Post by Jutta on Nov 15, 2009 16:36:53 GMT 2
kiinnostaako rento maastoretki hyvässä porukassa?
Jaa kiinnostaa? Sitten olet tervettullut syksyiselle maastoretkelle nauttimaan hevosten ja ystävien seurassa! Eli maasto järjestetään 21.11 ja jokainen on tervettullut niin hoitaja hengaaja kuin hevosenomistaja. Maasto kestää noin pari tuntia. Reissulle mukaan otan viisi ihmistä ja itse joukkoa johdan Tiialla tamman rauhallisuuden vuoksi. Toiveta hevosestaan saa esittää.
Maksupuoleksi käy tarina tai kuva, mutta tälläkertaan runoa en kelpuuta. Odotan myös että maksuun panostetaan sillä itsekkin aion panostaa tarinaani.
Osallistujat 5/5
Henni-Liinu
Aimie-Taiga €
Lauren-Pikku €
Kopsu-Blade €
Jokeri-Floora €
TÄYNNÄ
Tarinan laitan jo vaikka ei tarttis vielä, mutta tulee ainaki ajallaan,
Vauhdikas maasto
-Ajaajaaja, kiljun siskolleni etupenkillä.
Juuri ajokortin suorittanut isosiskoni ajaa epävarmasti ja superhitaasti. Toki ymmärrän että yöllä satoi kunnon lumikerros lunta mutta se että sisko kurvailee kymmenen kilometrin tuntinopeutta menee jo yli!
-Mä juoksisin EI kävelisin nopeemmin, huokaan ja lysähdän nahkaiselle penkille.
-Joo mut tajuutsä et mä en oo ikinä ennen ajanu lumessa, sisko huokaa ja kaartaa tallitielle.
Pomppaan puolimatkassa pois jatkan matkaani juosten.
-Moido, kiljaisen ja paukautan oven kiinni.
Siskon jäädessä pakittamaan autoa takaisin minä juoksen talliin.
-Moi mä oon piikkusen myöhäs mut, huikkaan tytöille oleskeluhuoneessa.
Luikin kaikkien oleskeluhuoneelaisten läpi tuoliin pöydän ääreen ja lösähdän tuoliini.
-Ota sä lauren tuo Pikku ja Jokru ja Aimie saa toivomansa ja sitte Henni ota Liinu, jakelin hevoset ja ponnahdin tuoliltani ja nappasin Tiian varusteet. Avasin raskaan karsinanoven ja tervehdin puoliveristä tammaa.
-Heippa tyttö mitäs sä, mumisin ja taputin rauhaisaa tammaa kaulalle.
Pujotin punaisen riimun tammalle ja huomasin ilokseni Ilun hoitaneen tamman jo varusteidenlaittokuntoon. Asettelin siis satulan paikoilleen ja kiristin sen ensimmäiseen reikään. Tamma luimisti hieman, mutta ei suunnitellutkaan purevansa. Taputin sitä ja Pujotin riimun kaulalle. Tiia painoi hampaitaan tiukasti yhteen, mutta luovutti hetken taiston jälkeen. Painoin enään kypärän päähän ja vetäisin ohjat kaulalta.
-Ootteko valmiita, kysyin maastolaisilta ja sain myöntäviä vastauksia.
Talutin siis ratsuni tallipihalle ja kiristin satulavyön. Tämän jälkeen ponnistin selkään ja mallailin jalustimet sopivan laisiksi.
-okei ollaanko valmiita lähtöön?
Sain myöntäviä vastauksia ja luettelin järjestyksen.
-Eli mä ja Tiia ollaan johdossa. Meidän perään tulee Jokke ja Floora, sitte Henni ja Liinu, Blade ja Kopsu, sitten Taigsu ja Aimie ja perää pitävät Pikku ja Lauren.
Tytöt nyökkäilivät ja suuntasimme mukavasti lumiselle maastopolulle.
-Oo tääl on kylmä, Lauren kimitti valkean ponin selästä.
-Raikas talvi-ilma tarkoitat kai, Aimie hengähti.
-Mut tääl on aika liukasta, Henni huomauttaa Liinun liukuessa pieniä matkoja peilijään saattelemana.
-Nii toivotaan ettei laukka osio oo jäinen, Jokeri hengähtää melkein kauhuissaan.
-Niinpä, kaikki huokaavat.
-Huh Bladehan on reippaalla tuulella, Kopsu puhahtaa pidätellen mustaa ratsuaan.
Vilkaisen taakseni ja tosiaankin musta kaunotar korskuu pää taivaissa ja kopsu pitättelee hevosta kaikin voimin.
-Ohoh niinpä näkyy, nyökkään ja käännän taas katseeni eteenpäin.
-No mut ehkä pieni ravipätkä auttais, Aimie hengähtää toiveikkaana.
-Oot oikeessa nostetaan ravi ja jos tulee jotain kiljaskaa mulle, huolehdin ja hoputan läikikkään nätin ratsuni raviin.
Ravipätkä sujui ongelmitta mitä nyt tuntui että posket tuntuivat jäätyvän täysin tunnottomiksi. Vilkaisin pikaisesti taakseni. Blade ravasi pää ylhää kuin issikka konsanaan ja Kopsu sai pidättää tosissaan. Kaikki nauttivat täysin siemauksin ja myös hevosista näki että nämä nauttivat reippaasta maastolenkistä.
-Jaa hoouu, sanoin ja hidastin ravin käyntiin.
Blade ei tästä pitänyt ja tamma jatkoi vain matkaansa itseppäisesti päätään viskoen.
-Soo hoou, Kopsu rauhoitteli mustaa tammaa ja sai onneksi tämän pysähtymään juuri ennen Liinun peräänajoa.
-Hyvä että sait stopattua, Hymähdin ja jatkoin matkaa käynnissä.
-Se oli kivaa, Lauren iloitsi ja taputti Pikkua kiitokseksi kiltistä kyyditsmisestä.
Myös muut olivat tyytyväisiä ratsuihinsa.
-Mites Taigsu, kysyin kauan hilaisena pysyneeltä Aimielta.
-Täh... hyyvin tää on super mukava, Ajatuksissaan pysytellyt Aimie hymähtää.
-Ookkei, hymyilen tytölle ja käännän katseeni taas menosuuntaan.
-Okei laukkasuora lähestyy turhaa varmaan kysyä haluutteko laukata, hymähdän.
-No todellaki, Henni sanoo innoissaan.
-Okkei antakaa mennä.
Nostin no, melkein rauhallisen laukan ja annoin puoliverisen tamman vain kiitää. Maa oli suht liukasta mutta kyllin hyväkuntoista laukkaan. Nautin Laukkaamisesta täysin siemauksin ja tunsin että myös Tiia nauttii reippaasta vauhdista. Yht äkkiä kuulen takaani pienä tuminaa.
-Woou, henkäisen nähdessäni aiheuttajan.
Blade juoksee tällähetkellä minun rinnallani ja siitä ohitseni. Kopsu selässä kaikin voimin pidäätäen.
-Ohoh. Huokaisen ja hidastan käyntiin.
-Aika vauhtia menivät, Lauren huokaa.
-Joo suhahtivat vaan, Henni jatkaa.
Ratsukko on jo suhahtanut kulman takse ja ravaamme perässä vilkuillen toiveekkaasti eteenpäin. Ja kyllä, kaksikko kävelee meitä kohti.
-Se oli vauhtia, Kopsu puhisee Bladen selästä.
-Miten sait stoppaamaan sen, Jokeri kysyy kiinnostuneena.
-No se pysähty ku tajus muiden olevan kadoksissa, Kopsu huokaa ja ohjastaa puuskuttavan Bladen takaisin paikalleen.
-Okei no hyvä ettei käyny pahemmin, hymähdän.
-Ravataan vielä vähän, julistan ja nostan läikikkäällä tammallani ravin.
Loppuravi menee täysin ongelmitta, mitä nyt Bladen juoksuinnot ovat huvenneet melkein olemattomiin. Tämän takia hidastamme pian käyntiin ja luovutamme hevosille pitkät ohjat.
Ohjastamme hevoset vielä pikkuiselle metsäpolulle jossa kävely käy hieman hankalammaksi, mutta jäätä ei ole. Kaikki kompastelevat pienesti juuriin ja kiviin ja ratsastajilla on välillä ongelmia pysyä selässä.
-Iiii, Jokeri kiljahtaa ja saa kaikki säpsähtämään.
-Hui mä melkein tipuin ku tää kompastu niin et etujalat petti.
-Auts se näytti inhottavalta, Aimie toteaa.
-No hyvä ettet tippunu me ollaan pian tallilla, huokaan ja ohjastan Tiian kunnon tielle takaisin.
-Mut oli tosi kivaa Lauren lauren huokaa iloisena ja vapauttaa jalata jalkkareista.
-Nii oli mut mä oon ihan jäässä, Jokeri valittaa ja painaa kätensä hionneen Flooran kaulaan.
Tallipihalla me kaikki hyppäämme ratsujen selästä ja talutamme hevoset talliin.
-Aiaiai, Kopsu valittaa va kävelee tönkösti hypättyään ratsunsa selästä.
-Kiitos kaikille maastosta ja muistakaa maksaa. Maksu saa olla vähän myöhässä, mutta kunhan vaikka täksi vuodeksi tulis. Kiittelen tyttöjä.
Tytöt nyökkäilevät ja taluttavat ratsunsa talliin.
Minäkin vien Tiian karsinaansa ja riisun se varusteet pois. Suin tamman kiireesti harjalla ja päästän sen sitten vapaaksi karsinaansa. Sen jälkeen suuntaan hoitamaan Myntin.
Kiitos kaikille maastosta!
Jaa kiinnostaa? Sitten olet tervettullut syksyiselle maastoretkelle nauttimaan hevosten ja ystävien seurassa! Eli maasto järjestetään 21.11 ja jokainen on tervettullut niin hoitaja hengaaja kuin hevosenomistaja. Maasto kestää noin pari tuntia. Reissulle mukaan otan viisi ihmistä ja itse joukkoa johdan Tiialla tamman rauhallisuuden vuoksi. Toiveta hevosestaan saa esittää.
Maksupuoleksi käy tarina tai kuva, mutta tälläkertaan runoa en kelpuuta. Odotan myös että maksuun panostetaan sillä itsekkin aion panostaa tarinaani.
Osallistujat 5/5
Henni-Liinu
Aimie-Taiga €
Lauren-Pikku €
Kopsu-Blade €
Jokeri-Floora €
TÄYNNÄ
Tarinan laitan jo vaikka ei tarttis vielä, mutta tulee ainaki ajallaan,
Vauhdikas maasto
-Ajaajaaja, kiljun siskolleni etupenkillä.
Juuri ajokortin suorittanut isosiskoni ajaa epävarmasti ja superhitaasti. Toki ymmärrän että yöllä satoi kunnon lumikerros lunta mutta se että sisko kurvailee kymmenen kilometrin tuntinopeutta menee jo yli!
-Mä juoksisin EI kävelisin nopeemmin, huokaan ja lysähdän nahkaiselle penkille.
-Joo mut tajuutsä et mä en oo ikinä ennen ajanu lumessa, sisko huokaa ja kaartaa tallitielle.
Pomppaan puolimatkassa pois jatkan matkaani juosten.
-Moido, kiljaisen ja paukautan oven kiinni.
Siskon jäädessä pakittamaan autoa takaisin minä juoksen talliin.
-Moi mä oon piikkusen myöhäs mut, huikkaan tytöille oleskeluhuoneessa.
Luikin kaikkien oleskeluhuoneelaisten läpi tuoliin pöydän ääreen ja lösähdän tuoliini.
-Ota sä lauren tuo Pikku ja Jokru ja Aimie saa toivomansa ja sitte Henni ota Liinu, jakelin hevoset ja ponnahdin tuoliltani ja nappasin Tiian varusteet. Avasin raskaan karsinanoven ja tervehdin puoliveristä tammaa.
-Heippa tyttö mitäs sä, mumisin ja taputin rauhaisaa tammaa kaulalle.
Pujotin punaisen riimun tammalle ja huomasin ilokseni Ilun hoitaneen tamman jo varusteidenlaittokuntoon. Asettelin siis satulan paikoilleen ja kiristin sen ensimmäiseen reikään. Tamma luimisti hieman, mutta ei suunnitellutkaan purevansa. Taputin sitä ja Pujotin riimun kaulalle. Tiia painoi hampaitaan tiukasti yhteen, mutta luovutti hetken taiston jälkeen. Painoin enään kypärän päähän ja vetäisin ohjat kaulalta.
-Ootteko valmiita, kysyin maastolaisilta ja sain myöntäviä vastauksia.
Talutin siis ratsuni tallipihalle ja kiristin satulavyön. Tämän jälkeen ponnistin selkään ja mallailin jalustimet sopivan laisiksi.
-okei ollaanko valmiita lähtöön?
Sain myöntäviä vastauksia ja luettelin järjestyksen.
-Eli mä ja Tiia ollaan johdossa. Meidän perään tulee Jokke ja Floora, sitte Henni ja Liinu, Blade ja Kopsu, sitten Taigsu ja Aimie ja perää pitävät Pikku ja Lauren.
Tytöt nyökkäilivät ja suuntasimme mukavasti lumiselle maastopolulle.
-Oo tääl on kylmä, Lauren kimitti valkean ponin selästä.
-Raikas talvi-ilma tarkoitat kai, Aimie hengähti.
-Mut tääl on aika liukasta, Henni huomauttaa Liinun liukuessa pieniä matkoja peilijään saattelemana.
-Nii toivotaan ettei laukka osio oo jäinen, Jokeri hengähtää melkein kauhuissaan.
-Niinpä, kaikki huokaavat.
-Huh Bladehan on reippaalla tuulella, Kopsu puhahtaa pidätellen mustaa ratsuaan.
Vilkaisen taakseni ja tosiaankin musta kaunotar korskuu pää taivaissa ja kopsu pitättelee hevosta kaikin voimin.
-Ohoh niinpä näkyy, nyökkään ja käännän taas katseeni eteenpäin.
-No mut ehkä pieni ravipätkä auttais, Aimie hengähtää toiveikkaana.
-Oot oikeessa nostetaan ravi ja jos tulee jotain kiljaskaa mulle, huolehdin ja hoputan läikikkään nätin ratsuni raviin.
Ravipätkä sujui ongelmitta mitä nyt tuntui että posket tuntuivat jäätyvän täysin tunnottomiksi. Vilkaisin pikaisesti taakseni. Blade ravasi pää ylhää kuin issikka konsanaan ja Kopsu sai pidättää tosissaan. Kaikki nauttivat täysin siemauksin ja myös hevosista näki että nämä nauttivat reippaasta maastolenkistä.
-Jaa hoouu, sanoin ja hidastin ravin käyntiin.
Blade ei tästä pitänyt ja tamma jatkoi vain matkaansa itseppäisesti päätään viskoen.
-Soo hoou, Kopsu rauhoitteli mustaa tammaa ja sai onneksi tämän pysähtymään juuri ennen Liinun peräänajoa.
-Hyvä että sait stopattua, Hymähdin ja jatkoin matkaa käynnissä.
-Se oli kivaa, Lauren iloitsi ja taputti Pikkua kiitokseksi kiltistä kyyditsmisestä.
Myös muut olivat tyytyväisiä ratsuihinsa.
-Mites Taigsu, kysyin kauan hilaisena pysyneeltä Aimielta.
-Täh... hyyvin tää on super mukava, Ajatuksissaan pysytellyt Aimie hymähtää.
-Ookkei, hymyilen tytölle ja käännän katseeni taas menosuuntaan.
-Okei laukkasuora lähestyy turhaa varmaan kysyä haluutteko laukata, hymähdän.
-No todellaki, Henni sanoo innoissaan.
-Okkei antakaa mennä.
Nostin no, melkein rauhallisen laukan ja annoin puoliverisen tamman vain kiitää. Maa oli suht liukasta mutta kyllin hyväkuntoista laukkaan. Nautin Laukkaamisesta täysin siemauksin ja tunsin että myös Tiia nauttii reippaasta vauhdista. Yht äkkiä kuulen takaani pienä tuminaa.
-Woou, henkäisen nähdessäni aiheuttajan.
Blade juoksee tällähetkellä minun rinnallani ja siitä ohitseni. Kopsu selässä kaikin voimin pidäätäen.
-Ohoh. Huokaisen ja hidastan käyntiin.
-Aika vauhtia menivät, Lauren huokaa.
-Joo suhahtivat vaan, Henni jatkaa.
Ratsukko on jo suhahtanut kulman takse ja ravaamme perässä vilkuillen toiveekkaasti eteenpäin. Ja kyllä, kaksikko kävelee meitä kohti.
-Se oli vauhtia, Kopsu puhisee Bladen selästä.
-Miten sait stoppaamaan sen, Jokeri kysyy kiinnostuneena.
-No se pysähty ku tajus muiden olevan kadoksissa, Kopsu huokaa ja ohjastaa puuskuttavan Bladen takaisin paikalleen.
-Okei no hyvä ettei käyny pahemmin, hymähdän.
-Ravataan vielä vähän, julistan ja nostan läikikkäällä tammallani ravin.
Loppuravi menee täysin ongelmitta, mitä nyt Bladen juoksuinnot ovat huvenneet melkein olemattomiin. Tämän takia hidastamme pian käyntiin ja luovutamme hevosille pitkät ohjat.
Ohjastamme hevoset vielä pikkuiselle metsäpolulle jossa kävely käy hieman hankalammaksi, mutta jäätä ei ole. Kaikki kompastelevat pienesti juuriin ja kiviin ja ratsastajilla on välillä ongelmia pysyä selässä.
-Iiii, Jokeri kiljahtaa ja saa kaikki säpsähtämään.
-Hui mä melkein tipuin ku tää kompastu niin et etujalat petti.
-Auts se näytti inhottavalta, Aimie toteaa.
-No hyvä ettet tippunu me ollaan pian tallilla, huokaan ja ohjastan Tiian kunnon tielle takaisin.
-Mut oli tosi kivaa Lauren lauren huokaa iloisena ja vapauttaa jalata jalkkareista.
-Nii oli mut mä oon ihan jäässä, Jokeri valittaa ja painaa kätensä hionneen Flooran kaulaan.
Tallipihalla me kaikki hyppäämme ratsujen selästä ja talutamme hevoset talliin.
-Aiaiai, Kopsu valittaa va kävelee tönkösti hypättyään ratsunsa selästä.
-Kiitos kaikille maastosta ja muistakaa maksaa. Maksu saa olla vähän myöhässä, mutta kunhan vaikka täksi vuodeksi tulis. Kiittelen tyttöjä.
Tytöt nyökkäilevät ja taluttavat ratsunsa talliin.
Minäkin vien Tiian karsinaansa ja riisun se varusteet pois. Suin tamman kiireesti harjalla ja päästän sen sitten vapaaksi karsinaansa. Sen jälkeen suuntaan hoitamaan Myntin.
Kiitos kaikille maastosta!