakain askelin ja sai liikkeillään Pyryn hiljalleen rentoutumaan. Kunnes tuli ravin vuoro.

Reino ravasi pienellä liikkeellä ja rauhallisesti eteenpäin, Huiskan askeleet tuntuivat siihen verrattuna vähintäänkin GP-tasoisilta ravilisäyksiltä ja vauhtiakin oli astetta enemmän. Pyry yritti keskittyä rauhalliseen kevennykseen ja aina välillä Kristerin neuvosta taputti tammaa kaulalle. Pärskähtelevä tamma alkoi sekin rentoutua.

Tynnyreiden kiertäminen sai hiljalleen hevoseen uudestaan eloa. Istu rennosti, liikkeen mukana, älä tarraa polvella kiinni… Tuttu mantra alkoi pyöriä Pyryn päässä. Kristerin suusta päästämä sana ”laukka” muljautti vatsanpohjasta.

”Pyry voi kyllä tulla ravissa, jos Huiska kuumenee liikaa”, Krister sanoi nähdessään pojan jännittyneen ilmeen. Pyry yritti luoda kasvoilleen hymyn tapaista, päässä laukkasi ajatukset jo vauhdilla. Kuumenee? Liikaa?! Toinen käsi ohjautui automaattisesti satulannuppiin (miksi ihmeessä muissakin satuloissa ei ollut sellaista!) ja jännittyneenä Pyry kannusti ratsunsa raviin. Huiska lähestyi korvat hörössä tynnyreitä, kiersi laajan uran (”Muista ulkoavut!”) ja jatkoi seuraavalle. Se kierrettiin taas turhan läheltä, mutta viimeiselle tynnyrille löytyi parempi reitti. 

Kolmannen kerran viimeisen tynnyrin kierrettyään Huiska jatkoi vauhdikkaassa ravissa takaisin aloituspisteelle ja sen ohikin Pyryn yrittäessä hiljentää ratsuaan. Päähän nousi mielikuva Vermon takasuorasta, ei suinkaan rennossa jogissa etenevästä ratsukosta. Kasvot punoittivat ja takin alla hiki virtasi pieninä noroina selkää pitkin. Huomenna sängystä noustessa muistaisi tehneensä töitä.

Käsky loppuverryttelyyn ei tullut hetkeäkään liian aikaisin ja sen myötä Huiskankin mieliala alkoi rauhoittua. Hetken ravailtuaan tuntilaiset vaihtelivat ajatuksiaan toistensa kanssa ratsujensa selistä.

”Olipahan erilaista”, Pyry vastasi Claralle. ”Mutta nyt kun selvittiin hengissä, niin täytyy sanoa että aika hauskaakin.”

Pyry kiitti Huiskaa silittämällä sen hionnutta kaulaa ja laskeutui sitten selästä. Hän silitteli tamman kutiavaa päätä odottaessaan muita. Ajatella, tässä hän oli vieraan hevosen kanssa barrel racing –treenien jälkeen. Ajatus sai pojan naurahtamaan. Kaikkea sitä tuleekin harrastettua.


TM

[Emmy]

Kiitos tunnista!

TM