Vihdoin jo kauan odotettu kurssipäivä koitti. Olimme kaikkien kurssilaisten kanssa kokoontuneet satulahuoneeseen. Annekin oli jo paikalla. Odotimme innokkaina opetushevosten jakoa.
– Haluatte varmastikin kuulla opetushevosenne, Anne sanoi hymyillen.
– Joo! huusimme kaikki yhteen ääneen.
– Nadja saa opetushevosekseen Patronin, Salla Tollon, Reeta Frankin, Alenea Edin, Suuva Lailan, Katrin Hestian, Tia Huiskan ja Johanna Gitan, Anne kertoi.
Seuraavana oli vuorossa kierros tallilla. Anne kertoi meille erikseen kaiken, mitä mistäkin löytyi. Kiersimme suuressa rykelmässä ympäri tallia ja sen pihaa.
– Talli on hevosten koti ja niille pitää antaa rauha. Täällä ei siis saa mellastaa tai huutaa, Anne kertoi. Sen ainakin minä jo tiesin. Anne esitteli meille kaikkien hevosten karsinat, satulahuoneen, Rehula ja oleskelutilat. Talli vaikutti mielestäni oikein mukavalta. Pihalla Anne esitteli meille vain maneesin, kentän ja leiriläisten tuvat. Muut hän esitteli vain ulkoapäin ja kertoi mitä mistäkin paikasta löytyisi.
Kierroksen jälkeen palasimme talliin ja Anne esitteli meille tumman hevosen kanssa hoitoasioita läpi. Hän kertoi myös mitä hoitajan tehtäviin kuului:
– Hoitajan tehtäviin kuuluu hevosen varusteiden huolto, hoito, liikutus tarpeen mukaan ja tunneilla avustaminen. Ja jos hevosen kanssa ilmenee ongelmia, niistä pitää heti ilmoittaa tallin henkilökunnalle.
Katselimme hiljaa kuinka Anne harjasi hevosta yleisharjalla. Hän näytti meille myös, miten hevoset piti hoitaa. Pian Anne oli hoitanutkin hevosen ja sanoi:
– Hakekaa satulahuoneesta riimunarut niin haetaan opetushevosenne.
Minun opetushevoseni Laila oli kuulemma iso, hiirakko tamma. Anne auttoi meitä hiukan ja kertoi missä tarhassa mikäkin hevonen oli. Lailan löysin onneksi pian, koska muita harmaita hevosia ei siinä tarhassa ollutkaan. Talutin Lailan sen omaan karsinaan. Eräs tallitytöistä auttoi minua sitomalla tamman kiinni, vaikka olisin itsekin sen osannut. Hain satulahuoneesta Lailan harjalaatikon. Harjasin tammaa yleisharjalla ja pölyharjalla. Viimeistelin työni kavioiden putsauksella.
– Ensimmäiset tuntilaiset tulivat joten ottakaa heidät iloisesti vastaan, Anne sanoi. Samassa talliin tulikin monta tyttöä, joilla oli erilaisia ratsastusvaatteita. Minun luokseni tuli pitkähiuksinen tyttö, joka sanoi:
– Hei, onko tämä Laila? Ratsastan sillä seuraavan tunnin.
– Juu, on. Harjasin Lailan jo valmiiksi, haetaan satula ja suitset satulahuoneesta, vastasin.
Asetin satulan Lailan selkään, koska tyttö ei halunnut sitä itse tehdä. Lopulta ratsastaja laittoi Lailalle vain suitset, tai suitsien remmit kiinni.
Kun ratsastajat oli autettu tunneille, söimme eväät nopeasti satulahuoneessa. Juttelimme siellä tietysti hevosista. Seuraavaksi Anne kertoi meille yleistä tietoutta tallista ja miten missäkin tilanteessa piti toimia, kuten tunneilla avustamisesta, asiakaspalvelusta ja loimituksessa. Aikaa kului tunti. Sen jälkeen saimme hoitaa opetushevosemme tunnin jälkeen. Vein Lailan varusteet satulahuoneeseen ja harjasin tamman huolellisesti. Viimeisenä putsasin taas kaviotkin.
Viimeisenä oli vuorossa iltatalli Ellin kanssa. Lakaisimme tallikäytävää yhdessä ja haimme hevosia tarhoista. Elli jakoi hevosille heinää muiden kurssilaisten avustuksella ja loput siivosivat karsinoita. Aikaa iltatallin tekemiseen kului tunti. Sitten olimmekin jo valmiita lähtemään. Kurssi oli ollut minun mielestäni ihana.
Toivottavasti tämä riittää
Kiitokset - pisteytetty! =)