Post by emi on Feb 19, 2010 17:51:19 GMT 2
Koulua ja Esteitä
- meenkö mä Tiialla?
Tuli Hansu kyselemään, kunnes sitten vähän ajan päästä Jessikin tuli paikalle kyselemään meneekö hän Pellalla.
- ei ja joo... vastasin yli-innokkaille tytöille.
- täh, miten niin en mee Tiial? Hansu sitten hetken päästä kysyi. - Noo.. päätin et voit sittenki mennä Siirillä, se vaan vaatii enemmän työtä. konit kuntoon, suojat hepoille ja tarpeen mukaan itellenne turvaliivit. Sitten kun on valmista niin maneesiin. Selitin tallissa ja varmistin vielä että tytöt olivat ymmärtäneet. Pian ratsukot vilahtivat ohitseni maneesin lämpöön.
- kiristäkää vyöt kunnolla ja lyhentäkää jalustimia niin että niillä voi myös mennä hyvin esteitä. Kajautin kovaan ääneen etsiessäni mikrofonia.
- noni, löytyhän se.. supisin itselleni hiljaa.
- saako Hansu kiristettyä vyön? kysyin ja menin ratsukon luokse. Tyttö nyökkäsi ja antoi minun auttaa. Pian oli tykki ja pikku-russ liikkellä.
- onkos se Pella hyvän tuntunen? kyselin ja sain vastaukseksi peukun noston. Hymähdin ja sanoin tytöille että ottavat jo ohjat.
- lähdette tekemään kiemura uraa ja voltteja! Kulmissa voltit ja sitten kiemurteluja noissa pitkillä sivuilla, Jessi älä vielä ota sitä Pellaa kuolaimelle, ainakaan vielä. Puhelin mikkiin ja laittelin tötteröitä pitkille sivuille ja kulmiin. Lopulta päätin istuutua penkille, samassa Pella heitti ison pukin, onneksi Jessi pysyi kyydissä. Tyttö naurahti ja otti tippuneet ohjat takaisin käsiinsä, istuutui syvemmälle otti ohjat kunnolla tuntumalle.
- missäs maalimoissa se Hansu ratsastelee?! Kysyin tytöltä joka istua könötti, varpaat maahanpäin ja selkä kumaralla.
- ööh.. Tyttö mumisi ja lemahti tulipunaiseksi.
- Nostakaa kevyeen raviin suoralla uralla, lähdette ottamaan ponskit kuolaimelle ja teette paljon suunnan vaihtoja, saatte mennä tän tunnin aika vapaasti. Puhua pölpätin ja vihdoin sitten lopetin. Kävelin maneesin keskelle ja lähdin korjailemaan ratsukkojen ratsastusta.
- Hansu, pidättele Siiriä. Muuten tosi hyvä, laita viel kantapäät alas. Jessi, onkos poni vaikea saada kuolaimelle? Kysyin ja tyttö nyökkäsi.
- Kaarra se pienelle voltille ja yritä siinä. Noni, paljon parempi! Eiks jee? Hymähdin ja kävelin estetolppien luokse.
- hypätäänks me? Jessi kysyi.
- no jooh.. mähän sanoin tunnin alussa. Ootko ennen hyppiny ilman jalustimia tai ohjia? Kysyin ja kokosin esteen joka oli n. 30cm.
- no en oo kyl sillai hyppiny, miten koni pysyy hallinnassa? Tyttö jatkoi ja keskittyi sitten lopulta ratsastukseen kun oli saanut minulta hyvän vastauksen.
Laitoin tamman kiinni juoksutusliinaan ja annoin noiden mennä hetken käynnissä, sitten ravissa ja lopulta laukassa, ratsukko suoritti 'radan' helposti ja ongelmitta. Lopulta Jessi nappasi ohjat käsiinsä ja laittoi jalustimet alas. Hansu ja Siiri kävelivät luokseni, otin tamman kiinni ja annoin heidän mennä ympyrällä.
Pian nämä laukkasivat esteelle, Hansu nojasi eteenpäin ja osasi mennä loppuen lopuksi hyvin.
- ottakaa harjoitusravia suoralla uralla, Hansu istuu syvälle satulaan ja Jessi laittaa kantapäät alas. Selitin ja kokosin esteitä maneesiin, laittelin puomeja ennen- ja jälkeen esteitä.
- Homman nimi on se, että toinen teistä jää tähän päätyyn ja toinen menee toiseen päätyyn. Molemmat teette voltit ja nostatte laukan. Toinen, eli esteen lähellä oleva hyppää ykkös esteen, ja ohjaa sieltä sitten kaarevasti kakkoselle. Sitten ravi pätkä ja taas sille ykkös esteelle ja siellä iso suunnan vaihto kulmaan ja taas se sama rata. ymmärsittehän? Selitin innoissani ja viitoin ympäriinsä, olivatkohan tytöt edes ymmärtäneet selityksiäni, vaikka kovin nyökkäilivätkin.
kuvablogi.com/nayta/2587237/
Tytöt tekivät heti työtä käskettyä ja ymmärsin että osasivatha nuo hyvin. Hansu myötäsi loistavasti esteillä ja huomasin että olin turhaan pohtinut tytön taitoja. Kantapäät kyllä saisivat olla oikeassa asennossaan, joten päätin hieman huomauttaa tytölle. Jessi meni Pellalla oikein hyvin ja tammakin näytti nauttivan vauhdista ja haasteesta. Kehuin molempia ratsukkoja ja huomauttelin myös heidän heikkouksistaan. Siiri päästi monet ilopukit ja lisäsi vauhtiaan, mikä sai Hansun tasapainon horjahtamaan ja lopulta tyttö sitten mätkähtikin maahan. Toki häntä hieman huvitti, muttei jäänyt isuskelemaan. Hyppäsi ylös ja jahtasi poninsa kiinni. Hymyilin näylle kun Siiri vetää pukki laukkaa ja ratsastaja jahtaa perässä minkä jaksaa. Jessi keskittyi omaan ratsastukseensa hyvin ja sai Pellan kuuntelemaan hyvin apujansa.
Hansu oli päässyt takaisin selkään ja ohjaili Siiriä juuri esteelle. Tyttö myötäsi loistavasti ja jatkoi sitten toiselle esteelle, hiljensi raviin ja keventeli reippaasti. Kävin tiputtamassa puomit maahan ja selostin:
- Antakaa ponien levähtää hetki, antakaa pitkät ohjat käyntäilkää rauhassa.
Pellaa ei huvittanut kävellä, joten poni lähti laukkailemaan omiaan ja sai sitten Siirinkin peräänsä. Ensin maahan mätkähti Jessi ja melkein heti perässä Hansu. Tytöt nauroivat iloisesti ja lähtivät sitten ottamaan poninsa kiinni. Nämä laukkasivat harja pitkänä karkuun ja pukittelivat iloissaan. Hymähdin ja lähdin apuna saalistamaan Pellaa ja Siiriä.
Ponit oli saatu kiinni ja ratsastajat istuskelivat noiden selissä. Olin lopuksi komentanut loppu käynteihin, nämä he saivat tehdä vapaasti. Meni viisi minuuttia, toisetkin.
- Ohjatkaa kaartoon, kiittäkää poneja ja tulkaa alas selistä. sanoin ja kävin avaamassa maneesin oven. Viileä talvi sää puhalti naamalleni ja sai hampaat kalisemaan.
Tallin lämmössä tytöt laittoivat ponejaan ja naureskelivat tunnille.
- heippa sitten, mun pitää nyt mennä! Nähään! Huikkasin talliin ja lähdin kävelemään pois päin.
Sori piitkä viivytys! <3
- meenkö mä Tiialla?
Tuli Hansu kyselemään, kunnes sitten vähän ajan päästä Jessikin tuli paikalle kyselemään meneekö hän Pellalla.
- ei ja joo... vastasin yli-innokkaille tytöille.
- täh, miten niin en mee Tiial? Hansu sitten hetken päästä kysyi. - Noo.. päätin et voit sittenki mennä Siirillä, se vaan vaatii enemmän työtä. konit kuntoon, suojat hepoille ja tarpeen mukaan itellenne turvaliivit. Sitten kun on valmista niin maneesiin. Selitin tallissa ja varmistin vielä että tytöt olivat ymmärtäneet. Pian ratsukot vilahtivat ohitseni maneesin lämpöön.
- kiristäkää vyöt kunnolla ja lyhentäkää jalustimia niin että niillä voi myös mennä hyvin esteitä. Kajautin kovaan ääneen etsiessäni mikrofonia.
- noni, löytyhän se.. supisin itselleni hiljaa.
- saako Hansu kiristettyä vyön? kysyin ja menin ratsukon luokse. Tyttö nyökkäsi ja antoi minun auttaa. Pian oli tykki ja pikku-russ liikkellä.
- onkos se Pella hyvän tuntunen? kyselin ja sain vastaukseksi peukun noston. Hymähdin ja sanoin tytöille että ottavat jo ohjat.
- lähdette tekemään kiemura uraa ja voltteja! Kulmissa voltit ja sitten kiemurteluja noissa pitkillä sivuilla, Jessi älä vielä ota sitä Pellaa kuolaimelle, ainakaan vielä. Puhelin mikkiin ja laittelin tötteröitä pitkille sivuille ja kulmiin. Lopulta päätin istuutua penkille, samassa Pella heitti ison pukin, onneksi Jessi pysyi kyydissä. Tyttö naurahti ja otti tippuneet ohjat takaisin käsiinsä, istuutui syvemmälle otti ohjat kunnolla tuntumalle.
- missäs maalimoissa se Hansu ratsastelee?! Kysyin tytöltä joka istua könötti, varpaat maahanpäin ja selkä kumaralla.
- ööh.. Tyttö mumisi ja lemahti tulipunaiseksi.
- Nostakaa kevyeen raviin suoralla uralla, lähdette ottamaan ponskit kuolaimelle ja teette paljon suunnan vaihtoja, saatte mennä tän tunnin aika vapaasti. Puhua pölpätin ja vihdoin sitten lopetin. Kävelin maneesin keskelle ja lähdin korjailemaan ratsukkojen ratsastusta.
- Hansu, pidättele Siiriä. Muuten tosi hyvä, laita viel kantapäät alas. Jessi, onkos poni vaikea saada kuolaimelle? Kysyin ja tyttö nyökkäsi.
- Kaarra se pienelle voltille ja yritä siinä. Noni, paljon parempi! Eiks jee? Hymähdin ja kävelin estetolppien luokse.
- hypätäänks me? Jessi kysyi.
- no jooh.. mähän sanoin tunnin alussa. Ootko ennen hyppiny ilman jalustimia tai ohjia? Kysyin ja kokosin esteen joka oli n. 30cm.
- no en oo kyl sillai hyppiny, miten koni pysyy hallinnassa? Tyttö jatkoi ja keskittyi sitten lopulta ratsastukseen kun oli saanut minulta hyvän vastauksen.
Laitoin tamman kiinni juoksutusliinaan ja annoin noiden mennä hetken käynnissä, sitten ravissa ja lopulta laukassa, ratsukko suoritti 'radan' helposti ja ongelmitta. Lopulta Jessi nappasi ohjat käsiinsä ja laittoi jalustimet alas. Hansu ja Siiri kävelivät luokseni, otin tamman kiinni ja annoin heidän mennä ympyrällä.
Pian nämä laukkasivat esteelle, Hansu nojasi eteenpäin ja osasi mennä loppuen lopuksi hyvin.
- ottakaa harjoitusravia suoralla uralla, Hansu istuu syvälle satulaan ja Jessi laittaa kantapäät alas. Selitin ja kokosin esteitä maneesiin, laittelin puomeja ennen- ja jälkeen esteitä.
- Homman nimi on se, että toinen teistä jää tähän päätyyn ja toinen menee toiseen päätyyn. Molemmat teette voltit ja nostatte laukan. Toinen, eli esteen lähellä oleva hyppää ykkös esteen, ja ohjaa sieltä sitten kaarevasti kakkoselle. Sitten ravi pätkä ja taas sille ykkös esteelle ja siellä iso suunnan vaihto kulmaan ja taas se sama rata. ymmärsittehän? Selitin innoissani ja viitoin ympäriinsä, olivatkohan tytöt edes ymmärtäneet selityksiäni, vaikka kovin nyökkäilivätkin.
kuvablogi.com/nayta/2587237/
Tytöt tekivät heti työtä käskettyä ja ymmärsin että osasivatha nuo hyvin. Hansu myötäsi loistavasti esteillä ja huomasin että olin turhaan pohtinut tytön taitoja. Kantapäät kyllä saisivat olla oikeassa asennossaan, joten päätin hieman huomauttaa tytölle. Jessi meni Pellalla oikein hyvin ja tammakin näytti nauttivan vauhdista ja haasteesta. Kehuin molempia ratsukkoja ja huomauttelin myös heidän heikkouksistaan. Siiri päästi monet ilopukit ja lisäsi vauhtiaan, mikä sai Hansun tasapainon horjahtamaan ja lopulta tyttö sitten mätkähtikin maahan. Toki häntä hieman huvitti, muttei jäänyt isuskelemaan. Hyppäsi ylös ja jahtasi poninsa kiinni. Hymyilin näylle kun Siiri vetää pukki laukkaa ja ratsastaja jahtaa perässä minkä jaksaa. Jessi keskittyi omaan ratsastukseensa hyvin ja sai Pellan kuuntelemaan hyvin apujansa.
Hansu oli päässyt takaisin selkään ja ohjaili Siiriä juuri esteelle. Tyttö myötäsi loistavasti ja jatkoi sitten toiselle esteelle, hiljensi raviin ja keventeli reippaasti. Kävin tiputtamassa puomit maahan ja selostin:
- Antakaa ponien levähtää hetki, antakaa pitkät ohjat käyntäilkää rauhassa.
Pellaa ei huvittanut kävellä, joten poni lähti laukkailemaan omiaan ja sai sitten Siirinkin peräänsä. Ensin maahan mätkähti Jessi ja melkein heti perässä Hansu. Tytöt nauroivat iloisesti ja lähtivät sitten ottamaan poninsa kiinni. Nämä laukkasivat harja pitkänä karkuun ja pukittelivat iloissaan. Hymähdin ja lähdin apuna saalistamaan Pellaa ja Siiriä.
Ponit oli saatu kiinni ja ratsastajat istuskelivat noiden selissä. Olin lopuksi komentanut loppu käynteihin, nämä he saivat tehdä vapaasti. Meni viisi minuuttia, toisetkin.
- Ohjatkaa kaartoon, kiittäkää poneja ja tulkaa alas selistä. sanoin ja kävin avaamassa maneesin oven. Viileä talvi sää puhalti naamalleni ja sai hampaat kalisemaan.
Tallin lämmössä tytöt laittoivat ponejaan ja naureskelivat tunnille.
- heippa sitten, mun pitää nyt mennä! Nähään! Huikkasin talliin ja lähdin kävelemään pois päin.
Sori piitkä viivytys! <3