|
Post by brenna on Feb 23, 2008 18:37:11 GMT 2
Eva's Monkey Business
Kutsumanimi Manki Rotu Risteytysponi Ikä 10 vuotta
Säkäkorkeus 149 cm Sukupuoli ruuna Väri rautias, pt
Omistaja Irene Kasvattaja tuntematon
Koulutus Ko; Helppo B Re; 80 cm Me; 70 cm
Tänne sitten kirjoittaa kaikki Mankin kanssa touhuilusta. Kaikenlaisia tarinoita sitten tänne ilmestyy ja lukea saa, mutta koskea ei, paitsi tietysti Anne ;D
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Apr 10, 2008 17:49:05 GMT 2
Pompin tallille auringon häikäistessä silmiin ja suunistinkin poikkeavasti Mankin karsinalle päin. Siten kuitenkin päätin mennä hoitamaan Isen ja kertomaan, miksen ehkä ehtinyt hoidella sitä enää niin paljon kuin ennen, nimittäin, minulla oli nyt aivan oma poni Istel hörähti ja pukkasi minua olkapäähän tuttavallisesti. Rapsutin sitä korvien välistä ja kerroin sille syyn vähäisempiin hoitokertoihin. Ise näytti tyytyväiseltä ja hyvin hoidetulta; Kukalla oli nyt enmmän aikaa taas sille Harjasin Isen kiiltävän karvan pölystä ja kiillotin sen vielä operaation jälkeen. Annoin pienen palkkion ja suunistin Mankin karsinalle päin. Avasin karsinan oven. Pujahdin sisään ja Manki tuli tervehtimään minua uteliaana. Ojensin käteni ja Mankin turpa kutitti. Manki alkoi nuolla sormiani. Hihitin ja äkkiäminut valtasi onni; tämä supersuloinen poni oli minun! Katsoin tummiin suklaasilmiin ja halasin Mankia. Se pysyi ihan hiljaa, kun hyväilin sitä, mutta alkoi leikkiä kanssani pian sen jälkeen. Opetin Mankia ottamaan porkkanan hampaitteni välistä. Voitonriemuisena opittuaan tempun se rouskutti porkkanaansa kun kävin hakemassa hoitopakin. Kun palasin, olivat lapaseni, jotka olin laittanut takintaskuuni ja takin roikkumaan karsinan oveen, saaneet kyytiä. Pian sain napattua ne kuitenkin ponilta. Aloin sivelemään kiiltävää rautiasta karvaa pitkin vedoin pölyharjalla. Manki nappasi harjan pitkästyttyään olemaan paikallaan ja riepotteli sitä ympäri karsinaa. Nauroin sille, tässä ponissa oli luonnetta! Kn käskin tiukasti Mankia antamaan harjan takaisin, se käveli luokseni ja antoi minun ottaa sen. Rapsutin sitä otsasta ja nappasin suitset ja satulan karsinan edestä, mihin olin ne aikaisemmin lykännyt; tänään kokeilisin vähän mitä poni osaa. Sujautin suojat Mankin jalkoihin ja kiristin vyön. Se kävi niin sutjakasti, ettei Manki muistanut pullistella. Talutin vierelläni steppaavan ponin käytävää pitkin maneesiin; kenttä kun oli vielä vähän märkä. Manki pyöri ympärilläni kun koitin päästä selkään, mutta sain jotenkuten itseni sinne keploteltua. Poni lähti heti energiseen ja vauhdikkaaseen käyntiin. Viiden käyntikierroksen ja hyvän lämmittelyn jälkeen siirsin sen kevyeen raviin. Pidin kädet alhaalla ja hain kuolaintuntumaa pikkuisen hetken ennekuin menimme kauniisti kuolaimella rauhalllista, lennokasta ravia. Temponvaihteluiden ja käyntiinsiirtymisten jälkeen tein suunnanvaihdon, ja aloimme kokeilemaan koottua ja lisättyä ravia halkaisijalla. Manki meni kivasti kokoon ja liisi lisätyissä raveissa; ponistahan olisi ainesta kouluponiksikin! Pian kuitenkin Manki alkoi kyllästyä ravaamiseen ja nosti ristilaukan nykien päätä ylös. Ohjasin automaattisesti voltille, kunnes menimme rauhallista harjoitusravia voltilla taipuen. Nostimme hillityn laukan keskellä pitkää sivua, ja kokeilimme laukanvaihtoja. Ensin Manki sortui raviin ja loikki askeleiden yli. Mutta sitten purin hammasta ja vaihdoin pohkeet niin nopeasti ja tehokkaasti, että Manki meni kauniit laukanvaihdot uralla. Taputin ponia ja päästin pitkät ohjat. Säädin jalustimia ja kokosin ohjat pienen hengähdystauon jälkeen. Aioin koittaa vielä pohkeenväistöä. Siirsin Mankin raviin ja ravasimme päätyyn. Käänsin ponin lävistäjälle ja aloin väistää. Manki käsitti ensin apuni laukannostoksi, mutta siirryttyämme käyntiin se alkoi väistää kaula kauniisti kaarella. Toistin harjoituksen toisessa päädyssä, hyvin meni sekin. Siiryimme taas kevyeeseen raviin ja lävistäjälle. Siirsin istuntaani hieman keskemmälle, ja kas vain! Manki meni täydellisen väistön taipuen sisä- ja ulko-ohjalle. Toinen väistö oli hieman hätäinen, mutta kelvollinen sekin. Teimme vielä väistön kootussa- ja lisätyssä ravissa, jotka menivät todella hyvin. Pienen ravipätkän jälkeen siiryimme kentän keskelle ja laskeuduin selästä. Taputin hellästi ponia, löysäsin satulavyötä ja vedin jalustimet ylös. Talutin täysin hikoamattoman ponin tallipihalle ja näimme kun muutamat ponit laidunsivat kaikessa rauhassa tarhoissa. Manki hirnui niille, ja tärykalvoni meinasivat haljeta. Tyynnyttelin ponin ja talutin sen pesariin. Vaihdoin riimun ja kiinnitin sen pesukarsinaan, ja Manki alkoi hangata päätään collegepaitaani nautinnollisesti puhisten ja meinasi samalla kaataa minut. Riisuttuani satulan kylmäsin sen jalat vedellä ja kuivasin huolellisesti. Pyyhin hien pois sen karvasta hikiviilalla ja toin sangon vettä sen nenän eteen. Poni alkoi ahnaasti juoda minun vielä siistiessä sen karvapeitettä. Loimitin sen, pyyhkäisin otsaani ja talutin Mankin tarhaan muiden seuraksi. "Muut" tungeksivat niin uteliaina portilla etten meinannut saada ponia sisään. Istelkin tuli tervehtimään ja silitin sen turpaa saaden palkaksi matalan hörähdyksen. Sitten ponit pinkoivat yhdessä kauemmas, ja jäin katselemaan niitten perään. Manki nelisti jonon kärkipäässä vaalea häntä ja harja liehuen. " Nyt haluasisin olla sen selässä", totesin haaveillen ja lähdin sitten kipittämään tallia kohti. Siivosin karsinan ja työnsin jätteet lantalaan. Siinä alkoikin tulla kuuma ja kipattuani kottikärryn menin etsimään reppuni ja kaivoin jääkylmän jaffatölkin ja otin hörpyn. Istahdin satulahuoneeseen ja päätin puhdistaa ponini varusteet. Ei kun tuumasta toimeen!Huomasin, että Mankin varusteet voisi jossain vaiheessa uusia, muttei sillä onneksi ollut vielä kiirettä.Puunasin satulaa noin kome varttia ja kiilltin metalliosat. Satula näytti ihan uudelta! Tai, no melkein. Nappasin suitset koukusta ja aloin hinkkaamaan niitä valjasrasvalla. Kuolaimet pesin tiskiharjan kanssa kunnes olin tyytyväinen käsieni jälkeen. Ripustin suitset ja satulan paikoilleen. Pakkasin tavarat harjapakkiin ja vein pakin satulahuoneeseen. Heilautin repun ollalleni ja menin vielä tarkistamaan, että Mankilla oli kaikki hyvin. Siellä se rouskutteli kaikessa rauhassa heiniä ja lähetin sille lentosuukon samalla, kun tarkistin bussikortin olemassaolon.
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Apr 11, 2008 14:34:05 GMT 2
Tänään kävelin tallille iloisin mielin. Koulupäivä oli ollut melko lyhyt, eikä läksyäkään ollut tullut hirmuisesti . Avasin karsinan oven ja jäin ovensuuhun. Manki nosti päänsä ja hörisi minulle . Se ojensi päänsä ja pörrötin vaaleata otsatukkaa. Silitin vaaleanrautiasta karvapeitettä ja rapsutin kauniin valkoisen tähden kohdalta otsasta. Manki oli hieman pölyinen ja sen hännässä oli vähän oljenkorsia. Harjasin reippaasti pölyharjalla karvapeitteen läpi ja selvitin harjan ja hännän. Menin noutamaan satulahuoneesta suitset ja satulan, jotka kiilsivät kauniisti eilisen pesun jäljiltä. Asetin satulan pehmeästi selkään ja kiinnitin panssarisatulavyön varovasti vastinhihnoihin. Sujautin kuolaimet Mankin suuhun ja kiristin remmit. Viime hetkessä koppasin suojat pakista ja asetin ne tukevasti Mankin jalkoihin. Aioin nimittäin hypätä hieman esteitä. Talutin steppaavan ponin jälleen kerran maneesiin, myöhemmin iltapäivällä menisimme vielä Oonan ja Jambon kanssa maastoon. Maneesissa päätin pyytää jotakuta pitämään Mankia sillä aikaa kun rakentaisin esteet. Ketään ei vain näkynyt mailla halmeilla. Maneesin päässä oleva kello tikitti rauhallisesti. Se oli ainoa ääni ponini pärskähtelyiden lisäksi. Nappasin manesin aidan reunalta vanhan riimunnarun ja päätin sitoa Mankin hetkeksi estetolppaan kiinni. Operaation jälkeen aloin raahata muita estetolppia kentälle ja laskin tarkkaan niitten välit. Päätin lämmitellä ristikolla, hypätä sitten pystyn ja lopettaa ristikko-okserilla. Siiryimme lämmittelyn jälkeen raviin ja teimme paljon kaarevia uria. Manki steppasi, meni muotoon ja alkoi työskennellä takajaloilla. Siiryin kotvan kuluttua käyntiin ja katsoin pientä ristikkoa. Nostin seuraavasta päädystä laukan ja käänsin kohti estettä. Lähestyimme estettä kontrolloidussa laukassa ja Manki hyppäsi kevyesti yli. En huomannut, että olimme saanut yleisöä; Pipsa ja Essi seurailivat taidonnäytöstä katsomosta. Huikkasin heille, että voisiko joku tulla auttamaan. Pipsa hymyili ja kapusi iloisesti katsomosta alas kysyen, mitä pitäisi tehdä. Selostin hänelle esteet ja hän tarttui työhön heti iloisesti vihellellen. Essi taas jäi katsomoon aivankuin ei olisi kuullutkaan ja vilkaisi paheksuvasti Pipsaa, joka teki kaiken mitä pyysin. Pipsan pystytettyä pystyeste lähdimme ravailemaan uraa pitkin. Manki kenkkuili ja lähti aivan yhtäkkiä kaahailemaan täyttä vauhtia estettä kohti. Ohjasin ponin sivulle ja siirryin hetken päästä raviin. Seuraava lähestymisemme olikin jo parempi, vaikka sekin melko vauhdikas ;D Liisimme kauniisti pystyn yli. Kontrolloin laukkaa pitkällä sivulla puolipidätysten avulla. Käänsin ponin esteelle ja ylitimme pystyn puhtaasti. Pysty muuttuikin kohta ristikko-okseriksi, joka sai pieniä vatsanväänteitä käymään mahassani. Terästäydyin ja nostin vielä lyhyen ja kootun laukan, laskin askeleet ja annoin pohkeita juuri ennen estettä. Manki hyppäsi reilusti yli ja teki pienen pukin perään. Nauroin ponin innostukselle ja ohjasin vielä kerran esteelle. Hyppy oli puhdas ja annoin pitkät ohjat ponille sen pärskiessä kävellessämme uraa pitkin. Kiitin Pipsaa vuolaasti ja hän meni aivan noloksi . Lähdin maneesista ja saavuin suloiseen auringonpaisteeseen, vaikka oli vielä hieman viileätä. Kopistelimme talliin ja vein Mankin karsinaansa. Otin varusteet pois ja kuivasin hikiläikät sen karvasta. Manki joi ahnaasti vettä juomakupistaan ja annoin sille palkkioksi ylimääräisen tukon heinää. Sitä se rouskutteli siinä kaikessa rauhassa, kun lähdin viemään varusteita satulahuoneeseen. Nappasin Mankin loimen kuivaustelineeltä ja puin sen Mankin päälle sen karsinassa. Poni näytti hurjan tyylikkäältä beigessä vastapestyssä fleeceloimessaan . Sen jälkeen talutin ponin tarhaan lannanluomisen ajaksi. Nostin talikolla märät aluset ja lannan kottikärryyn. Levitin tämän jälkeen uudet aluset karsinaan ja hörppäsin vettä juomapullostani. Odottelin Oonaa saapuvaksi, ja pianhan hän ilmestyi talliin iloisesti hymyillen " Puskaratsastusken aika, vai?" Lähdimme hakemaan poneja tarhasta. Vihelsin, ja Manki nosti päänsä vikkelästi heinistä. Luulin jo, että se olisi jo tuntenut ja tottunut minuun, mutta se päättikin leikkiä kanssani ja lähti nelistämään tarhan toiseen päähän. Vilkaisin Oonaa ja Jamboa, jotka kävelivät rauhallisesti tallipihalla odottaen meitä. "Mankiii, tuu tänneee..." koitin epätoivoisesti saada poniani kiinni. Silloin keksin: " Manki, tule tänne, saat porkkanaa...Porkkanaa, naminami, rouskis, rouskis! Esitin syöväni porkkanaa, ja näytti siltä että näyttelijäntaitoni olivat hieman kohentuneet, sillä Manki käveli luokseni kyllästyttyään säntäilemään tarhassa. Nappasin ponin salamannopeasti kiinni, ennenkuin se ehti tajuta, ettei saisi porkkanaa kuin vasta tallissa. "Sainpas sinut, riiviö" Taputin kuitenkin Mankia lautasille ja napsautin riimunarun lukon kiinni. Oona oli nauroi makeasti törttöilyllemme, kun saavuimme hänen ja Jambon luokse. Laitettuamme hevoset kuntoon lähdimme maastoilemaan luonnon rauhaan. Tai, no kikatimme ja nauroimme jutuillemme niin paljon, ettei siinä paljon luonnon rauhasta ehtinyt nauttia Manki käänteli korviaan kuunnellessaan lintujen laulua ja veden solinaa. Pari kertaa Jambo kompastui, muttei pahemmin kolhinut jalkojaan. Manki taas oli kuin lentoon lähdössä koko ajan. Äkkiä saavuimme pienelle metsäaukealle, jonka keskeltä polku kiemurteli. Viime yönä oli ollut kova tuuli, ja se oli kaatanut pari puuta metsässä. Yksi oli kaatunut suoraan tielle. Manki höristi korviaan ja jännittyi. Se luuli puun olevan maastoeste! Aavistin ponini aikeet juuri ennenkuin se olisi lähtenyt rynnimään "esteelle". Menimme käynnissä puun ohi ja jatkoimme matkaa polkua pitkin. Näimme paljon oravia ja rusakon, joka oli juuri ylittämässä tietä. Manki katsoi kiinnostuneena sen perään ja seurasi ympäristöään korvat hörössä. Oona katseli sitä ja sanoi "Manki on kyllä melkoisesti piristynyt päästyään yksäriksi." " Niin minunkin mielestäni. Se on jotenkin iloisempi", vastasin hymyillen. Aivan liian pian saavuimme tallille ja laskeuduimme alas selästä. Talutimme molemmat ponit pesariin, ja venyttelin Mankin hellävaraisesti. Suihkutimme mudan ja havunneulaset pois niitten jaloista, harjasimme hevoset huolellisesti ja rasvasin Mankin suupielet estämään rohtumista. Laitoin jalkoihin myös linimenttiä, esteharjoituksen jälkeisen jäykkyyden estämiseksi. Heitin talliloimen Mankin päälle ja talutin sen riimusta kiinni pitäen karsinaan. Se pärskähti tyytyväisenä ja annoin sille porkkanan, jonka olin luvannut antaa tarhaepisodin jälkeen . Keräsin kamat ja lähdin tallilta
|
|
|
Post by brenna on Apr 11, 2008 20:12:07 GMT 2
"Mitä kuuluu?", kyselin ruunalta ja silittelin sen silkkistä turpaa. Poni ravisteli itseään ja pärskähti vaativasti. "Pitäisikö mennä lenkille? Pitäisikö?". Manki ravisteli itsensä uudestaan ja puhalteli voimaa uhkuen kämmeneeni, kun seisoin karsinassa. Sipaisin kullan keltaista karvaa ja tutkailin ruunan huolella. "Hyvä, kunnossa olet", tokaisin ja sieppasin harjan mukaani, kurkatessani käytävälle. "Jooh, kyllä mä sut harjaan, kunhan odotat hetken", tyynnyttelin ja aloitin sukimisen. Manki ilmiselvästi nautti harjaamisesta, nimittäin siitä irtosi karvaa enemmän kuin mistään ikinä tapaamastani hevosesta! Pyörittelin kumisualla melkein kaikki irtokarvat pois ja lopuksi pyyhkäisin vielä pölyharjalla viimeistelyn. "Lähteekö talvikarva?", irvistin ja kaivoin pakistani kaviokoukkua. Manki hörähti kiinnostuneena kun omenapussi rapisi pakissani. "Ei vielä". sanoin ja maiskautin saadakseni jalan ylös. Putsasin kaviot huolella ja pyyhkäisin niiden pinnaltakin märällä pyyhkeellä, että turpeet lähtisivät irti. Pyyhe menikin pesuun ja palasin takaisin ruunan luo pyyhkien käsiäni housuihin. Ruuna näytti rauhalliselta ja silittelin hetken sen valkoista merkkiä kunnes havahduin unelmistani. "Eikö meidän pitänyt mennä ratsastamaan?" kysäisin ja naurahdin samalla. Menin satulahuoneeseen ja otin satulan ja suitset mukaani. Jätin suitset odottamaan koukkuun karsinan eteen ja menin karsinaan. Manki yritti kovin uhkailla ja luimistella, mutta ei voinut sille mitään, että se oli söpö, eikä pelottava. Laitoin satulan huolella sen selkään ja oioin huovan. Kiinnitin vyön ja häntäremmin eikä Manki todellakaan tehnyt mitään oikeasti, vaan louskutteli hampaillaan ilmaa ja nosteli takasiaan. "Pöh, luuletko olevasi hurja?" naurahdin ja otin suitset naulasta. Heitin ohjat ponin kaulalle ja kuolaimet menivät helpolla. Vedin niskaremmin sen korvien yli ja otin otsaharjan pois otsahihnan alta. Sitten kiinnitin remmit ja hihnat sopivalle ja otin ponin ohjat kaulalta. Talutin Mankin päättäväisesti karsinasta ja suoraa pihan poikki kentälle. Siellä kiristin vyötä ja heitin ohjat takaisin kaulalle. "Seiso sitten ihan hiljaa", sanoin laskiessani vasemman puolen jalustinta. Nostin jalan jalustimeen ja kerkesin ponnistaa selkään juuri kun Manki lähti köpöttelemään uralle. Huokaisin helpottuneena ja säätelin jalustimet kävellessä. Lopulta sain viimeiseksi kiristettyä satulavyön ja keräsin saman tien ohjat tuntumalle. Painoin pohkeet hiljaa ruunan kylkiin ja hetken kuluttua muutaman toiston jälkeen, Manki nytkähti tököttävään raviin. Istuin ensin satulassa, kunnes aloitin keventämisen ulkojalan mukaan. Menimme reipasta ravia monta kierrosta ja tein ympyröitä ja voltteja päätyihin. "Hyvä Manki", kehaisin ruunaa, kun vaihdoimme suuntaa kokorata leikkaalla. Toisessa suunnassa menimme samaa treeniä suunnilleen saman verran, kunnes siirsin ponin käyntiin. Manki käveli reippaasti ja katseli korvat hörössä tallille. "Mitäs siellä tallilla tapahtuu?" kyselin ja silitin ruunan silkkistä kaulaa. Pian ponin hengitys oli tasaantunut melkein kokonaan ja keräsin ohjat tuntumalle. Ryhdistäydyin satulassa ja valmistelin laukkaa pitkälle sivulle. Kulmassa painoin laukka pohkeet Mankin kylkiin ja muutaman pukin kera ruuna syöksähti laukkaan mutta askel rauhoittui jo puolessa välissä sivua. Laukkasin kierroksen ja istuin tiiviisti satulassa, joka olikin helppoa koska ponin laukka oli niin ponimaisen tasainen, vaikka tietenkin pieni pomppivaisuus siinä oli. Vaihdoin taas suuntaa kokorata leikkaalla laukassa ja vaihdoin pohkeiden paikkaa. Manki hyppäsi (tai se tuntui siltä) kun se vaihtoi laukan. "Hyvä, hyvä Manki!" riemuitsin ja taputin ponia kaulalle. Menin muutaman pääty-ympyrän ja siirsin ruunan raviin, lopulta käyntiin. Annoin pitkät ohjat ja kävelimme uralla monta minuuttia. Juuri kun käänsin Mankin kaartoon, Irene tuli paikalle. "Moi Brenna, menen Mankilla maastoon, joten ei kai haittaa jos otan sen nyt?" hän kysyi ja tarttui ponin ohjista. "Joo, ei se mitään, se on tosi kivalla päällä tänään" hymyilin ja hyppäsin alas satulasta. "Joop, siinä se" sanoin ja autoin jalustimien kanssa. "Kiitos", Irene huikkasi ja ravasi metsän laitaan pitkillä ohjilla. Katsoin kun he katosivat metsään ja huomasin äidin auton tulevan tallin pihaan. "Moi, ei sun vielä pitänyt tulla?!" tervehdin äitiä ja hän vain hymähti ja sanoi sitten lopulta: "Hassu, sanoit että tulen kolmelta hakemaan". "Voi ei! Olen ihan tyhmä!" huudahdin ja löin käteni otsalleni. Hyppäsin autoon ja päätin, että ensikerralla varmistan että sanon että minua ei saa hakea!
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Apr 13, 2008 19:59:37 GMT 2
Kävelin reippaasti tallille. Käännyin oviaukosta ja sain kylmän suihkun niskaani kun näin, että monet hoitajat olivat hoitamassa hevosiaan silmät punoittaen. Tallissa oli surullinen ja painostava ilmapiiri. Olin aivan ymmälläni. Oona tuli minua vastaan taluttaen Jamboa, ja hän itki hiljaa kuiskatessaan, että Sipe oli pakko lopettaa. Minusta tuntui kun joku olisi antanut minulle kovan iskun palleaan ja haukoin henkeäni tuskissani. Ei niin saanut käydä, ei saanut!!!
Katsoin ymmälläni Ooonan perään ja kipaisin tapojeni vastaisesti Sipen karsinan eteen. Tamman silmät olivat täynnä tuskaa ja kipua, enkä voinut katsoa niihin vaan käänsin katseeni pois. Astuin karsinaan yhä Sipen katsetta vältellen ja painoin pääni sen kaulaa vasten itkien sen harjaan. Sipe hörisi ja oli aivan ymmällään, ja se tuntui vielä pahemmalta. Se käänsi kauniin päänsä minua kohti ja katsoi lohduttavasti silmiini. Kuivasin kyyneleeni ja hymyilin tammalle . Yksi asia oli kuitenkin varma: Se että Sipellä olisi joka tapauksessa parempi paikka hevosten taivaassa, jossa ei ole kipua ja tuskaa. Niistin nenäni ja silitin kauniin punaruskeaa karvaa ja poimin Sipen harjasta kauniin kiiltävän mustan harjajouhen muistoksi kauniista tammasta. Nyyhkien käännyin pois ja kävelin karsinan ovelle. Käännyin karsinan ovella ja hengähdin. Puristin jouhta kädessäni ja kuiskasin " Hyvästi, Sipe, ehkä näemme vielä joskus."
Raahustin Mankin karsinan eteen joka hirnui hätääntyneenä emännnän perään. Sain pienen hymynkareen puristettua suupieleeni ja halasin poniani samalla kun vedin syvään henkeä. Manki vaistosi, että jokin oli pielessä, ja tökki minua hämmentyneenä olkapäähän. " Kuule, poju, et enää näe ystävääsi koskaan." Manki ravisti päätään ja näytti kysymysmerkiltä. Minun teki purskahtaa itkuun, mutta rapsutin sitä harjanjuuresta, koppasin harjan pakista karsinan edestä ja suin ponin kauniin kiiltäväksi. Kävin hakemassa loimen karsinan tangon päältä. Heitin sen Mankin päälle ja puin riimun päähän. Talutin riimusta tanssahtelevan poniruunan tarhaan parin muun hevosen seuraksi. Taputin poniani ja suukotin sitä turvalle. Antaisin sille tänään vapaapäivän. Jäin katselemaan tarhassa riehuvaa Mankia hetkeksi ennekuin lähdin tallustamaan kotia päin.
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Apr 14, 2008 11:11:22 GMT 2
Livahdin ulos ulko-ovestamme ja kipitin bussiin viime hetkessä. Istahdin penkille ja aloin näpytellä tekstiviestiä kaverilleni. Raekuuro piiskasi ikkunaa ja bussi liukasteli märällä tiellä. Oli ollut mahdollisimman huono ilma, sadetta,räntää,rakeita ja ukkonenkin oli jyrähdellyt aamun liikuntatunnilla. Tuulilasinpyyhkimet heiluivat puolelta toiselle ja koitin pitää katseeni tiessä; kärsin nimittäin matkapahoinvoinnista. Pian painoin nappia ja bussi pysähtyi tienhaaraan. Avasin sateenvarjon ja sain silti melkoisen inhottavan märän kuuron niskaani. Tuuli tempoili sateenvarjoani sinne tänne ja lähdin juoksemaan tallille johtavaa hiekkatietä pitkin. Ehdin juuri ja juuri talliin, ennenkuin räntäkuuro muuttui kaatosateeksi. Huoahdin ja suunnistin Mankin karsinalle.
Poni hirnahti pirteästi ja alkoi hieroa päätän takkiini. Hymähdin ja taputin Mankia lavalle. Sekin oli kastunut, ja päätin kuivata sen pyyhkeellä. Hieroin Mankin karvan kuivaksi ja puin sen päälle hikiloimen. Annoin sille sylillisen heinää ja jätin sen ruokailemaan karsinaan.Olin itkenyt eilen itseni uneen Sipen takia ja silmäni punoittivat vielä hiukkasen.
Kipitin portaat ylös oleskeluhuoneeseen. Siellä olivat mös Lilly, Ros ja Maikku. Tervehdin heitä ja istahdin sohvannurkaan heidän viereensä. Sekoitin kuuman kaakaon ja aivastin. Voi hitsi, taisi olla rakeiden ansiota. Käärin vilttiä tiukemmin ympärilleni ja niistin nenäni paperinenäliinaan. Keskustelimme Seppeleestä ja sen hevosista, ja yhdyimme kaikki samaan päätökseen, että Seppele on aivan paras! Mieleeni nousi kuva Sipestä ja Amista ja uusista tuulista Seppeleessä. Kysyin, tiesikö kukaan, millainen Seppele oli ollut alunperin. Kukaan ei tiennyt, ja päätimme kysäistä jossain vaiheessa Annelta, hän ehkä voisi tietää. Jutustelimme vielä tähän tapaan, kunnes tunsin lämpeneväni ja päätin käydä vilkaisemaan, mitä ponipalleroiselle kuuluu. Jätin toiset keskustelemaan ja laskeuduin portaat alas.
Manki oli pistänyt pitkäkseen karsinan olkipatjalle ja laskeuduin sen viereen silittäen sen korvia. Manki nuokahteli ja päätin jättää sen omaan rauhaan.Kävin vilkaisemassa Iseäkin. Isekin mutusteli rauhassa heiniään ja taputin sitä lautasille. Syötin sille heinää heinäkasasta ja lähdin sitten satulahuoneeseen.
Tutkin Mankin satulahuopaa. Sen voisi kyllä pestä. Nakkasin satulahuovan pesukoneeseen ja otin uuden kaapista. Olin päättänyt jossain vaiheessa hankkia Mankille kisakamppeita kesän kisoja varten. Nyt vain antaisin Mankin totutella yksityishevosen elämään ja sitten (kunnon) keväällä alkaisin harjoitella. Olin päättänyt startata parissa estekisassa, n. 80 cm ja kilpailla koulussa HeB tasolla. Odotin innolla kisoja.
Parin tnnin päästä talutin Mankin kaatosateeseen ja juoksimme yli mutaisen pihan. Tuuli vinkui maneesissa ja Manki säpsähteli ja pyöri ympäriinsä. Kun olin viimein päässyt satulaan, ohjasin Mankin heti voltille työskentelemään. Pian se alkoi hiukkasen rauhoittua, vaikka olikin kireä kuin viulunkieli. Kouluharjoituksemme meni hieman plörinäksi, mutta sain kuitenkin ponini menemään pari onnistunutta liikettä. Taputin Mankia kaulalle ja kävelimme pihalle. Sade oli laantunut, nyt se vain tihutteli, mutta sää oli ankean harmaa ja maa täyttä mutavelliä.
Talliin tullessamme oli rauhallista, tallin seinäkello vain tikitti. Riisuin varusteet ja päätin öljytä ne hetken päästä. Harjattuani ponin ja suihkutettuani jalat puin ruunalle tallloimen päälle. Sen jälkeen Manki asteli kiltisti karsinaan ja annoin iltapöperöt sen kuppiin. Silitin sen turpaa ja lähdin satulahuoneeseen urakoimaan.
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Apr 14, 2008 18:34:40 GMT 2
Hölkytin tallipihaan ja näin Mankin tarhassa, tavanomaisesti riehumassa . Tänään aioin pestä ponini, koska oli lämmin ja kaunis päivä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kun lähdin metsästämään ponia tarhasta. Se teki monta ravikunniakierrosta, ennenkuin suostui kiinniotettavaksi . Lähdin teutaroivan ponin kanssa tallia kohti. Sekoitin shampoota reilusti sangossa olevaan veteen ja aloin pestä Mankin kylkiä sienellä. Lika irtosi sen kauniista karvapeitteestä paakkuina, olihan ponin ollut pakko piehtaroida.Huuhdoin shamthingy pois vesiletkulla, jota Manki esitti ensin säikkyvänsä. Pari kertaa pesusienet saivat ponilta kyytiä , mutta sain ne pyydystettyä, ennenkuin niistä olisi tullut hakkelusta. Manki nautti turpa törröllään , kun vesi valui sen karvapeitettä pitkin.Pesin myös harjan ja hännän niille tarkoitetulla shampoolla. Sain itsekin raikkaan ja virkistävän suihkun ;D, kun poni päätti ravistella itsensä kuivaksi kuin koira konsanaan. Kannoin sen eteen myös vesiämpärin, jotta se voisi juoda operaation aikana. Mutta ei, vaan poni meni kaatamaan sen kuopiessaan etujalallaan ja aiheutti minulle lisää työtä! Kuivasin ponin pyyhkeellä ja hikiviilalla. Manki olisi halunnut leikkiä pyyhkeellä , (se oli tänään perin humoristisella tuulella) mutten tällä kertaa antanut. Hinkkasin karvan jotenkuten kuivaksi ja päätin kävelyttää ponia tallipihalla ja lähimaastoissa, jotta se kuivuisi. Kaappasin hikiloimen karsinan edestä ja heitin sen Mankin päälle. Tallipihalla Manki teki melkoisia sivuhyppyjä, pukkeja ja nousi pystyynkin ollessaan niin virkeällä päällä, ja minä roikuin jotenkuten perässä . Olin aivan puhki ja poikki tullessani kävelyltä, joten vein Mankin karsinaan ja annoin sille pöperöt kuppiin. Taputin ponia ja se hörisi minulle hyvästit ohimennen keskittyen ruokailemaan . Lähdin väsyneenä mutta onnellisena talsimaan kotia kohti .
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Apr 15, 2008 14:12:56 GMT 2
Olin päättänyt tallille tullessani treenata nyt oikein kunnola kouluratsastusta, tiukan opettajan kanssa. Kyselin halukasta valmentamaan meitä, ja onneksi koulumestari Wear suostui meitä sitten valmentamaan. " Ja laita meidät ihan töihin, ei mitään nössöilyä!" kikatin.
"Eteen ja alas, sanoin!" huusi Wear toisesta päästä kentää. Pidätin oikein kunnolla Mankia ja sen suu vaahtosi. Ei ollut tullut harjoiteltua pariin päivään kouluratsastusta, ja ponillani sattui olemaan laukkaratsu-vaihde meneillään. " Kääntykää kulmasta voltille, ei tästä nyt tule mitään." Tiukka valmentajamme totesi. Manki hyppi ja pomppi koko ajan ja vältteli kuolainta nostaen päänsä ylös korkeuksiin. Olimme aivan hiestä märkiä kumpikin. Liu'uin selästä alas, ja tartuin ripeästi ohjiin. "Ei niin, mutta koitetaan vielä", pyysin.
Hengähdin ja kapusin uudelleen selkään pienen hengähdystauon jälkeen. Koottu ravi ruunalla oli osoittunut painajaiseksi, ja poni oli kyllästynyt kouluratsastukseen pidemmän päälle ja alkanut temppuilemaan. " Sinun pitää pitää se koossa, sehän on pitkä kuin kirahvin räkä!" Wear kailotti. Tyrskähdin sanonnalle ja lähdin pikkuhiljaa kokoamaan ponia. Mankin harja oli liimautunut hikiselle kaulalle, ja minäkin kiehuin takkini alla. Viimein saavuimme päätyyn ja lähdimme esittämään puhdasta askeleenpidennystä. Poni meni hetkeksi jopa muodossa, ennenkuin kiskaisi päänsä ylös korkeuksiin. Sitä seurasi raisu pukitus, jonka seurauksena olin lentää selästä.
" Kuule Irene, mitä jos juoksuttaisimme Mankia ennenkuin aloitamme työskentelyn, ylimäärisen energian purkamiseksi?" Wear ehdotti uran keskeltä. Nyökkäsin ja manasin itseäni, etten ollut keksinyt sitä aikaisemmin. Ajatukset taisivat olleet olleet ranskankokeessa, joka oli tuntunut menneen penkin alle. Hyppäsin selästä alas ja talutin ponini aidan reunalle kamppeidenvaihtoon.
Wear oli jo mennyt hakemaan liinaa ja kapsonia tallista, ja silittelin hikistä poniani aivan rauhassa. Wear palasikin tallista pian ja totesin hänelle: "Sä sovit tosi hyvin tähän tiukan valmentajan rooliin, olin ihan vakuuttunut." Hän virnisti ja napsautti liinan kiinni kapsoniin. Riisuimme satulan ja jätimme sen pieneksi hetkeksi aidan reunalle. Maiskuttaessamme Mankia liikkeelle se pomppasi ja pukitti valtaisan pukin. " Tää on ensimmäinen kerta, kun en halua olla ponini selässä." totesin pettyneenä. "Ei tässä mitään, Manki vaan kiehuu yli joskus just tälleen", Wear totesi ja loi minuun kannustavan silmäyksen. "onneksi sentään sinä olit selässä, eikä mikään aloittelija, joka olisi ehkä voinut tapahtua, jos Manki olisi vielä tuntiponina."
Kiitin häntä rohkaisusta ja katselin jäykkänä menevää ratsuani, joka oli jo vähän väsähtänyt. Pukit eivät enää nousseet enää niin korkealle, eikä niitä ollut enää niin paljon. Viimein Manki hidasti käyntiin, puuskutti ja pysähtyi. Menin sen luokse ja silitin sen karvaa. Silitin sen korvia ja päätä, ja se puhisi nautinnollisesti. Wear ojensi sanattomana liinan ja lähti hakemaan tallista vesiämpäriä.
Manki joi ahnaasti ämpäristä ja päätimme jatkaa pian harjoitusta. Kävelytin ponia uraa pitkin ja annoin sen hieman levähtää. Sitten puin sille varusteet uudleen päälle, jotka se otti kiltisti. Kävelimme uralla pienen hetken, ennenkuin siirryimme rauhalliseen ja tahdikkaaseen raviin. Teimme paljon temponvaihteluita ja suunnanmuutoksia, ja pian Manki alkoi hakeutua kuolaimelle. Se notkisti selkäänsä ja paransi takajalkojen poljentaa. Tuntui kuin olisin leijunut pää pilvissä. Menimme kauniit väistöt ja taivutukset, jonka jälkeen päätimme vielä harjoitella komikaarista kiemurauraa. Manki taipui jokaiselle kaarelle todella nätisti ja taputin ja kiitin reilusti poniani harjoituksen päätyttyä. Wear istui aidan päällä tyytyväisen näköisenä ja kiitin häntä vuolaasti koulutunista. "Mitäs tuosta, voin joskus pitää toisenkin", hän naurahti ja nappasi liinan ja kapsonin aidan päältä lähtiessämme talliin.
Poni meni suoraan pesupaikalle. Suihkutin haalealla vedellä sen karvapeitteen ja jalat. Hieroin linimenttiä jalkoihin jäykkyden estämiseksi ja otin repustani klippauskoneen esille. Se oli perheemme oma, jota käytimme omiin hevosiimme. Manki käänteli korviaan kuullessaan klippauskoneen äänen ja pyysin Wearia vielä pitämään sitä paikallaan, varmuuden vuoksi. Olin tottunut klippamaan heppoja, olen saanut klipata omiamme ihan naperosta asti. Aioin klipata Mankin kokonaan, koska olin juuri hankkinut kokoklipatulle hevoselle tarkoituksenomaisen loimen. Purin hammasta ja aloitin kyljestä. Mankin vaaleanrautias pörröinen talvikarva vaihtui ihanan kinuskinväriseksi kiiltäväksi karvapeitteeksi . Klippasin jalat huolella ja jatkoin toiselle puolelle. Manki suhtautui epäilevästi surisevaan kapistukseen ja ravisteli päätään pikkuisen. Viimeisenä klippasin pään. Hyvin, hyvin varovasti liu,utin klippauskonetta sen poskea pitkin ja vaihdoin toiselle puolelle. Kun homma oli tehty, pudistin karvat vaatteistani ja ihailin työtäni. Karva kiilteli auringonvalossa ja vastapestyt jouhet kimmelsivät. Irrotin ruunan kettingeistä ja talutin karsinaan. Asetin loimen sen sään päälle ja liu'utin sen sitten paikalleen. Napsautin loimivyön paikoilleen ja kiinnitin etu-ja takavyöt. Poni oli aivan mahtavan näköinen!
Seuraavaksi annoin pöpänät kaukaloon, joita Manki alkoi rouskutella nautinnollisesti. Annoin suukon sen otsalle ja päätin kerätä lannan pois karsinasta. Huomaamattomasti, Mankin ruokailuhetkeä häiritsemättä, keräsin lantakikkareet talikkoon ja kippasin kottikärryyn. Tomitin asiani lantalaan ja annoin Mankille omenanlohkon kuppiin ja silitin sen turpaa. Siivosin pesukarsinan Mankin karvoista ja läksin kotia kohti.
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Apr 17, 2008 14:48:15 GMT 2
Aioin olla paikalla, kun Sipe jättäisi viimeiset hyvästit meille. Kävelin suoraan tarhalle, avasin portin ja vihelsin ponilleni. Manki ravasi häntä ja harja liehuen luokseni, ja päätin kertoa sille, että sen ystävää Sipeä tultaisiin kohta hakemaan viimeiselle matkalleen. Kyyneleitä ei enää vain ilmestynyt silmiini, olin itkenyt ne kaikki jo pois. Nyt aioin vain selvitä murskaavasta epätoivosta ja tukea poniani sen ystävän menetyksessä. Napsautin vaisusti riimunnarun kiinni ja talutin ruunan talliin. Vain puolentoista tunnin päästä eläinlääkäri tulisi hakemaan Sipeä. Päätin hoitaa ratsastuksen ja tallihomat sitä ennen. Harjasin ponin, puin varusteet päälle ja talutin iloisen ponin kentälle. Pyysin hoitajia pitämään ponia hetkisen, kun asettelin kavaletit uralle. Laskin välit ja pian nousin ponini selkään käynnistä. Manki oli virkeä ja meni käyntiä energisesti uralla. Sen vastaleikattu harja heilui puolelta toiselle, ja ruuna pärskähteli koleaan ilmaan. Asetin korvaläpät korvilleni ja aloitin ravityöskentelyn uralla. Manki oli kouluharjoituksiemme seurauksena notkistunut ja tullut taipuisemmaksi, ja sen liikkeet olivat jo perin mukavat istua. Tein asetuksia,taivutuksia ja temponvaihtoja uralla, kunnes Manki tuntui lämpiävän. Silloin käänsin sen kavaleteille, ja poni laski hienosti välit ja venytti raviaskeleitaan. Otin toisesta suunasta ja poni hipaisi hienoisesti keskimmäistä kavalettia hämmennyttyään hieman suunnanvaihdosta. Seuraavalla yrityksellä meni jo paremmin, ja pyysin hoitajia lyhentämään kavalettien väliä. Manki pomppi tällä kertaa kavalettien yli, ja sekosi hieman rytmissä, mutta paransi hienosti virheen. Joillakin kerroilla kavaletit ylittyivät hypyillä, mutten viitsinyt lannistaa ponin intoa. Ainakin se oli innostunut kerrankin koulutyöskentelystä! Kun vihdoin päätimme harjoituksen puoli tuntia myöhemmin, lähdin taluttamaan ruunaa talliin. Tallissa hoidin sen huolellisesti, jokaisen pölynhiekkasen pyyhin pois, jotta saisin purkaa suruani edes johonkin. Vilkaisin kelloa; enää puoli tuntia Sipe pureskeli heiniään karsinassaan autuaan tietämättömänä kohtalostaan. Pyyhkäisin kyyneleen silmänurkastani ja lähdin. Loin lannat, pesin kuolaimet ja koitin saada pidettyä ajatukseni kurissa. Kun kuulin viimein auton renkaiden rahinan pihalla, sydämeni hyppäsi kurkkuun. Painelin Mankin karsinaan, jossa poni oli lopettanut ruokailun. Heittäydyin sen kaulaan ja itkin vuolaasti sen harjaan. Kuulin askeleet tallin käytävällä ja eläinlääkärin hiljaisen äänen. Nyt oli tullut aika. Minun oli vain pakko viedä Manki tarhaan, joten avasin karsinan oven ja lähdin taluttamaan sitä tallikäytävää pitkin. Äkkiä Manki pysähtyi, Sipen karsinan edessä. Se hirnahti tammalle ja ne haistelivat toisiaan pitkään. Kyyneleet nousivat silmiini ja toista kertaa tänään ja vähän ajan päästä Manki lähti kävelemään vierelläni tarhaa kohti. Olin varma, että herkkä ponini aavisti, ettei se tulisi enää ikinä näkemään ystäväänsä. Vilaksin lohduttavasti itkusilmäistä Caoa ja astuimme ulos tallista ponini kanssa. Sipelle oli suotu kaunis lähtöpäivä, aurinko paistoi täydeltä terältä ja linnut liversivät puissa. Leskenlehdet kukkivat laitumen ojassa, hevosten ulottumattomilla. Päästin Mankin portista sisään ja taputin sitä lavalle. Itahdin ruohikolle ja punoin leskenlehdistä kauniin seppeleen, ja lähdin pian kävelemään seppele kädessäni tallia kohti. Chao ja eläinlääkäri olivat varmaan menneet hautaamaan Sipeä, joten laskin seppeleen Sipen karsinaan. Nyt Seppeleestä oli tullut oikea seppele. Sipeä kaivaten, Irene.
|
|
Jenni
Perustallilainen
Posts: 247
|
Post by Jenni on Apr 18, 2008 17:40:17 GMT 2
Laahustin talille mieli maassa; vanhemmat olivat päättäneet, että lähdemme jonnekin korven keskellä sijaitsevaan mökkiin kokonaiseksi viikoksi! Olin vastustanut ja mankunut pikkusiskoni kanssa koko eilisen illan, mutta vanhempien päätös oli järkkymätön. Nyt tai ei koskaan! Nimittäin, äiti oli stresaantunut työpaikan työmäärästä ja isä tuskaili väitöskirjansa kanssa. Olimme tehneet salaliiton pikkusiskoni kanssa ja vakuuttaneet toisillemme, että karkaisimme mummmille lähtöpäivänä. Mutta siinä oli yksi MUTTA. Nimittäin, mummi aivan varmasti jossain vaiheessa soittaisi vanhemmille, jotka olivat olleet sairaita huolesta( niin ainakin toivoimme!) ja kotiaresti olisi silloin taattu, eikä karkkipäivistä voinut puhuakaan samana päivänä.
Joten, kun saavuin tallille, mielialani oli lähes 0. Tervehdin vaisusti innokkaasti hirnuvaa poniani, joka kallisti päätään huomatessaan masentuneisuuteni. Se sai pienen hymynkareen suupieleeni.Olin koittanut roikkua viimeisessä oljenkorressa ja kysynyt, miten ja kuka hoitaisi ponini. Vanhemmat olivat vain käytännöllisesti soittaneet Seppeleeseen, ja Anne oli luvannut, että Fiona olisi aivan oikea hoitaja ponilleni. Se siitä oljenkorresta!
Harjasin ja hinkkasin ponini karvapeitettä, kunnes pystyin lähes peilaamaan itseäni siitä. Hymyilin ja taputin poniani. Minkäköhänlainen se Fiona oikein on, tuumasin. Toivottavasti hän ei kokonaan omi poniani ja katsoin hellästi ruunaa. Rapsutin sitä vielä otsasta ennenkuin kävin hakemassa varusteet. Vastapestyt varusteet kiilsivät ja tuoksuivat ihanalle. Asetin satulan selkään ja liu'utin sen jälleen paikalleen. Asetttelin huovan hyvin ja metsästin satulavyön toiselta puolelta kiinni. Kiinnitin sen vastinhihnoihin ja puin Mankin hienot meksikolaissuitset sen päälle. Laitoin suojat jalkoihin ja martingaalin, varmuuden varalta. Viimein kopistelimme tallipihalle ja hyppäsin käynnistä Mankin selkään ja nostin ravin. Kopsuttelimme maastoreitille ja hiljensin pian käyntiin. Manki nyki päätään ja puri kuolainta, mutta siirtyi nätisti takasin käyntikävelyyn. Viimein saavuimme metsän laitaan ja astuimme hieman hämärään kuusimetsään.
Manki tutkaili valppaana ympäristöään. Aurinko siivilöityi oksien läpi maahan ja paljasti viimesyksyiset lehdet, jotka rapisivat Mankin kavioiden alla. Minulla oli hieman satumainen olo ja oletin, että pian jonkun puun takaa putkahtaisi menninkäinen. Vaan eipäs putkahtanutkaan. Nostin laukan metsätiellä ja Manki vastasi apuihini lähtemällä reippaaseen laukkaan. Laukkasimme metsätietä pitkin nauttien vauhdin hurmasta, ja Mankin vaalea harja siveli kasvojani. Pian pidätin kuitenkin ponini raviin ja se heitteli päätään ja jatkoi laukkaa. Käänsin sen voltille ja hidastin näin vauhtia. Viimein runa rentoutui ja siirtyi reippaan ravin kautta käyntiin. Annoin pitkät ohjat kaulalle ja taputin puuskuttavaa ratsuani.
Manki nappasi tienpientareelta tukon vihreää ruohoa ja jauhoi sitä nautinnollisesti. Pari perhosta liihotteli ohitsemme, vaikka oli melko varhainen kevät. Nostin loppupätkällä vielä harjoitusravin ja ravasimme pian tallin pihaan. Laskeuduin selästä ja heilautin ohjat kaulan yli. Talutin ponin talliin ja riisuin varusteet. Tein vielä pikaharjauksen ja puhdistin kaviot. Hieroin Mankin lihaksia ja venyttelin sen. En huomannut, että meitä tarkkailtiin. Tummahiuksinen tyttö seurasi touhuamme karsinan ovensuusta. " Hei, minä olen Fiona", hän sanoi. Ihmettelin, miksi hän esittäytyi juuri minulle. " Anne sanoi, että minä huolehtisin ponistasi", hän sanoi minulle katsoen kiinnostuneena poniani. Silloin muistin vanhempieni jääräpäisyyden ja epätoivon tune humahti ylitseni. "Hienoa, kiitos", sain kaistettua. Hän oli vähän aikaa hiljaa, mutta sanoi sitten " Olen myös koeajalla Istelin kakkoshoitajana." Hyvä, ajattelin. Ei ole tullut hoidettua Iseä kauhean paljon... Heitin loimen Mankin päälle ja napsautinriimunnarun riimuun.
Talutin Mankin laitumelle ja annoin sille suukon otsalle. Kerroin, että olin lähdössä viikoksi pois, ja että tulisin kyllä takaisin mahdollisimman pian. Taputin sitä lavalle ja irrotin marhamintan riimusta. Poni lähti pukkilaukkaan laitumella ja leikki muiden hevosten kanssa. Kävin pakkaamassa tavarat ja autoin iltaruokinnassa. Lähdin kävelemään kotia kohti luoden haikean katseen laitumen suuntaan.
|
|
|
Post by Fiona on Apr 19, 2008 11:43:08 GMT 2
Kävelin tallille oikein intoa täynnä.Tänään saisin aloittaa mankin hoitamisen.Hoitaisin sitä viikon ajan!! :)Irene olisi lähdössä lomalle.(haluan lomalle kanssa!!) Kävelin suoraa mankin karsinalle.Se oli tyhjä.-Varmaan tarhasa,ajattelin.Kävelin tarhoille.Juu.Mankin kaunis väritys näkyi kauas.Kävelin kohti mankin tarhaa.Otin aidan vierestä riimun ja riimunnarun.Avasin tarhan portin ja astuin sisään tarhaan.Manki käänsi päätään kohti minua.Se oli näköjään vähän kurainen.Se oli leikkimässä jotain viereisen tarhan Humun kanssa.Manki lähti laukkaamaan minua kohti.Matkalla se teki monta isoa pukkia.Se pysähtyi eteeni ja taputin sen kaulaa.Se haisteli minua innoissaan.Pujotin riimun sen päähän ja talutin sen talliin.Karsinassa irotin riimun sen päästä ja tulin pois karsinasta.Laitoin riimun karsinan seinässä olevaan koukkuun.Kävelin katsomaan Iseä.Ajattelin tulla myöhemmin vielä hoitamaan sen.Vaikka illalla.(Vierailla olemisen jälkeen).Ise työnsi päänsä oven yli.Rapsutin sen turpaa ja annoin sille porkkanan.Sanoin sille että tulen hoitamaan se illalla.Samalla hain Mankin pakin.Tulin taas Mankin luo.Otin pakista harjan ja harjasin Mankin hienosta karvasta pois muta paakut.Puhdistin myös sen kaviot ja selvitin sen harjan ja hännän.Ajattelin mennä vähän metsään ratsain.Hain satulahuoneesta Mankin satulan ja suitset.Nostin satulan Mankin selkään ja kiristin satula vyön.Laitoin viellä suitset ja suojat.Hain kypäräni ja asetin sen päähäni.Talutin Mankin tallista tallin eteen.-Moi fiona,sanoi joku minun takaani.Käänsin päätäni ja takanani seisoi Kukka Isen kanssa.-Mitäs sinä teet Mankin kanssa??-Hoidan Mankia viikon ajan kun Irene on lomalla.-Ok.Kai kerkeet sit hoitaan myös Iseä??-Juu.Käyn hoitaan illalla kun mennään tossa yhes vaihees sukulaisille.-Ok.Meekkö maastoon??-Juu.-Tuun teijän mukaan.-OK.Kiristin Mankin satula vyön ja nousin selkään.Katsoin Kukka joka oli kanssa noussut Isen selkään.-Mennään,sanoi kukka ja antoi Iselle pohkeita.Tein samoin ja menimme vierekkäin kohti metsä polkua.Juttelimme Isestä ja muista tallin hepoista(ja tietenkin mankista!! .Hetken kuluttua siirsimme heppamme raviin.Manki ravasi pehmesti pitkin hiekkaista polkua.Nostimme laukan.Mankin ihana askel tuntui vain pehmeämmältä koko ajan.Ajattelin miten ihana Manki on ja minkä lainen onni minulla on kun saan hoitaa Mankia viikon ajan!! :)Siirsimme heppamme hetken kukuttua raviin ja sitten käyntiin.Annoimme pitkät ohjat.Olisimme hetken kuluttua takaisin tallilla.Samassa mieleen muistui Sipe.Ihan heppa.Voi sitä raukkaa.Haihdutin mielestäni sipen kuvan ja keskityin Mankiin.Talli häämötti jo.Taputin Mankia kaulalle.Tallin oven edessä nousimme pois ratsailta.-Oli oikein kiva lenkki.Mennään joskus uudestaa.-Juu..Oli oikein virkistävää päästä ratsastamaan,sanoin ja katsoin Mankia.Löysäsin Mankin satula vyötä.Kukka talutti Isen talliin.Nostin Mankin ohjat kaulalta ja talutin senkin taliin.Otin siltä suitset ja satulan pois.Vein ne satulahuoneeseen.Otin vielä Mankin suojat pois sen jaloista.Harjasin Mankin ja annoin sille porkkanan.Vein sen tarhaan ja siivosin se karsinan.Laitoin puhtaat oljet karsinan lattialle ja vein kottikärrylisen likaisia olkia lantalaan.Laitoin Mankílle ruuan ja katsoin että automaattinen juomakuppi toimi.Hain Mankin sisälle ja annoin sille vielä porkkanan,taputukset ja rapsutukset.Sanoin sille heippa ja lähdin.
|
|
|
Post by Fiona on Apr 20, 2008 9:37:30 GMT 2
Oli lämmin aamupäivä ja astelin tallille iloisesti.Suuntasin Mankin karsinalle ja taputin ponia.-Voi kun olet ihana.Laskin reppuni maahan ja hain Mankin harjapakin.Harjasin Mankin huolellisesti ja putsasin sen kaviot.Selvitin myös Mankin harjan pari takkua. Talutin Mankin tarhaan ja otin siltä riimun pois. Se laukkasi ympäri tarhaa villinä ja teki isoja pukkeja.Mietin mitä tekisimme tänään.-Maastoon??-Ei.Olimme eilen.-No kaipa sitten voisi mennä koulua kentällä hetken ja sitten vaikka pieni maasto lenkki. Tallissa hain kottikärryt ja talikon.Siivosin Mankin karsinan reippaasti ja levitin sinne puhtaat aluset.Puhdistin myös Mankin vesi automaatin ja ruoka astian.Kävin myös katsmassa Iseä ja ajattelin taas hoitaa sen illemalla. Otin aitauksen vieretä siihenjättämäni riimun ja pujahdin tarhaan.Vihelsin Mankille,joka ravasi luokseni.Taputin se kaulaa ja laitoin riimun sen päähän. Tallissa otin riimun pois Mankin päästä. :)Hain sen satulan ja suitset jotka olivat eilen rasvatut.Nostin satulan Mankin selkään ja suoristin satula huovan.Laitoin satulavyön kiinni.Laitoin Mankille etusiin suojat ja Litoin sille viellä suitset ja laitoin kypärän päähäni. Talutin Mankin kentälle kaartoon ja kiristin satulavyön.Nousin selkään ja säädin vähän jalustimia.Annoin Mankille pohjetta ja aloitin alkuveryttelyn. Lämmittelyn jälkeen otin vähän laukkaa ja erilaisia koulu liikkeitä.Pohkeenväistöt sujuivat mainiosti.Laukan vaihdot sen sijaan eivät ihan maniniosti. Avasin kentän portin ja ratsastin kohti metsä polkua.Nostin loppuveryttely ravin ja Manki ravasi kauniisti eteenpäin.Metsässä oli viileämpää kuin kentällä johon aurinko porotti suoraan.Linnut lauloivat ja olo oli mahtava.Siirsin Mankin käyntiin ja annoin löysemmät ohjat(en ihan pitkiä). Tallin edustalla nousin pois Mankin selästä ja nortin jalustimet ylös.Löysäsin satulavyön ja otin ohajt kaulalta.Talutin Mankin omaan karsinaansa ja otin siltä varusteet pois.Taputin sitä hikiselle kaulalle ja annoin sille porkkanan.Laitoin sille riimun päähän ja aijoin taluttaa sen pesariin että voisin pestä sen koska se oli aika hikinen. Pesarissa laitoin sen kiinni.Avasin hanan ja ruiskutin viileää vettä Mankin selkään ja jalkoihin.Hetken kuluttua hain hikiviilan ja vedin isoimat satsit vettä pois Mankin karvasta.Hain vieltä pyyhkeen ja kuivasin Mankin jalat.Hain Mankin hikiloimen ja laitoin sen Mankille. Karsinassa otin riimun pois Mankin päästä ja taputin sitä.Sanoin sille heipat ja otin reppuni ja lähdin bussi pysäkille päin.
|
|
|
Post by Fiona on Apr 21, 2008 16:48:50 GMT 2
Käveli tallin ovesta sisään ja suorana viivana Mankin luo.Kurkkasin karsinaan ja näin tyhjän karsinan.Laskin Reppuni ja lähdin käppäilemään kohti tarhoja.
Manki kirmasi ympäri tarhaan.Nostin maassa lojuvan riimun ja pujahdin tarhaan.Vihelsin Mankille joka nosti päätään ja laukkasi hurjaa vauhtia luokseni.Laitoin sille riimun ja suuntasin kohti tallia.
Otin riimun pois Mankin päästä ja taputin sitä kaulalle.Hevonen hörähti ja hirnahti.Laitoin riimun karsinan ovessa olevaan koukkuun.Ajattelin harjata Mankin.Lähdin hakemaan harjapakkia.
Nostin pakin hyllyltä ja suuntasin Mankin karsinalle.Laskin pakin maahan ja avasin sen kanne.Otin harjan ja harjain Mankin kauttaaltaan.Puhdistin kaviot ja selvitin harjan.Ajattelin hypätä.Huomenna saisi Mankilla olla vaikka vapaa päivä niin voisin huomenna keskityä vielä enemmän Iseen.
Hain satulan ja suitset ja nostin satulan Mankin selkään.Laitoin sille suitset ja suojat ja omaan päähäni kypärän.Talutin Mankin kentälle ja kiristin Mankin satulavyön.Nousin selkään ja aloitin alkuveryttelyn.
Nousin pois Mankin selästä ja rakensin pari estettä kentälle.Hyppäsin pari kertaa kavaletteja ja korensin aina vähän.Manki pomppi esteet sulavasti ja kauniisti.Olin ratsastanut noin tunnin ja aloin loppuveryttelyn.
Otin satulan,suitset ja suojat pois Mankilta.Harjasin sen ja hoidin muutenkin.Vein sen tarhaan ja siivosin sen karsinan,annoin ruuat ja puhdistin kupin ja juomaautomatin.Hain Mankin sisälle ja annoin sille poorkkanan ja sanoin heipat.Otin reppuni ja lähdin
|
|
|
Post by Fiona on Apr 22, 2008 14:40:30 GMT 2
Oli melko viileä päivä vaikka aurinko paistoi.Astuin talliin ja suoraan Mankin luo.Laskin reppuni maahan ja kurkkasin karsinaan.-Ulkona,huokaisin ja lähdin kappäilemään kohti tarhoja. Nostin maasta riimun ja pujahdin tarhaan.Vihelsin Mankille.Se oli kurottelemassa heinää aidan välistä.Se nosti päänä ja laukkasi luokseni.Taputin sitä kaullalle ja pujtoin riimun sen päähän. Vedin karsinan oven kiinni ja laitoin riimun koukkuun karsinan ovessa.Hai Mankin harjapakin ja harjasin Mankin. :)Putsain sen kaviot ja selvitin harjan. Talutin Mankin tarhaan ja menin putsaamaan Mankin karsinan,putsasin ruoka kupin,vesi automaatin ja hain ruuat.Hain Mankin sisälle ja annoin sen syödä. Otin siltä riimun pois.Manki lähti laukkaamaan kohti tarhan toista päätä.se oli syönyt ja sillä oli vapaa päivä niin annoin sen olla tarhassa.Jotkut hakevat sen illalla sisälle ja antavat ilta ruuat.Hain reppuni ja laitoin Mankin kuppiin kaksi porkkanaa.Sitten lähdin kohti bussi pysäkkiä.
|
|
|
Post by Fiona on Apr 23, 2008 15:04:12 GMT 2
Oli aurinkoinen päivä ja astuin talliin.Ajattelin tänään mennä käymään äkkiä maastossa.Laskin repun ja kurkkasin karsinaan.Manki nosti päätään ja hörähti hiljaa.Astuin karsinaan ja taputtin Mankia.
Otin pakista harjan ja harjasin Mankin huolellisesti.Putsasin kaviot ja selvitin harjan.Hain Mankin varusteet ja nostin satulan Mankin selkään.Laitoin satulavyön kiinni ja suitset päähän.Etusiin laitoin suojat.
Nousin Mankin selkään ja annoin pohjetta.Lähdimme liikkeelle.Maastossa oli ihanaa ja rauhallista.Mankikin nautti vaikka olikin vähän laska vapaa päivänsä takia.Otimme käyntiä,ravia ja laukka pätkän.
Nousin pois selästä.Olimme olleet Maastossa sellaisen tunnin.Talutin Mankin talliin ja omaan karsinaan.Otin siltä varusteet pois ja suojat.Vein sen tarhaan ja aloitin muut homat.
Siivosin Mankin karsinan ja levitin sinne puhtaat oljet.Pesin ruoka kupin ja hain Mankin ruuat.Hain Mankin sisälle ja annoin sille porkkanan.Se hyökkäsi ruaan kimppuun.Otin reppuni ja sanoin Mankille heipat ja lähdin.
|
|