Post by Jenna on Nov 9, 2008 12:03:40 GMT 2
Eli, niinkuin otsikko kertoo, mennään kaikenlaisia leikkejä ilman satulaa, esim. hippaa, lipunryöstöä, peiliä! Ihan mitä vaan keksitäänkään! Pidän toisenkin tunnin jos on paljon halukkaita. Otetaan nyt ekaks tunnille 10 osallistujaa, että tulee hubaa peliä. Saatte päättää hevoset, mutta ei sellaisia kuumakalleja (eipahallakalle. = >) tai potkivia/purevia hevosia. :9 Itse tulen Epulla. :3
Yliviivatut ovat maksaneet = )
Osallistujat:
Tunti 1
1. Jenna - Eppu
2.Fiia - Pella
3.Siiri - Humu
4.Shinqua - Pampula
5.Ilu - Taiga
6.Carkki - Leevi
7.Abby - Kalle
8.Pipsa - Bert
9.Sastu - Anttu
10. Nana - Siiri
1. Tunti täynnä!
Osallistujat:
2. Tunti
1. Jenna - Eppu
2.Yuff - Blondi
3. Magnum - Humu
4.Jokeri - Siiri
5.Karoliina - Aksu
6.Alina - Pella
7.Sophie - Tiia
8. Veera - Pikku
9. Josefiina - Jambo
10.
1. Tunnin tarina:[/u]
Talutin Eppua kohti maneesia, vilkaisin taakseni pitkää ihmis- ja hevosletkaa. Pian aloitin kovan urakan työntämällä maneesin raskaan oven auki. Tepastelin sisään ja nappasin oven vierestä jakkaran - nimittäin tuonne kellotorniin ei noin vaan kiivetä! Käänsin Epun kaartoon ja kiristin satulavyön sekä mittasin jalustimet kun ratsukoita lappasi ovesta sisään solkenaan. Viimeisenä tuleva Sastu sulki oven perässään ja kipitti kaartoon itsekin.
"Noniin, kaikki vaan reippaasti selkään, niin päästään aloittelemaan!" kiljahdin Epun takaa yrittäen päästä sen selkään. Kuulin myöntävää muminaa ja ponkaisin selkään. "Mennään alkuverkat ja sit alotetaan", kerroin ja annoin ruunalle pitkää ohjaa. Melko pian ratsukot olivat kävelemässä uraa pitkin, mutta Carkilla oli hiukan vaikeuksia saada oriinsa pysymään edes hetken paikoillaan. Sen verran se oli kiinnostunut tammoista jotka olivat mukana tunnilla. Mutta Carkki oli välttämässä halunnut päästä mukaan rakkalla oriillaan. = )
Ravattuamme hetken siirsin Epun käyntiin ja pyysin myös muitakin tekemään samoin. "Eli seuraavaksi voidaan mennä vaikka hippaa, kuka haluais olla hippa?" kysyin ja katselin tuntilaisia, melko nopeasti näin vimmatusti heiluttavan käden ja katsahdin innokkaaseen tyttöön. "Mä voin olla!" Ilu sanoi Taigan selästä. "Yyksi, kaaksi, kooolme..." tyttö alkoi laskemaan ja muut hoputtivat ratsunsa kauemmaksi hipasta. "Valmista tai ei, niin tullaan!" Ilu hihkaisi ja antoi Taigalle pohkeita. Ensimmäisenä Ilu yritti saada Siirin ja Humun kiinni, mutta Siirin refleksit toimivat ja hän ampaisi matkaan, tosin vain kiitoravia. Siiri pomppi armottomasti Humun töksähtävässä kiitoravissa kuin mikäkin perunasäkki. Suomiputte alkoi vielä kaiken lisäksi viskellä päätään. Eikä aikaakaan kun Ilu kosketti Siiriä käsivarteen ja hihkaisi: "Siiri on se!" Tämän jälkeen Siiri kuitenkin sai Humun laukkaamaan ja siitä alkoi vauhdikas kiinniotto. Tyttö yritti ottaa kiinni Shinquaa ja Pampulaa mutta shettis paineli kuin raketti ja karisti Siirin ja Humun kannoiltaan. Nopeasti Siiri luovutti ja syöksähti ohikulkevan Fiian kimppuun. "Kiinni jäit!" tyttö ulvahti ja lähti nopeasti lipettiin Fiia ja Pella perässään.
Aika kului nopeasti, mutta onneksi olin varannut tarpeeksi aikaa ja pian jakaisin ratsukot ryhmiin pelataksemme lipunryöstöä. Vein maneesin molempiin päätyihin hanskat ja selitin säännöt: "Eli, jaan teidät kahteen ryhmään, sitten teidän pitää vartioida omaa hanskaa ja myös yrittää varastaa toisten hanskaa. Jos koskee vastapuolen pelaajaa, joutuu kosketun pelaajan palata takaisin omalle puolelle. Luulen että osaatte mennä lipun ryöstöä, joten aloitetaan" "Joo!" kaikki kiljuivat. "Sastu, Abby, Shinqua, Siiri ja Carkki, on yks joukkue ja me loput ollaan toinen joukkue!" karjuin hetken miettimisen jälkeen. Köpötimme lähtöasemiin ja huusin alkaa! Ensimmäiseksi vastapuolelta lähti Abby matkaan Kallen kanssa, mutta jäi nopeasti kiinni tekemäämme ratsukkomuuriin. Seuraavaksi teimme vastahyökkäyksen. Nana ja Pipsa pinkoivat matkoihinsa muiden jääden vartioimaan. Myös toisesta joukkueesta lähti hyökkäykseen Carkki ja Sastu. Piakkoin Sastu sai napattua hanskamme, sillä monikaan hevonen ei uskaltanut mennä luimivan Antun vierelle - mikä nerokas panssarisuoja! Mutta varas jäi kiinni kun Eppu uskalsi yllättää heidät takaapäin. Maneesin toisessa päässä Pipsa oli saanut hanskan ja heitti sen nyt hämätäkseen Fiialle. Tyttö pääsi hanska kourassaan pakoon ja peli oli nyt 1-0 meille. Yhtäkkiä Carkki ja Siiri teki yllätyshyökkäyksen ja Shinqua paineli raketinsa kanssa välistämme hanskan luokse. Kerkesimme nähdä vain tytön vilahtavat hiukset. Ilu oli onneksi saanut Siirin kiinni, mutta Shinqua ja Carkki olivat vielä vaarana. Nyt minä ja Nana lähdimme hyökkäykseen ja jätimme Pipsan, Fiian ja Ilun vartioimaan. Kuitenkin Carkki oli päässyt oriinsa kanssa hanskan luokse ja nyt alkoi pujottelu karkuun. Me olimme Nanan kanssa jääty kiinni ja Carkki oli saanut hanskan omalle puolelle, ja ohjasi nyt Leevin heidän hanskakätkölle. "1-1!" huusin ja päätimme lopettaa tasapeliin.
"Seuraava leikki on maa-meri-laiva!" karjaisin ja näytin viivat. Tuntilaiset matelivat 'maalle' ja valmistautuivat lähtöön. Minä olin Kapu! "Laiva!" huudahdin nopeasti ennenkuin miehistöni kerkesi edes valmistautumaan. Kuitenkin kaikki pääsivät matkaan, Shinqua ja Carkki kärjessä rakettiensa kanssa. Siiriponi oli innostuneena tehnyt pari ilopukkia mutta Nana pysyi sitkeästi sen selässä, harmi kyllä he tulivat viimeisenä ja putosivat kisasta. "Laiva!" huusin hämäykseksi mutta Ilu ja Siiri olivat antaneet pohkeita ja ponit viilettivät eteenpäin. "Taas pudotus!" sanoin ja viitoin Ilun ja Siirin vierelleni. "Meri!" jatkoin ja katsoin kun armeija lähti matkaan. Ainoastaan Anttu ja Leevi oli jäänyt kinastelemaan Laivaan eivätkä välittäneet ratsastajiensa avuista. Lopulta hekin putosivat pelistä. "Laiva!" karjahdin ja jälleen jokainen ampaisi matkaan. Nyt oli niin tasaista että kukaan ei tullut viimeisenä. "Maa!" huusin heti kun he olivat saapuneet laivaan. Abby ei ollut kerennyt kääntämään Kallea ja siksi tippui pelistä. "Maa!" kukaan ei reagoinut ja huusin nopeasti vielä perään: "Laiva!" jokainen lähti tarmokkaasti vauhtiin, Shinqua jäi hiukan peräpäähän mutta sai kun saikin kiihdytettyä ja peli oli edelleen todella tasaväkistä. Seuraavalla kierroksella Leevin ja Antun jatkuva kinastelu oli häirinnyt Pampulan starttaamista eikä se sitten suostunu lähtemään.
Jäljellä oli Pipsa ja Fiia, heillä olisi tiukka taisto tulossa. "Meri!" karjahdin ja Fiian sekä Pellan refleksit toimivat hitusen nopeammin kuin Bertillä ja Pipsalla, joten Fiia voitti. Tyttö kumarsi hienosti Pellan selästä ja toiset taputtivat arvokkaasti. "Dodih, eiköhän lopetella tähän tälläkertaa. Mennään parikierrosta ravia ja sitten loppukäynnit. Tämähän sujui oikein hienosti, reilu pelihenki säilyi. Olen hyvin ylpeä teistä! Ja jokainen teki parhaansa", kerroin ratsastajille ylpeästi.
"Kiitos ja ratsailta!" kiitin tuntilaisia ja selasin pari lappusta läpi. "Hmm.. Humu, Siiri ja Pella jatkaa toiselle tunnille sekä tietysti Eppu, ko ma meen sillä sit toista tuntii pitämään", sanoin lopuksi.
Tuli ehkä vähä kökkö tarina. = / Muttajuu, koitan värkkää sen toisen tarinan mahdollisimman pian! Kiitos 1. tunnin osallistujille!
2. Tunnin tarina:[/u]
"Reippahasti käypi askeeleet, äidin hommat on niin kiireiseet.." aloitin hyräilemisen odotellessani. "Voihan, joululaulut tulee jo mieleen, mutta sinne on vielä melkein kuukaus joten siirrytäämpä vähän keskeisempään aiheeseen eli tähän tuntiin! Mutta tervetuloa vain!" hihkaisin ja katsahdin kun muut kiskoivat satulavöitään paitsi Magnum, Jokeri ja Alina joilla ratsut olivat valmiina. Fiia ojensi Pellan ohjat Allulle hiukan puuskuttaen: "Vähä oli helmee!"
Piakkoin kaikki olivat päässeet turvallisesti selkään ja kävelimme uraa pitkin ohjin. Teimme alkuverryttelyjä hetkisen jotta tallista tulleetkin saisivat hiukan vetristäytyä.
"Noniin, seuraava ohjelmanumero onkin hippa. Mennään näitä ohjelmiamme vaikka samassa järjestyksessä kuin toisella ryhmällä. Onko vapaaehtoisia hipaksi?" kiertelin katsettani tuntilaisissa, pian yksi pieni käsi vilkutteli joukkion takaa. "Minä, minä!" Veera piipitti Pikun selästä. "Selvähän se, laske hitaasti viiteen", kerroin ja ohjastimme ratsumme kauemmaksi hipasta. "Tullaan!" tyttö pian kiljahti ja lähti laukkaamaan Pikulla kohti Josefiinaa ja Yuffia. Pian molemmat takaa-ajetut lähtivät kiitämään karkuun ja saivat Siirin jälleen villiintymään, joten se heitti oikein kunnon pukkeja eikä Jokeri ollut varautunut. Siksi hän humpsati shettiksen selästä hämmentyneenä, nyt poni oli saanut toisen ratsastajansa alas, kun Nana taas oli pysyny oikein visusti sen selässä koko rodeon ajan.
Onneksemme sain napattua Siirin ohjista ennenkuin se kerkesi livistää ja ojensin ne Jokerille kysäisten onko kaikki OK. Tyttö nyökkäsi ja kapusi takaisin päättäväisesti selkään ja molemmat painelivat lähestyvää Veeraa karkuun.
"Haa!" Veera vikisi kun sai otteen Sophien jalasta. Pakko kai hänen oli napata Sohvin raajasta kun ei korkeammalle ylettänyt pikku poninsa kera. Nopeasti Pikku ja Veera lähtivät livohkaan ja Sophie aloitti jahtaamisen. Minä olin seuraava uhri ja jäin kiinni kun Epulle tuli hätä ja meni koivet leväällään keskelle tekemään tarpeensa. Tuhahdin ja lähdin sitten jahtaamaan Karoliinaa. Se oli kuitenkin mahdoton tehtävä, sillä Aksu lähti painelemaan kuin viimeistä päivää. Huhkaisin ja lähdin uudestaan jahtaamaan ympäriinsä laukkaavia uhrejani. Piakkoin Magnum jäi Humulla kiinni.
"Noniin, eiköhän hippa jo riitä. Mennäänkö seuraavaksi lipun ryöstöä?" kysyin ja katselin tuntilaisia joidenka naamat olivat vähän punertavat. "Vaikka", tuntilaiset henkäisivät lopulta ja tiirailivat toisiaan innokkaina. "Okra, toivottavasti tiedätte miten lopunryöstöä mennään (ne jotka ei oikeesti tiiä voi kattoo tuolta 1. tunnin selostuksesta nimittäin tähä en jaksa taas kirjottaa = D)" sanoin ja aloin miettimään ryhmäjakoa. "Tässä tulee ryhmä 1: Magnum, Karo, Allu ja Jossu. Ryhmässä 2 on siis: Yuff, Jokeri, Sohvi ja Veera. Itse en tule mukaan, tai muuten tulee toiseen joukkueeseen enemmä.
"Paikoillanne valmiina hep!" huudahdin ja he lähtivät ryöstöretkille. Ensimmäiseksi matkaan kaahasivat Pella ja Humu, sekä toisesta joukkueesta Yuff ja Sophie. Kaikki jäivät kiinni sillä jokainen tarttui toistensa hihasta. Yhtäkkiä Josefiina viuhahti ohitsemme Jambo hurjasti viilettäen. Hän pystyi kuin pystyikin puikkelehtimaan vastapuolen yrittäen suojella arvokasta hanskaa. Ratsukko kuitenkin onnistui puikkelehtimaan heidän puolustuksensa ohitse ja sai napattua hanskan. Tämän jälkeen hanska saikin kyydin Jossun omalle joukkuelle. "1-0!" kailotin toisten antaessa ylävitosia kunnioitukseksi.
Hei tuulettivat niin rajusti etteivät huomanneet että Yuff oli pääsyt parkkeeraamaan Blondimammansa hanskan luokse ja lähti vilistämään karkuun ennenkuin sai peräänsä joukkion kiinniottajia.
"1-1!" karjaisin jälleen ja palautin hanskan paikoilleen. Jokainen oli nyt varuillaan, kukaan ei liikkunut mutta sitten joku huudahti: "Hyökkäykseen!" ja jokainen lähti painelemaan eteenpäin minkä kintuistaan pääsi. Kukaan ei jäänyt vartioimaan hanskaansa vaan jokainen kosketti ohi viilettäviä vastapuolen pelaajia kunnes joku saisi hanskan. Tämä jatkui hetken kunnes Veera ja Jokeri pääsivät livahtamaan pikkuruisilla poneillansa toisen joukkueen hanskan luokse. He kuljettivat arvokkaasti hanskan omalle puolelleen. "Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkuee!" Jokeri päästi ilmoille joukkuehuutonsa ja alkoi räkättämään jostain kumman syystä.
"Eiköhän päätetä tämä peli tähän?" kysyin hymähtäen. "Jepulis" kaikki vastasivat ja päätimme aloittaa maa-meri-laiva -leikin.
Kaikki asettuivat 'maalle' ja odottelit oivaa hetkeä jolloin huutaisin jotakin.. Jokainen odotteli tuskastuneena kun minä piruuttani odotutin heitä. Virnistelin Epun selästä kunnes heidän arvaamattaan huusin: "Meri!" Moni oli hiukan hämmennyksissä mutta jokainen pääsi starttaamaan. Ja Karoliina viiletti Aksulla jokaisen ohitse kuin luotijuna! "Eka!" hän hihkaisi saapuessaan merelle. Muut tulivat perässä, ehkä Magnum hitusen muita jäljessä. Pudotus, toiset olivat valmiina lähtöön joten karjaisin: "Meri!" kukaan ei hämäytynyt joten huusin uudelleen perään: "Laiva!" ja jokainen kaasutti lähtöön, Karo johtaessa jälleen joukkoa mutta Alina pitäen toista sijaa tomerasti. Jälkijunassa tuli Veera Pikulla, sillä poni oli hiukan tuskastunut Tiian ja Jambon välissä joten se hidasteli hiukan.
Ennenkuin he kerkesivät edes kääntymään laivassa, huusin jälleen: "Maa!" Jäljellä olevat käänsivät ripeästi ratsunsa ja pääsivät matkaan. Jokeri sai taas koetella tasapainoaan Siirin komeissa ilopukeissa. Vaikka se hyvin pysyi kyydissä, silti he putosivat. Seuraava huuto oli liian aikainen eikä Alina kerennyt kääntää Pellaa tarpeeksi nopeasti ja jäi siksi viimeiseksi. Peräjälkeen tuli pudotus kun Yuff oli mennyt hämyyn, kun olin huutanut Meri, vaikka he olivatkin jo siellä. Viitoin tytön vierelleni ja jatkoin huutelemista.
Josefiina oli pystynyt sinnittelemään Sophien ja Karoliinan mukana, mutta melko hännässä. Jambo taas oli hiukan närkästynyt jatkuvista pohkeista ja hoputuksista joten se laittoi pillit pussiin ja pysähtyi kuin seinään keskelle merta. Hyvän tasapainonsa ansiosta Josefiina pysyi kuin pysyikin selässä. Karo ja Sohvi olivat päässeet laivaan ja Jossu siis yksinkertaisesti vain putosi pelistä. Hienosti hän silti pärjäsi vaikka Jambo oli ruvennut kiukuttelemaan. = >
Tiukka taisto jatkui edelleen tyttöjen välillä. Lopulta Sophie ei kerennyt reagoimaan huutooni yhtä nopeasti kuin Karoliina, ja tyttö vei voiton. Jokainen onnitteli Karoliinaa hyvässä pelihengessä. Kukaan ei kiukutellut siitä että jokin oli epäreilua tai en päässyt lähtemään kun toinen seiso edessä. Mielestäni molemmat tuntini olivat menneen vallan mainiosti. Ja ilman tuntilaisia se ei olisi koskaan onnistunutkaan!
Verryttelimme lopuksi vielä, ja lähdimme viemään hikiset ratsut talliin. Jokainen taisi olla ihan naatti, rankan leikkitunnin jälkeen. Sophie tuli valittelemaan minulle kuinka kova se Tiian selkä oikein olikaan, mutta tunti oli siitä huolimatta mennyt aivan nappiin.
Kiittelin vielä jokaista tuntilaista hyvästä suorituksesta ja katosin lopulta oleskelutilaan hoidettuani Epun pois.
Kiitos kovasti osallistujille! Tarinasta tuli vähä outo, sillä kirjotin tän mahd. nopeasti tänään kun niin hirmusesti hommaa! = D
Yliviivatut ovat maksaneet = )
Osallistujat:
Tunti 1
1. Jenna - Eppu
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
1. Tunti täynnä!
Osallistujat:
2. Tunti
1. Jenna - Eppu
2.
3. Magnum - Humu
4.
5.
6.
7.
8. Veera - Pikku
9. Josefiina - Jambo
10.
1. Tunnin tarina:[/u]
Talutin Eppua kohti maneesia, vilkaisin taakseni pitkää ihmis- ja hevosletkaa. Pian aloitin kovan urakan työntämällä maneesin raskaan oven auki. Tepastelin sisään ja nappasin oven vierestä jakkaran - nimittäin tuonne kellotorniin ei noin vaan kiivetä! Käänsin Epun kaartoon ja kiristin satulavyön sekä mittasin jalustimet kun ratsukoita lappasi ovesta sisään solkenaan. Viimeisenä tuleva Sastu sulki oven perässään ja kipitti kaartoon itsekin.
"Noniin, kaikki vaan reippaasti selkään, niin päästään aloittelemaan!" kiljahdin Epun takaa yrittäen päästä sen selkään. Kuulin myöntävää muminaa ja ponkaisin selkään. "Mennään alkuverkat ja sit alotetaan", kerroin ja annoin ruunalle pitkää ohjaa. Melko pian ratsukot olivat kävelemässä uraa pitkin, mutta Carkilla oli hiukan vaikeuksia saada oriinsa pysymään edes hetken paikoillaan. Sen verran se oli kiinnostunut tammoista jotka olivat mukana tunnilla. Mutta Carkki oli välttämässä halunnut päästä mukaan rakkalla oriillaan. = )
Ravattuamme hetken siirsin Epun käyntiin ja pyysin myös muitakin tekemään samoin. "Eli seuraavaksi voidaan mennä vaikka hippaa, kuka haluais olla hippa?" kysyin ja katselin tuntilaisia, melko nopeasti näin vimmatusti heiluttavan käden ja katsahdin innokkaaseen tyttöön. "Mä voin olla!" Ilu sanoi Taigan selästä. "Yyksi, kaaksi, kooolme..." tyttö alkoi laskemaan ja muut hoputtivat ratsunsa kauemmaksi hipasta. "Valmista tai ei, niin tullaan!" Ilu hihkaisi ja antoi Taigalle pohkeita. Ensimmäisenä Ilu yritti saada Siirin ja Humun kiinni, mutta Siirin refleksit toimivat ja hän ampaisi matkaan, tosin vain kiitoravia. Siiri pomppi armottomasti Humun töksähtävässä kiitoravissa kuin mikäkin perunasäkki. Suomiputte alkoi vielä kaiken lisäksi viskellä päätään. Eikä aikaakaan kun Ilu kosketti Siiriä käsivarteen ja hihkaisi: "Siiri on se!" Tämän jälkeen Siiri kuitenkin sai Humun laukkaamaan ja siitä alkoi vauhdikas kiinniotto. Tyttö yritti ottaa kiinni Shinquaa ja Pampulaa mutta shettis paineli kuin raketti ja karisti Siirin ja Humun kannoiltaan. Nopeasti Siiri luovutti ja syöksähti ohikulkevan Fiian kimppuun. "Kiinni jäit!" tyttö ulvahti ja lähti nopeasti lipettiin Fiia ja Pella perässään.
Aika kului nopeasti, mutta onneksi olin varannut tarpeeksi aikaa ja pian jakaisin ratsukot ryhmiin pelataksemme lipunryöstöä. Vein maneesin molempiin päätyihin hanskat ja selitin säännöt: "Eli, jaan teidät kahteen ryhmään, sitten teidän pitää vartioida omaa hanskaa ja myös yrittää varastaa toisten hanskaa. Jos koskee vastapuolen pelaajaa, joutuu kosketun pelaajan palata takaisin omalle puolelle. Luulen että osaatte mennä lipun ryöstöä, joten aloitetaan" "Joo!" kaikki kiljuivat. "Sastu, Abby, Shinqua, Siiri ja Carkki, on yks joukkue ja me loput ollaan toinen joukkue!" karjuin hetken miettimisen jälkeen. Köpötimme lähtöasemiin ja huusin alkaa! Ensimmäiseksi vastapuolelta lähti Abby matkaan Kallen kanssa, mutta jäi nopeasti kiinni tekemäämme ratsukkomuuriin. Seuraavaksi teimme vastahyökkäyksen. Nana ja Pipsa pinkoivat matkoihinsa muiden jääden vartioimaan. Myös toisesta joukkueesta lähti hyökkäykseen Carkki ja Sastu. Piakkoin Sastu sai napattua hanskamme, sillä monikaan hevonen ei uskaltanut mennä luimivan Antun vierelle - mikä nerokas panssarisuoja! Mutta varas jäi kiinni kun Eppu uskalsi yllättää heidät takaapäin. Maneesin toisessa päässä Pipsa oli saanut hanskan ja heitti sen nyt hämätäkseen Fiialle. Tyttö pääsi hanska kourassaan pakoon ja peli oli nyt 1-0 meille. Yhtäkkiä Carkki ja Siiri teki yllätyshyökkäyksen ja Shinqua paineli raketinsa kanssa välistämme hanskan luokse. Kerkesimme nähdä vain tytön vilahtavat hiukset. Ilu oli onneksi saanut Siirin kiinni, mutta Shinqua ja Carkki olivat vielä vaarana. Nyt minä ja Nana lähdimme hyökkäykseen ja jätimme Pipsan, Fiian ja Ilun vartioimaan. Kuitenkin Carkki oli päässyt oriinsa kanssa hanskan luokse ja nyt alkoi pujottelu karkuun. Me olimme Nanan kanssa jääty kiinni ja Carkki oli saanut hanskan omalle puolelle, ja ohjasi nyt Leevin heidän hanskakätkölle. "1-1!" huusin ja päätimme lopettaa tasapeliin.
"Seuraava leikki on maa-meri-laiva!" karjaisin ja näytin viivat. Tuntilaiset matelivat 'maalle' ja valmistautuivat lähtöön. Minä olin Kapu! "Laiva!" huudahdin nopeasti ennenkuin miehistöni kerkesi edes valmistautumaan. Kuitenkin kaikki pääsivät matkaan, Shinqua ja Carkki kärjessä rakettiensa kanssa. Siiriponi oli innostuneena tehnyt pari ilopukkia mutta Nana pysyi sitkeästi sen selässä, harmi kyllä he tulivat viimeisenä ja putosivat kisasta. "Laiva!" huusin hämäykseksi mutta Ilu ja Siiri olivat antaneet pohkeita ja ponit viilettivät eteenpäin. "Taas pudotus!" sanoin ja viitoin Ilun ja Siirin vierelleni. "Meri!" jatkoin ja katsoin kun armeija lähti matkaan. Ainoastaan Anttu ja Leevi oli jäänyt kinastelemaan Laivaan eivätkä välittäneet ratsastajiensa avuista. Lopulta hekin putosivat pelistä. "Laiva!" karjahdin ja jälleen jokainen ampaisi matkaan. Nyt oli niin tasaista että kukaan ei tullut viimeisenä. "Maa!" huusin heti kun he olivat saapuneet laivaan. Abby ei ollut kerennyt kääntämään Kallea ja siksi tippui pelistä. "Maa!" kukaan ei reagoinut ja huusin nopeasti vielä perään: "Laiva!" jokainen lähti tarmokkaasti vauhtiin, Shinqua jäi hiukan peräpäähän mutta sai kun saikin kiihdytettyä ja peli oli edelleen todella tasaväkistä. Seuraavalla kierroksella Leevin ja Antun jatkuva kinastelu oli häirinnyt Pampulan starttaamista eikä se sitten suostunu lähtemään.
Jäljellä oli Pipsa ja Fiia, heillä olisi tiukka taisto tulossa. "Meri!" karjahdin ja Fiian sekä Pellan refleksit toimivat hitusen nopeammin kuin Bertillä ja Pipsalla, joten Fiia voitti. Tyttö kumarsi hienosti Pellan selästä ja toiset taputtivat arvokkaasti. "Dodih, eiköhän lopetella tähän tälläkertaa. Mennään parikierrosta ravia ja sitten loppukäynnit. Tämähän sujui oikein hienosti, reilu pelihenki säilyi. Olen hyvin ylpeä teistä! Ja jokainen teki parhaansa", kerroin ratsastajille ylpeästi.
"Kiitos ja ratsailta!" kiitin tuntilaisia ja selasin pari lappusta läpi. "Hmm.. Humu, Siiri ja Pella jatkaa toiselle tunnille sekä tietysti Eppu, ko ma meen sillä sit toista tuntii pitämään", sanoin lopuksi.
Tuli ehkä vähä kökkö tarina. = / Muttajuu, koitan värkkää sen toisen tarinan mahdollisimman pian! Kiitos 1. tunnin osallistujille!
2. Tunnin tarina:[/u]
"Reippahasti käypi askeeleet, äidin hommat on niin kiireiseet.." aloitin hyräilemisen odotellessani. "Voihan, joululaulut tulee jo mieleen, mutta sinne on vielä melkein kuukaus joten siirrytäämpä vähän keskeisempään aiheeseen eli tähän tuntiin! Mutta tervetuloa vain!" hihkaisin ja katsahdin kun muut kiskoivat satulavöitään paitsi Magnum, Jokeri ja Alina joilla ratsut olivat valmiina. Fiia ojensi Pellan ohjat Allulle hiukan puuskuttaen: "Vähä oli helmee!"
Piakkoin kaikki olivat päässeet turvallisesti selkään ja kävelimme uraa pitkin ohjin. Teimme alkuverryttelyjä hetkisen jotta tallista tulleetkin saisivat hiukan vetristäytyä.
"Noniin, seuraava ohjelmanumero onkin hippa. Mennään näitä ohjelmiamme vaikka samassa järjestyksessä kuin toisella ryhmällä. Onko vapaaehtoisia hipaksi?" kiertelin katsettani tuntilaisissa, pian yksi pieni käsi vilkutteli joukkion takaa. "Minä, minä!" Veera piipitti Pikun selästä. "Selvähän se, laske hitaasti viiteen", kerroin ja ohjastimme ratsumme kauemmaksi hipasta. "Tullaan!" tyttö pian kiljahti ja lähti laukkaamaan Pikulla kohti Josefiinaa ja Yuffia. Pian molemmat takaa-ajetut lähtivät kiitämään karkuun ja saivat Siirin jälleen villiintymään, joten se heitti oikein kunnon pukkeja eikä Jokeri ollut varautunut. Siksi hän humpsati shettiksen selästä hämmentyneenä, nyt poni oli saanut toisen ratsastajansa alas, kun Nana taas oli pysyny oikein visusti sen selässä koko rodeon ajan.
Onneksemme sain napattua Siirin ohjista ennenkuin se kerkesi livistää ja ojensin ne Jokerille kysäisten onko kaikki OK. Tyttö nyökkäsi ja kapusi takaisin päättäväisesti selkään ja molemmat painelivat lähestyvää Veeraa karkuun.
"Haa!" Veera vikisi kun sai otteen Sophien jalasta. Pakko kai hänen oli napata Sohvin raajasta kun ei korkeammalle ylettänyt pikku poninsa kera. Nopeasti Pikku ja Veera lähtivät livohkaan ja Sophie aloitti jahtaamisen. Minä olin seuraava uhri ja jäin kiinni kun Epulle tuli hätä ja meni koivet leväällään keskelle tekemään tarpeensa. Tuhahdin ja lähdin sitten jahtaamaan Karoliinaa. Se oli kuitenkin mahdoton tehtävä, sillä Aksu lähti painelemaan kuin viimeistä päivää. Huhkaisin ja lähdin uudestaan jahtaamaan ympäriinsä laukkaavia uhrejani. Piakkoin Magnum jäi Humulla kiinni.
"Noniin, eiköhän hippa jo riitä. Mennäänkö seuraavaksi lipun ryöstöä?" kysyin ja katselin tuntilaisia joidenka naamat olivat vähän punertavat. "Vaikka", tuntilaiset henkäisivät lopulta ja tiirailivat toisiaan innokkaina. "Okra, toivottavasti tiedätte miten lopunryöstöä mennään (ne jotka ei oikeesti tiiä voi kattoo tuolta 1. tunnin selostuksesta nimittäin tähä en jaksa taas kirjottaa = D)" sanoin ja aloin miettimään ryhmäjakoa. "Tässä tulee ryhmä 1: Magnum, Karo, Allu ja Jossu. Ryhmässä 2 on siis: Yuff, Jokeri, Sohvi ja Veera. Itse en tule mukaan, tai muuten tulee toiseen joukkueeseen enemmä.
"Paikoillanne valmiina hep!" huudahdin ja he lähtivät ryöstöretkille. Ensimmäiseksi matkaan kaahasivat Pella ja Humu, sekä toisesta joukkueesta Yuff ja Sophie. Kaikki jäivät kiinni sillä jokainen tarttui toistensa hihasta. Yhtäkkiä Josefiina viuhahti ohitsemme Jambo hurjasti viilettäen. Hän pystyi kuin pystyikin puikkelehtimaan vastapuolen yrittäen suojella arvokasta hanskaa. Ratsukko kuitenkin onnistui puikkelehtimaan heidän puolustuksensa ohitse ja sai napattua hanskan. Tämän jälkeen hanska saikin kyydin Jossun omalle joukkuelle. "1-0!" kailotin toisten antaessa ylävitosia kunnioitukseksi.
Hei tuulettivat niin rajusti etteivät huomanneet että Yuff oli pääsyt parkkeeraamaan Blondimammansa hanskan luokse ja lähti vilistämään karkuun ennenkuin sai peräänsä joukkion kiinniottajia.
"1-1!" karjaisin jälleen ja palautin hanskan paikoilleen. Jokainen oli nyt varuillaan, kukaan ei liikkunut mutta sitten joku huudahti: "Hyökkäykseen!" ja jokainen lähti painelemaan eteenpäin minkä kintuistaan pääsi. Kukaan ei jäänyt vartioimaan hanskaansa vaan jokainen kosketti ohi viilettäviä vastapuolen pelaajia kunnes joku saisi hanskan. Tämä jatkui hetken kunnes Veera ja Jokeri pääsivät livahtamaan pikkuruisilla poneillansa toisen joukkueen hanskan luokse. He kuljettivat arvokkaasti hanskan omalle puolelleen. "Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkuee!" Jokeri päästi ilmoille joukkuehuutonsa ja alkoi räkättämään jostain kumman syystä.
"Eiköhän päätetä tämä peli tähän?" kysyin hymähtäen. "Jepulis" kaikki vastasivat ja päätimme aloittaa maa-meri-laiva -leikin.
Kaikki asettuivat 'maalle' ja odottelit oivaa hetkeä jolloin huutaisin jotakin.. Jokainen odotteli tuskastuneena kun minä piruuttani odotutin heitä. Virnistelin Epun selästä kunnes heidän arvaamattaan huusin: "Meri!" Moni oli hiukan hämmennyksissä mutta jokainen pääsi starttaamaan. Ja Karoliina viiletti Aksulla jokaisen ohitse kuin luotijuna! "Eka!" hän hihkaisi saapuessaan merelle. Muut tulivat perässä, ehkä Magnum hitusen muita jäljessä. Pudotus, toiset olivat valmiina lähtöön joten karjaisin: "Meri!" kukaan ei hämäytynyt joten huusin uudelleen perään: "Laiva!" ja jokainen kaasutti lähtöön, Karo johtaessa jälleen joukkoa mutta Alina pitäen toista sijaa tomerasti. Jälkijunassa tuli Veera Pikulla, sillä poni oli hiukan tuskastunut Tiian ja Jambon välissä joten se hidasteli hiukan.
Ennenkuin he kerkesivät edes kääntymään laivassa, huusin jälleen: "Maa!" Jäljellä olevat käänsivät ripeästi ratsunsa ja pääsivät matkaan. Jokeri sai taas koetella tasapainoaan Siirin komeissa ilopukeissa. Vaikka se hyvin pysyi kyydissä, silti he putosivat. Seuraava huuto oli liian aikainen eikä Alina kerennyt kääntää Pellaa tarpeeksi nopeasti ja jäi siksi viimeiseksi. Peräjälkeen tuli pudotus kun Yuff oli mennyt hämyyn, kun olin huutanut Meri, vaikka he olivatkin jo siellä. Viitoin tytön vierelleni ja jatkoin huutelemista.
Josefiina oli pystynyt sinnittelemään Sophien ja Karoliinan mukana, mutta melko hännässä. Jambo taas oli hiukan närkästynyt jatkuvista pohkeista ja hoputuksista joten se laittoi pillit pussiin ja pysähtyi kuin seinään keskelle merta. Hyvän tasapainonsa ansiosta Josefiina pysyi kuin pysyikin selässä. Karo ja Sohvi olivat päässeet laivaan ja Jossu siis yksinkertaisesti vain putosi pelistä. Hienosti hän silti pärjäsi vaikka Jambo oli ruvennut kiukuttelemaan. = >
Tiukka taisto jatkui edelleen tyttöjen välillä. Lopulta Sophie ei kerennyt reagoimaan huutooni yhtä nopeasti kuin Karoliina, ja tyttö vei voiton. Jokainen onnitteli Karoliinaa hyvässä pelihengessä. Kukaan ei kiukutellut siitä että jokin oli epäreilua tai en päässyt lähtemään kun toinen seiso edessä. Mielestäni molemmat tuntini olivat menneen vallan mainiosti. Ja ilman tuntilaisia se ei olisi koskaan onnistunutkaan!
Verryttelimme lopuksi vielä, ja lähdimme viemään hikiset ratsut talliin. Jokainen taisi olla ihan naatti, rankan leikkitunnin jälkeen. Sophie tuli valittelemaan minulle kuinka kova se Tiian selkä oikein olikaan, mutta tunti oli siitä huolimatta mennyt aivan nappiin.
Kiittelin vielä jokaista tuntilaista hyvästä suorituksesta ja katosin lopulta oleskelutilaan hoidettuani Epun pois.
Kiitos kovasti osallistujille! Tarinasta tuli vähä outo, sillä kirjotin tän mahd. nopeasti tänään kun niin hirmusesti hommaa! = D